Tag Archive | avioliitto

Tasa-arvoinen avioliittolaki tekee tuloaan

Keväällä muodostetun hallituksen synnytys oli niin tuskallinen, että sukupuolineutraali avioliittolaki jouduttiin pudottamaan hallitusohjelmasta. Onneksi lakialoitteita voi tulla muitakin reittejä, ja viidestä muusta hallituspuolueesta löytyi aktiiveja tekemään aloite (PDF) eduskunnalle. Matkalla nimikin muuttui sukupuolineutraalista tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi.

Lakialoitteen takaa löytyy melkoinen liuta isoja nimiä, kuten Helsingin Sanomat jo jokin aika sitte kirjoitti. Vaikka aloitteen läpimenoa ei voidakaan pitää varmana, se on selkeästi seuraava askel rekisteröidystä parisuhteesta kohti todellista tasa-arvoa avioliiton solmimiseen.

Mielenkiintoiseksi asian kuitenkin tekee evankelis-luterilainen kirkko ja sen suhtautuminen asiaan seuraavien 10 vuoden aikana.

Kirkolla on lain läpi mentyä jälleen edessään yksi kompastuskivi ja valinnan paikka. Aika tarkalleen vuosi sitten A-studion homoilta sai aikaan massivisen piikin kirkosta eroajien määrässä, vaikka ohjelmassa meuhkannut Päivi Räsänen ei kirkon virallista kantaa edustakaan. Jos kirkon edustajat olisivat selkeästi sanoutuneet irti Räsäsen puheista, tappiot olisivat todennäköisesti jääneet pienemmiksi.

Jos kirkolla olisi rahtuakaan munaa, se ilmottaisi jo tässä vaiheessa selkeän, yksioikoisen kantansa uuteen avioliittolakiin ja kantaisi sen seuraukset. Todennäköisesti tappiot jäisivät pienemmiksi tällä tavalla, mutta ennustan että kirkko yrittää jälleen seistä jalka molemmissa leireissä ja päätyy pyllistämään kaikille. Samalla tavalla kuin se jakaa rahaa homovihalle (Seksualistin kirjoitus aiheesta täällä) ja yrittää samalla suvaita homoutta, eikä kukaan ole lopulta tyytyväinen.

Ja vielä aiheeseen liittyen: viime aikojen virkistävintä luettavaa on ollut Tuomas Enbuske, joka viimeisimmäsään ruotii juurikin suvaitsevaisuutta. Suosittelen lukemaan ja poimin lopusta ajatuksen, josta kirkkokin voisi ottaa pohdiskeltavaa:

Mitäs jos lopetetaan suvaitseminen ja annetaan ihmisten elää rauhassa?

kirjoittanut: hihaton

Homoilta YLE:llä

Jos joltakin meni ohi YLE:n “Homoilta”, löytyy ohjelma myös Yle Areenasta. Tällä hetkellä se on katsottavissa vielä noin kuukauden ajan. Keskustelun aiheina olivat mm. homoparien oikeus avioliittoon ja ulkoiseen adoptointiin. (Argumentit olivat silti sitä samaa wanhaa tuttua kuin netin keskustelufoorumit ovat täynnä, että eipä tuossa mitään kovin ihmeellistä.)

En kyllä ihmettele, että ohjelman jälkeen kirkosta on eronnut porukkaa kovaa vauhtia. Minä en ole vuosiin kuulunut kirkkoon, joten en itse näissä luvuissa ole kuitenkaan mukana.

Mutta… Pitäisikö mies- ja naispareilla olla oikeus ulkoiseen adoptioon (sisäinen adoptiohan on jo hyväksytty)? Pitäisikö avioliittolain olla sukupuolineutraali? Enemmistöhän on tällä hetkellä sitä mieltä, että näin pitäisi olla.

Jos et vielä ole kirjoittanut kaikkia ajatuksiasi muualle nettiin, voit tehdä sen täällä! (Pliis, jätetään Raamattuun vetoamiset täällä pois.)

kirjoittanut: oceansoul

Seksuaaliset tarpeet ja niiden tyydyttäminen

Mitäpä jos on vaimo, lapsia ja ulkopuolisin silmin kaikki hyvin, mutta ei seksiä? Suhde toimii muuten hyvin… rakastan vaimoani, enkä halua pienten lasten vuoksikaan eroa mutta kyllä sitä seksiä vielä näin kolmekymppisenä tarvitsisi! Miten naisen saisi taas haluamaan? Paljon on tullut kaikkea kokeiltua. Maksullisiin en ajatellut lähteä. Ei tähän nyt varmaan ole helppoa vastata, mutta jotain ideoita..?

Azore

Vastaus riippuu siitä, mitä kaikkea on tullut kokeiltua. Yksiavioisen parisuhteen kulmakiviä on kumppaneiden halu toteuttaa toistensa seksuaaliset toiveet ja tarpeet, mutta kohtuuden rajoissa. Kohtuuden raja on jokaisen määriteltävä itse, mutta jatkuva kieltäytyminen omiin haluihin vedoten ei ole kohtuullista. Henkilökohtaisena mielipiteenäni raja kulkee jossain pissa- ja kakkaleikkien kohdalla, mutta kaikesta kesymmästä pitää saada aikaan sopimus, joka tyydyttää molempia osapuolia.

Joudut arvioimaan omaa käytöstäsi ja tekemään päätöksen sen perusteella. Mikäli olet kertonut tarpeistasi positiivisessa, rakentavassa hengessä ja ehdottanut kompromisseja, olisi kohtuullista odottaa vastakaikua. Olettaen edelleen, että sitä vastakaikua ei avoimista, rehellisistä kädenojennuksista huolimatta kuulu, joudut itse hakemaan tyydytystä tarpeillesi, joihin vaimosi ei vastaa.

Mitä siis tehdä? Avaa keskustelu vielä kerran, tarjoudu ottamaan vaimosi seksuaaliset tarpeet huomioon ja yritä etsiä kompromissia. Jos asiasta ei päästä edes neuvottelemaan, päätä keskustelu sanomalla “hyvä on, mutta jos tilaisuus tulee vastaan niin en välttämättä pysty vastustamaan kiusausta”. Jos hän vaatii selitystä, kerro että sinulla on tarpeesi, ne pitää tyydyttää tavalla tai toisella, ja mieluiten tekisit sen hänen kanssaan. Tämän jälkeen voit jättää keskustelunavaukset vaimon vastuulle.

Sinulla on allekirjoittaneen lupa etsiä seksiä avioliittosi ulkopuolelta, mutta vain sillä ehdolla että vaimosi ei vastaa rehellisiin, avoimiin ehdotuksiin. Etene varovasti ja peitä jälkesi hyvin – apajia kyllä riittää kolmikymppiselle, itsestään huolta pitävälle miehelle. Onnea matkaan.

kirjoittanut: hihaton

Suhteellisuuksia

Tarkkaillaanpa hetki kuvitteellisen pariskunnan, Mikon ja Jaanan suhdetta. Viisi vuotta yhdessäoloa, joista kaksi naimisissa, yhteinen asuntolaina ja kissa. Ei lapsia, mutta ehkä lähitulevaisuudessa. Seksiä pariskuntamme harrastaa kerran-kaksi viikossa, joskus vähän harvemmin.

Kaikki hyvin siis, mutta heitetäänpä soppaan vähän lisätietoa: Mikolla on suhde toisen naisen kanssa, ja hänellä on myös tapana käyttää escort-palveluja työmatkoillaan. Jaana puolestaan tapailee itseään paljon vanhempaa miestä sillä välin kun Mikko on matkoilla.

Ei liene vaikea arvata, mihin tämä johdattelu tähtää. Mikon ja Jaanan parisuhde ei vain ole sitä, miltä se ensin näyttää, koska molemmat tietävät missä mennään.

Siinä missä 98% pareista takertuu seksuaalisen poissulkevuuden kaavaan, Mikko ja Jaana ovat itse suunnitelleet parisuhteensa säännöt. Heille halu harrastaa seksiä monen ihmisen kanssa ei tarkoita kyvyttömyyttä sitoutumiseen tai välinpitämättömyyttä kumppania kohtaan, ainoastaan yhtä halua muiden joukossa. He jakavat yhteisen kodin, talouden, tulevaisuudensuunnitelmat ja arkipäivän rutiinit, mutta sen lisäksi molemmilla on muita intiimejä ihmissuhteita. He ovat toisilleen ensisijaisia kumppaneita ja muut suhteet järjestetään sen mukaan, miten Mikon ja Jaanan yhteiset aikataulut antavat myöten. Molemmat ovat tavanneet kumppaninsa muut partnerit ja antaneet siunauksensa sivusuhteille.

Ja kyllä, myös Mikko ja Jaana tuntevat mustasukkaisuutta. Se on olemassaoleva ja voimakas tunne, jonka käsitteleminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Mustasukkaisuuden tuntemisessa ei ole mitään väärää, mutta kuten muitakin tunteita, sitäkin voi hallita ja työstää niin ettei se häiritse elämää. Monille on pitkällä aikavälillä helpompaa kontrolloida mustasukkaisuuttaan kuin jatkuvasti yrittää tukahduttaa halujaan muita kohtaan.

Joku varmaan haluaisi luokitella molempien tekemiset pettämiseksi, mutta siitäkään ei ole kyse. Pettämiseen tarvitaan osapuoli, joka tekee jotain salaa toiselta, sekä osapuoli, joka ei hyväksy toisen tekemisiä. Mikon ja Jaanan suhteesta ei löydy kumpaakaan, vaan kyseessä on molemmille vapaaehtoinen järjestely. Kumpikin on kertonut toissijaisille kumppaneilleen, että ovat naimisissa ja aviosuhde on se ensisijainen.

Ja vieläkin joku lienee sitä mieltä, että Mikon ja Jaanan järjestely on vain Väärin, ja siihen liittyykin avoimen suhteen suurin vaikeus: sosiaalinen stigma. Yksiavioisuus ja seksuaalinen poissulkevuus ovat edelleenkin niin vahva standardi, että niistä poikkeamista katsotaan kieroon vähän samalla tavalla kuin homoseksuaaleja vielä parikymmentä vuotta sitten.

Tämä oli vain lyhyt ja sekava keskustelunavaus, pallo on nyt teillä: Mitä mieltä olet avoimista suhteista? Miksi? Oletko kokeillut? Piditkö? Tai tunnetko jonkun, jolla on avoin pari(kolmi-, neli-)suhde? Millaisia ihmisiä he ovat?

Sana on vapaa, keskustelkaa!

kirjoittanut: hihaton