Pedofilia on määritelmän mukaan seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumista esimurrosikäisiin lapsiin, vaikka usein termiä käytetäänkin (väärin) lapsiin sekaantumisesta. Tämä on toki vain muotoseikka, mutta tärkeä tuon alkuperäisen väitteen kannalta.

On kahdenlaisia pedofiilejä, niitä, jotka toteuttavat mielihaluaan, ja niitä, jotka pitävät sen kurissa jopa kymmenien vuosien ajan. Vain ensin mainitut päätyvät otsikoihin, ja sitä myötä koko pedofiili-termi on kansan suussa alkanut tarkoittaa halujaan toteuttavia pedofiilejä. Minun käyttämänäni se tarkoittaa kaikkia lapsista seksuaalisesti kiinnostuneita.

Sen sijaan ne, jotka kurinalaisesti pitävät “väärät” halunsa aisoissa, jäävät täysin pimentoon. Heidän on vaikea löytää ammattiapua, vertaistuesta puhumattakaan, ja suurimman osan asiasta joutuu käsittelemään oman päänsä sisällä.  Ja silti jotkut selviävät jopa kymmeniä vuosia astumatta lain väärälle puolelle. Se jos mikä on hatunnoston arvoinen suoritus.

Ai että mitäkö sitten pitäisi oikeasti tehdä?

Sen sijaan, että pedofiilit ajettaisiin maan alle syyttelyjen ja stigmatisoinnin keinoin, parempi ratkaisu olisi tarjota tukea, terapiaa ja vaikka vain luotettavia kuuntelijoita, joiden kanssa mielihalujaan voisi pohtia ja avata. Mielihaluilleen ei voi mitään, eikä niiden perusteella voi ihmistä tuomita. Tärkeää on se, miten laittomuuksiin ohjaavia mielihalujaan toteuttaa tai ei toteuta, ja siihen jokaisella tarvitsevalla pitäisi olla oikeus saada apua.

Lapsiin kohdistuva seksuaalisuus on vaikea kysymys, mutta silti lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi. Rangaistukset lapsen hyväksikäytöstä tulee säilyttää, mutta niiden rinnalla hoitomuotoja ja tukea kaidalla polulla pysymiseen tulisi kehittää. Harva asia on yhtä musertava kuin seksuaalinen halu, jota ei voi toteuttaa vahingoittamatta muita ihmisiä heidän tahtomattaan.

Tämän kirjoituksen inspiraationa on ollut Dan Savage, joka kirjoitti aiheesta ensimmäisen kerran noin vuosi sitten.  Savagea enemmän lukeneet löytänevät muitakin yhtymäkohtia blogin ja Savage Loven välillä.

kirjoittanut: hihaton

Ainoa yhteystieto, jota rekisteröityessä kysytään, on sähköpostiosoite, eikä sekään näy muille kuin ylläpitäjille. Muuten foorumin käyttö on täysin anonyymia, ja viestit näkyvät ainoastaan jäsenille. Nyt siis kaikki hipihipi rekisteröitymään ja osallistumaan!

 Eikä siinä vielä kaikki!

Lisäbonuksena samaan syssyyn tulee vielä Housuitta-chat, joka tarjoaa samalla tavalla anonyymin palvelun reaaliaikaiseen keskusteluun. Keskusteluun voi liittyä ilman rekisteröitymistä, milloin vain, mistä vain ja melkein millä tahansa selaimella (myös mobiililaitteilla). Mitään asennuksia ei vaadita, vaan kaikki hoituu osoittamalla selain osoitteeseen  http://forum.housuitta.com/chat/ ja keksimällä itselle sopiva nimimerkki. Valitsemalla “kirjaudu vieraana” et tarvitse rekisteröintiä ollenkaan!

Chat-historiaa ei tallenneta mihinkään, vaan kaikki keskustelut pyyhitään muistista automaattisesti muutaman tunnin kuluessa.

Kansalaisjärjestöt vaativat lapsille ei-lääketieteellisin perustein tehtävien ympärileikkausten kieltämistä erillisellä lailla. Pojalle tehtävä ympärileikkaus on pahoinpitelyn tuntomerkit täyttävä teko, jossa pojalta poistetaan siittimen tuntoherkimmät alueet ja lisäksi vaurioitetaan sukupuolielimen toimintamekanismia.

Vastasyntyneiden on todettu kokevan ympärileikkauksen aikana suurta kipua, kauhua ja turvattomuutta sekä saavan post-traumaattisia häiriöitä. Tanskassa tehdyssä väestötason tutkimuksessa on todettu ympärileikkauksen voivan aiheuttaa seksuaalisia ongelmia sekä ympärileikatulle että hänen kumppanilleen.

Ympärileikkauksella loukataan lapselle kuuluvaa suojaa fyysiseltä väkivallalta sekä riistetään häneltä oikeus päättää hänen kehoonsa kohdistuvasta peruuttamattomasta toimenpiteestä, joka uskonnollisin perustein tehtynä loukkaa lapsen uskonnonvapautta ja myös hänen päätösvaltaansa aikuisena. Jos ympärileikattu henkilö päättää aikuisena luopua uskonnostaan tai vaihtaa sitä, ei hän voi peruuttaa tehtyä leikkausta.

Vihreä miesliike ry., Profeministimiehet ry., Sexpo-säätiö, Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä, Suomen Humanistiliitto sekä Miesten tasa-arvo ry. ovat hyväksyneet tämän kannanoton ei-lääketieteellisin perustein tehtävien lasten ympärileikkausten kieltämiseksi.

Aiemmin mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Profeministit ry. ovat tuominneet lasten ympärileikkaukset. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 80 % suomalaisista vastustaa niitä.

Olin jo kirjoittamassa, että esinahan poisto ei ole sama kuin peniksen tuntoherkimmän osan poisto, mutta ilmeisesti olin väärässä (lausunto (PDF), sivu 7). Yhden lisäyksen kuitenkin haluaisin tehdä:

Ei-lääketieteellisten ympärileikkausten totaalikielto ei mielestäni ole tarpeen, vaan riittää, ettei niitä tehdä lapsille tai muille vajaavaltaisille. Sitten, kun ihminen katsotaan täysivaltaiseksi mm. ajoneuvon kuljettamiseen ja viinanjuontiin, hän voi halutessaan myös ottaa ympärileikkauksen.

kirjoittanut: hihaton

Helsinkiläisessä yökerhossa tapahtuu:

– Yhtäkkiä deejii alkoi kuitenkin näyttää eroottissävytteisiä filminpätkiä.

Niissä oli korseteissa ja muissa alusvaatteissa eroottisesti liikehtiviä ja elehtiviä niin sanottuja pin up -tyttöjä tai burlesque-taiteilijoita.

Tanssilattian ympärillä olevissa pöydissä istui lähinnä oluitaan särpiviä miehiä.

– Tuli tosi epämiellyttävä olo olla siinä katseltavana, Hallikas toteaa.

Unohtaen taustalla pyörineen videopätkän, joka kuvauksen perusteella ei ollut juurikaan keskimääräistä alusvaatemainosta rankempaa materiaalia, mitä tavallisuudesta poikkeavaa tuossa on oikein tapahtunut? Joka ikisessä yökerhossa miehet istuvat tanssilattian ympärillä pöydissä katsomassa, kun naiset keikuttavat persettään lyhyissä hameissa ja tyköistuvissa topeissa, eikä sitä kukaan pidä outona. Vai onko joku vielä niin tynnyrissä kasvanut, että kuvittelee jotain muuta? Katseltavana siellä tanssilattialla ollaan kuitenkin, eläkää sen kanssa tai pitäkää kotidisko.

Hallikas ei ollut seurueessa eikä tanssilattialla ainoa, joka koki valkokankaan tarjoamat näkymät häiritseviksi. Muut naiset kaikkosivat vähin äänin tanssilattialta. Hallikas sekä yksi seurueen naisista päättivät mennä tiskijukan juttusille.

– Pyysimme tätä vaihtamaan videota. Hän tuntui kuitenkin lähinnä loukkaantuvan, kun nimitimme näkemäämme retropornoksi ja perustelimme pyyntöämme videoiden seksistisyydellä.

Retropornoa? Oh come on. Paljon rohkeampaa kamaa tulee päivittäin telkkarin täydeltä, ja mitä seksistisyyteen tulee, kauniit naiset myyvät paremmin kuin hyvännäköiset miehet. Seksismiä on ihan turha hakea tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta sanelevat mitä filmille tallentuu. Toinen haluaa nähdä tissejä, toinen haluaa rahaa ja näyttää ne tissit rahaa vastaan. Jos ei pälli kestä sitä, että ihmiset haluavat eri asioita kuin sinä itse, ehkä parempi jäädä kotiin.

Siinä nuo neidit tekivät ihan oikein, että äänestivät jaloillaan, mutta lehtijutun arvoinen tapahtuma  tuo ei missään nimessä ole.  Samanlaista tapahtuu jatkuvasti, mutta harva meistä on niin valtakunnanloukkaantuja että kehtaa mennä lehdille itkemään moisesta.

kirjoittanut: hihaton

NHL – Normihomolehti (linkki vie nettiversioon, lehden omat sivut täällä)

Ainakin selailemassani numerossa 4/2011 (siinä, jossa on Arska kannessa) oli ihailtavan anarkistinen asenne: haastateltiin heteromiestä, jolta kyseltiin “milloin tajusit olevasi hetero” -stereotyyppisiä kysymyksiä ja vedetään ennakkoasenteita överiksi. Lehti on ilmaisjakelua ja toiminta katetaan mainostuloilla, mikä ei varmaan 10 vuotta sitten olisi onnistunut. Kannattaa vilkuilla NHL:ä silläkin silmällä, mitkä putiikit uskaltavat mainostaa tällaisessa lehdessä.

Ja siltä varalta että jäi epäselväksi, minusta NHL:n ja vastaavien olemassaolo on ihan hiton hieno asia. Ainoa parempi tilanne on se, kun homoille, transvestiiteille ja polyamorisille ei tarvita omaa lehteä, vaan kaikkia kohdellaan tasaveroisina ryhminä.

Siihen meillä on vielä matkaa.

kirjoittanut: hihaton

Australiassa on siis (jo hetken ollut) voimassa käytäntö, jonka mukaan passiin voidaan merkitä miehen tai naisen sijaan sukupuoleksi “X”.  Tällä pyritään välttämään tilanteita, joissa transsukupuolinen ihminen joutuu vaikeuksiin sen takia, että hän näyttää olevan toista sukupuolta kuin passissa lukee.

Ylen mukaan uudistus jakaa mielipiteitä Suomessa, mutta oma kantani on ainakin selvä: Australian malliin, eli vapaaehtoisena valintana x-sukupuoli on ehdottoman tervetullut uudistus. En myöskään jaa Transtukipisteen huolta mahdollisuudesta, että merkinnästä tehtäisiin pakollinen kaikille seksuaalivähemmistöille, varsinkin kun useimpia on vaikea tunnistaa päältäpäin.

Toisaalta sitten… mitä luulette, millaisia reaktioita tuollainen merkintä herättää esim. iranilaisella lentokentällä?

kirjoittanut: hihaton

Lakialoitteen takaa löytyy melkoinen liuta isoja nimiä, kuten Helsingin Sanomat jo jokin aika sitte kirjoitti. Vaikka aloitteen läpimenoa ei voidakaan pitää varmana, se on selkeästi seuraava askel rekisteröidystä parisuhteesta kohti todellista tasa-arvoa avioliiton solmimiseen.

Mielenkiintoiseksi asian kuitenkin tekee evankelis-luterilainen kirkko ja sen suhtautuminen asiaan seuraavien 10 vuoden aikana.

Kirkolla on lain läpi mentyä jälleen edessään yksi kompastuskivi ja valinnan paikka. Aika tarkalleen vuosi sitten A-studion homoilta sai aikaan massivisen piikin kirkosta eroajien määrässä, vaikka ohjelmassa meuhkannut Päivi Räsänen ei kirkon virallista kantaa edustakaan. Jos kirkon edustajat olisivat selkeästi sanoutuneet irti Räsäsen puheista, tappiot olisivat todennäköisesti jääneet pienemmiksi.

Jos kirkolla olisi rahtuakaan munaa, se ilmottaisi jo tässä vaiheessa selkeän, yksioikoisen kantansa uuteen avioliittolakiin ja kantaisi sen seuraukset. Todennäköisesti tappiot jäisivät pienemmiksi tällä tavalla, mutta ennustan että kirkko yrittää jälleen seistä jalka molemmissa leireissä ja päätyy pyllistämään kaikille. Samalla tavalla kuin se jakaa rahaa homovihalle (Seksualistin kirjoitus aiheesta täällä) ja yrittää samalla suvaita homoutta, eikä kukaan ole lopulta tyytyväinen.

Ja vielä aiheeseen liittyen: viime aikojen virkistävintä luettavaa on ollut Tuomas Enbuske, joka viimeisimmäsään ruotii juurikin suvaitsevaisuutta. Suosittelen lukemaan ja poimin lopusta ajatuksen, josta kirkkokin voisi ottaa pohdiskeltavaa:

Mitäs jos lopetetaan suvaitseminen ja annetaan ihmisten elää rauhassa?

kirjoittanut: hihaton

Sääntöjen puuttuminen on yksi varmimmista tavoista saada aikaan parisuhderiitoja.

Parisuhteen säännöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Jako ei aina ole täysin selvä, eikä sen tarvikaan olla. Paljon tärkeämpää on se, mitä sanotaan ääneen ja mitä ei. Ulkopuolelta tulevia sääntöjä en lähde tässä sen enempää käsittelemään, koska pidän paljon mielenkiintoisempana sitä dynamiikkaa, jonka pariskunta itse luo välilleen.

Moni näyttää ajattelevan, ettei Sen Oikean Kumppanin kanssa tarvitse tehdä sääntöjä, koska rakkaus hoitaa ja lässynlässyn. Saahan sitä toivoa, mutta täällä oikeassa elämässä se ei vain mene niin. Ihmiset eivät lue ajatuksia.

Jaa että minkälaisia sääntöjä? Jokainen pariskunta tekee ne itse, mutta näistä voi aloittaa:

Miten määritellään pettäminen? Saako muiden kanssa jutella intensiivisesti, koskettaa käsivartta, halata, suudella, harrastaa seksiä, karata viikon panolomalle?

Onko asioita, joita saa tehdä, mutta joista kumppani ei halua tietää? Saako näitä asioita tehdä kotona vaikka silloin, kun toinen on matkoilla?

Kuinka paljon suhteen asioista puhutaan ulkopuolisille? Saako kumppanin mieltymyksistä puhua avoimesti vai ovatko ne yksityistä tietoa?

Mitä tehdään, jos seksuaaliset halut ovat erilaiset? Tasataanko tilannetta suuseksillä, käsiseksillä, itsetyydytyksellä, ulkopuolisilla suhteilla vai millä? Entä jos toinen haluaa kokeilla jotain, mihin toinen ei ole valmis?

Kaikkia sääntöjä ei voi eikä tarvikaan sopia etukäteen, vaan moniin voidaan palata sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Monista asioista voidaan myös sopia tapauskohtaisesti, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys asioiden suunnasta kannattaa etsiä. Monesti tilaisuudet tulevat sellaisilla hetkillä, ettei kumppani ole maisemissa kertomaan mitä asiasta ajattelee.

Sääntöjä miettiessä on ensiarvoisen tärkeää, että molemmat ovat rehellisiä tunteistaan ja tarpeistaan. Yhtä tärkeää on kuunnella kumppania avoimesti ja tuomitsematta, sellaisena kuin hän on. Sääntöjä ei voi kumpikaan osapuoli sanella, vaan ne pitää tehdä oikeasti yhteisymmärryksessä ja avoimin kortein. Sääntöjä voi ja pitää myös jatkuvasti muokata, koska tilanteet ja ihmiset muuttuvat ajan myötä. Se, mikä ei ollut ok suhteen alussa, voi myöhemmässä vaiheessa päätyä sallittujen juttujen listalle.

Sopikaa, miten pyritte käyttäytymään suhteessa ja pitäkää säännöt ajan tasalla. Yhteiselo sujuu kun ei tarvitse arvailla.

kirjoittanut: hihaton

Korvaavana palveluna Housuitta tarjoaa linkkisivun ja vinkkejä ilmaisen(kin) pornon löytämiseen. Omaa seksinovelliosastoa blogilla ei ole, mutta noiden linkkien takaa löytyy jonkin verran apua ja kommenteissa saa ehdottaa lisää. Housuitta jatkaa vanhaan totuttuun tyyliin, ja jos joskus joudumme saitin sulkemaan, siitä ilmoitetaan muutenkin kuin huoltokatkona.

Ja melkein unohdin: Seksinovellit-linkkisivumme!

kirjoittanut: hihaton

Yksiavioinen suhde

Nyky-yhteiskunnassa ehdottomasti yleisin ja hyväksytyin parisuhteen muoto.  Yksiavioisuus on vahva oletusarvo ja normi, josta poikkeamista moni ei edes harkitse. Myös homoseksuaaliset suhteet ovat suureksi osaksi yksiavioisia.

Parinvaihto

Parinvaihto eli  swinging on tapahtuma, jossa tyypillisesti kaksi heteroseksuaalista paria vaihtaa kumppaneita harrastaakseen seksiä jonkun muun kuin puolisonsa kanssa. Tyypillisesti parinvaihtajat ovat swingingiä lukuunottamatta yksiavioisia keskenänsä.

Primäärisuhde ja toissijaiset suhteet

Primäärisuhteesta puhutaan silloin, kun kumppanit ovat toisilleen ensisijaisia ja “tärkeimpiä”. Usein primäärit jakavat keskenään arkielämän, kodin, raha-asiat, lapset ja niin edelleen. Ensisijaisen suhteen lisäksi toisella tai molemmilla on muita kumppaneita, joiden kanssa vietetään aikaa primäärisuhteen asettamilla ehdoilla. Joskus sama suhde on yhdelle osapuolelle ensisijainen, mutta toiselle toissijainen.

Useamman kuin kahden hengen suhteet

Suhteeseen voi kuulua kolme, neljä tai useampia osapuolia, jotka voivat kaikki olla suhteessa keskenään tai välillisesti toisen ihmisen kautta.  Monen hengen suhteeseen voi kuulua vaikka kolme homoseksuaalia tai jonkinlainen yhdistelmä hetero-, bi- ja homoseksuaaleja jäseniä. Välillisestä suhteesta esimerkkinä on vaikka ns. V-triadi, jossa yhdellä jäsenellä on kaksi kumppania, mutta jotka eivät ole keskenään tekemisissä.

Lisäksi on olemassa erilaisia yhdistelmiä edellisistä, kuten vaikka kolmen hengen primäärisuhteet joissa jollain kumppanilla on lisäksi sivusuhteita. Eksoottisempiakin yhdistelmiä löytyy, kuten vaikka W-monisuhde, joka on kuin kaksi V-suhdetta yhdistettynä.

Kaiken tämän lisäksi jokainen edellä mainituista voi olla suljettu tai avoin suhde, eikä sekään aina ole niin suoraviivaista. Joku voi olla tyytyväinen uskollisena kumppanilleen, jolla on satunnaisia seksisuhteita tai toissijainen kumppani, samoin kuin viiden hengen W-monisuhde voi olla täysin suljettu. Yhdistelmiä on loputtomasti.

Näillä päästään alkuun, mutta muitakin tyylejä varmasti on. Kertokaa kokemuksistanne ja näkemyksistänne kommenteissa, sana on vapaa.

kirjoittanut: hihaton