NHL – Normihomolehti (linkki vie nettiversioon, lehden omat sivut täällä)

Ainakin selailemassani numerossa 4/2011 (siinä, jossa on Arska kannessa) oli ihailtavan anarkistinen asenne: haastateltiin heteromiestä, jolta kyseltiin “milloin tajusit olevasi hetero” -stereotyyppisiä kysymyksiä ja vedetään ennakkoasenteita överiksi. Lehti on ilmaisjakelua ja toiminta katetaan mainostuloilla, mikä ei varmaan 10 vuotta sitten olisi onnistunut. Kannattaa vilkuilla NHL:ä silläkin silmällä, mitkä putiikit uskaltavat mainostaa tällaisessa lehdessä.

Ja siltä varalta että jäi epäselväksi, minusta NHL:n ja vastaavien olemassaolo on ihan hiton hieno asia. Ainoa parempi tilanne on se, kun homoille, transvestiiteille ja polyamorisille ei tarvita omaa lehteä, vaan kaikkia kohdellaan tasaveroisina ryhminä.

Siihen meillä on vielä matkaa.

kirjoittanut: hihaton

Esimerkiksi Aamulehti on julkaissut useita artikkeleita eheyttämiseen liittyen lähipäivinä:

Järjestö väittää: Homoudesta voi eheytyä
Seksuaaliterapeutti tyrmää “homojen eheyttämisen”
“Ei, vastasi eheyttäjä kysymykseen, onko kiinnostuksesi miehiin loppunut kokonaan“

Lue myös tästä blogista kirjoitus “Parempaa huomista kohti“.

kirjoittanut: oceansoul

Yksiavioinen suhde

Nyky-yhteiskunnassa ehdottomasti yleisin ja hyväksytyin parisuhteen muoto.  Yksiavioisuus on vahva oletusarvo ja normi, josta poikkeamista moni ei edes harkitse. Myös homoseksuaaliset suhteet ovat suureksi osaksi yksiavioisia.

Parinvaihto

Parinvaihto eli  swinging on tapahtuma, jossa tyypillisesti kaksi heteroseksuaalista paria vaihtaa kumppaneita harrastaakseen seksiä jonkun muun kuin puolisonsa kanssa. Tyypillisesti parinvaihtajat ovat swingingiä lukuunottamatta yksiavioisia keskenänsä.

Primäärisuhde ja toissijaiset suhteet

Primäärisuhteesta puhutaan silloin, kun kumppanit ovat toisilleen ensisijaisia ja “tärkeimpiä”. Usein primäärit jakavat keskenään arkielämän, kodin, raha-asiat, lapset ja niin edelleen. Ensisijaisen suhteen lisäksi toisella tai molemmilla on muita kumppaneita, joiden kanssa vietetään aikaa primäärisuhteen asettamilla ehdoilla. Joskus sama suhde on yhdelle osapuolelle ensisijainen, mutta toiselle toissijainen.

Useamman kuin kahden hengen suhteet

Suhteeseen voi kuulua kolme, neljä tai useampia osapuolia, jotka voivat kaikki olla suhteessa keskenään tai välillisesti toisen ihmisen kautta.  Monen hengen suhteeseen voi kuulua vaikka kolme homoseksuaalia tai jonkinlainen yhdistelmä hetero-, bi- ja homoseksuaaleja jäseniä. Välillisestä suhteesta esimerkkinä on vaikka ns. V-triadi, jossa yhdellä jäsenellä on kaksi kumppania, mutta jotka eivät ole keskenään tekemisissä.

Lisäksi on olemassa erilaisia yhdistelmiä edellisistä, kuten vaikka kolmen hengen primäärisuhteet joissa jollain kumppanilla on lisäksi sivusuhteita. Eksoottisempiakin yhdistelmiä löytyy, kuten vaikka W-monisuhde, joka on kuin kaksi V-suhdetta yhdistettynä.

Kaiken tämän lisäksi jokainen edellä mainituista voi olla suljettu tai avoin suhde, eikä sekään aina ole niin suoraviivaista. Joku voi olla tyytyväinen uskollisena kumppanilleen, jolla on satunnaisia seksisuhteita tai toissijainen kumppani, samoin kuin viiden hengen W-monisuhde voi olla täysin suljettu. Yhdistelmiä on loputtomasti.

Näillä päästään alkuun, mutta muitakin tyylejä varmasti on. Kertokaa kokemuksistanne ja näkemyksistänne kommenteissa, sana on vapaa.

kirjoittanut: hihaton

Seksistä puhuttiin vain yhdessä seminaarissa kolmen miehen voimin. Suomalainen seksitutkimus näyttää olevan kovasti yksipuolista, pelkkiä sosiologeja kyselyineen. Olisiko jo aika monipuolistaa tätäkin tutkimusalaa? Kaikkien tuntema Osmo Kontula lienee tunnetuin suomalainen alan tutkija maailmalla. Tämä Euroopan seksologiliiton pääsihteeri esitteli seksuaalisuuden ilmenemisen kansainvälisiä eroja sekä muutosta Suomessa 1970 -luvun alusta tähän päivään.

Muutama esimerkki Suomesta:

• Miesten ja naisten välinen merkittävä ero seksihaluissa on säilynyt ennallaan tasa-arvon lisääntymisestä huolimatta.
• Uskollisuusvaatimus parisuhteessa on tiukentunut erittäin merkittävästi. Aviomiehen syrjähypyn salli 1970 -luvulla puolet naisista, nyt vain muutama prosentti.
• Seksin monimuotoisuus ymmärretään aikaisempaa paremmin, mutta asenteiden sukupolvierot ovat valtavat. Esimerkiksi yhdynnän julkisella paikalla hyväksyy 56 prosenttia nuorista naisista ja 76 prosenttia nuorista miehistä, mutta vain 11 ja 22 prosenttia vanhuksista.
• Yhdyntäaktiivisuus on laskenut kaikenlaisissa suhteissa. Sen sijaan itsetyydytys on lisääntynyt huimasti.

Kansainvälisesti:

• Suomessa naidaan vähiten Euroopassa. Maailmanlaajuisesti toki löytyy surkeampiakin maita: tropiikissa seksi ei olekaan jokapäiväistä herkkua niin kuin saattaisi olettaa.
• Suomalaisnuoret aloittavat seksin nuorimpien joukossa Euroopassa.
• Aika ensimmäisestä yhdynnästä ensimmäiseen lapseen on Suomessa Euroopan pisin.
• Suomessa on toiseksi vähiten abortteja Euroopassa Hollannin jälkeen.

Kontulan mukaan nuorten suomalaisnaisten seksuaalisuus on kokenut voimakkaimmmat muutokset muihin maihin verrattuna. Hän nimesi sen suomalaisen seksin tuoreimmaksi trendiksi : haluttomuus, kostumisongelmat, orgasmiongelmat ja itsetyydytys lisääntyvät, yhdyntäkerrat vähenevät. Parisuhteiden ongelmat ovat lisääntyneet niin halussa, aktiivisuudessa kuin nautinnossakin. Samaan aikaan vuonna 2007 naisilla mitattiin korkeimmat henkiset paineet koskaan. Hän ihmetteli, tämäkö on se seksin malli, jota maailman ja tasa-arvon mallimaaksi rankattu Suomi on tarjoamassa muille. Miksi sosiaalinen hyvinvointi on johtanut tällaiseen seksuaaliseen kehitykseen?

Professori Kenneth Sandnabba kertoi homoseksuaalisuudesta ja parafilioista. Homoseksuaalisuuden mittaamiseen ei ole olemassa selkeää mittaria, ei ainakaan kyselytutkimusten perusteella. Riippuu kysymyksenasettelusta, millaisia tuloksia saadaan. Suomalaistutkimuksen mukaan prosentti naisista ja kolme prosenttia miehistä oli edeltävän vuoden aikana harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa. Elämänkaariluvut olivat naisilla 13 ja miehillä kahdeksan prosenttia. Homoseksuaalista mielenkiintoa oli kokenut seitsemän prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä (33-43v). Nuoremmilla luvut olivat korkeampia.

Kun sitten kysyttiin kuvitteellista mahdollisuutta homoseksuaaliseen toimintaan, naisista 65 ja miehistä 33 prosentin mukaan se ei olisi mahdotonta, jos hyvännäköinen ja mieluisa tyyppi ehdottaisi (salaisena pysyvää) homoseksiä. Kiintoisia lukuja. Samaa suuruusluokkaa olevia lukuja saataisiin varmaan melkein mihin tahansa saattaisitko kuvitella tekeväsi -kysymykseen. Luvut olivat täysin erilaisia kuin kokeissa, joissa kadulla viehättävä henkilö ehdottaa tuntemattomalle heteroseksiä. Niissähän miehet vastaavat lähes sataprosenttisen myöntävästi naisten yhtä todennäköisesti kieltäytyessä.

Parafilia on käyttäytymistä, jota ei yleisesti ajatella kuuluvan tavalliseen heteroseksuaaliseen aktiviteettiin. Näitä ovat muun muassa fetisismi, transvestismi, ekshibitionismi, voyerismi ja SM -seksi. Ne sisältyvät jopa WHO:n tautiluokitukseen! Kuten muutoinkin seksissä, myös näissä on merkittävä sukupuolinen esiintyvyysero. Suomalaistutkimuksen mukaan yleisin ”häiriö” miehillä on voyerismi (19 %) ja naisilla fyysinen masokismi (9 %). Psykologista ja fyysistä masokismia lukuun ottamatta kaikki parafiliat ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla. Suurimmillaan ero on transvestismissa ja pienin fyysisessä sadismissa.

Sandnabban mukaan naisilla on enemmän liikkumavaraa elämässä kuin miehillä, joilla se on hyvin rajoitettua. Kävi ilmi, ettei parafilioiden geneettistä taustaa ole tutkittu ja muutenkin tietämys niistä on lastenkengissä. Johtuu varmaan siitä, ettei ”syntejä” ole katsottu tarpeen tonkia, tarttuvat pian? Transvestisuutta ja SM-seksiä ollaan poistamassa tautiluokituksesta. Miksiköhän vain näitä? Parafilioihin usein liittyvä masennus ja ahdistuneisuus kun näyttää johtuvan yksinomaan ympäristön paheksunnasta. Parafiliat ovat myös osa ”normaalia” seksiä, sillä ne voivat tuoda leikkiin lisämausteen ja siten jopa vähentää tarvetta kumppanin vaihtoon. Viime aikoina megajulkkis Sting on paljastanut omia ”parafilioitaan”, joilla hellii parisuhdettaan.

Kolmannen esiintyjän, seksualisti Tommi Paalasen jutustelusta ei ollut mitään opittavaa. Se oli pelkkää poliittista manifestointia ja mielipidediskurssia. Ei sillä ollut mitään tekemistä tieteen kanssa. Esityksen paikka olisi ollut jossain aivan muualla kuin Tieteen päivillä.

kirjoittanut: villiq

En kyllä ihmettele, että ohjelman jälkeen kirkosta on eronnut porukkaa kovaa vauhtia. Minä en ole vuosiin kuulunut kirkkoon, joten en itse näissä luvuissa ole kuitenkaan mukana.

Mutta… Pitäisikö mies- ja naispareilla olla oikeus ulkoiseen adoptioon (sisäinen adoptiohan on jo hyväksytty)? Pitäisikö avioliittolain olla sukupuolineutraali? Enemmistöhän on tällä hetkellä sitä mieltä, että näin pitäisi olla.

Jos et vielä ole kirjoittanut kaikkia ajatuksiasi muualle nettiin, voit tehdä sen täällä! (Pliis, jätetään Raamattuun vetoamiset täällä pois.)

kirjoittanut: oceansoul

1) Onko tosiaan suurin osa ihmisistä biseksuaaleja? 2) Mikä edes on biseksuaalin määritelmä? 3) “Bi-curious” 4) Onko biseksuaalisuus nykyään muoti-ilmiö vai eikö kyseistä seksuaalisuutta vain enää salailla?

Useimmat ovat varmasti joskus törmänneet väitteeseen, että vain pieni osa ihmisistä olisi oikeasti 100%:sti heteroita. Eli käytännössä siis suurin osa olisi enemmän tai vähemmän biseksuaaleja.

Monet ovat varmasti lukeneet joidenkin ajatuksia siitä (tai ovat itse sitä mieltä), että biseksuaalisuus on nykyisin muoti-ilmiö. On ehkä “hienoa” kertoa olevansa biseksuaali, vaikka loppujen lopuksi ehkä tapaillaankin vain vastakkaista sukupuolta.

Toiset eivät ehkä määrittele itseään biseksuaaliksi, vaikka seksi (ainakin kokeilumielessä) kiinnostaa samaakin sukupuolta olevan kanssa. Tätä varten onkin kehitetty termi bi-curious. Wikipedian sanoin “…joka voi haluta kokeilunhaluisena luoda suhteen ja/tai harrastaa seksuaalista kanssakäymistä samaa sukupuolta olevan kanssa.”

Milloin sitten on biseksuaali? SETA ry esimerkiksi määrittelee, että biseksuaalilla on kyky tuntea eroottista, seksuaalista, emotionaalista sekä sosiaalista vetoa kumpaa tahansa sukupuolta kohtaan. Samoin SETA huomauttaa mielestäni hyvän asian: “Biseksuaalisuus tuo esiin seksuaalisuuden dynaamisen ja prosessinomaisen luonteen. Se kyseenalaistaa pitkään vallalla ollutta käsitystä, jonka mukaan seksuaalisuus olisi muuttumatonta ja ennalta määrättyä. Bi-ihmisellä seksuaalisen halun kohteet voivat vaihdella elämän aikana.”

Mitä mieltä sitten itse olen näistä asioista?

Ajattelen, että on varmasti monia henkilöitä, jotka saattavat kieltää biseksuaalisen puolen itsestään, koska se on ehkä helpompaa. Jos ei tunne kaipaavansa sen puolen tyydyttämistä, niin en näe tätä ongelmana. Epäilemättä on myös ihmisiä, jotka määrittelevät itsensä biseksuaaliksi vaikkapa teini-iässä vain siksi, koska se tuntuu olevan cool juttu (enemmänkin ehkä tyttöjen kohdalla). Onko sillä sitten jotain väliä? Omasta mielestäni ei. Se on kuitenkin harmillista, että jos joku kertoo olevansa homoseksuaali, siihen suhtaudutaan helposti paljon negatiivisemmin.

En tiedä, onko suurin osa ihmisistä biseksuaaleja, mutta en nyt niin menisi ehkä ensimmäiseksi väittämään. Tämä riippuu paljon myös määritelmästä; lasketaanko siihen mukaan ns. bi-kokeilunhaluiset vai pelkästään ne, jotka sopivat aiemmin mainittuun SETAn määritelmään.

Loppujen lopuksi seksuaalisuuden määrittelemisestä ei tarvitse tehdä näin vaikeaa. Jokainen saa määritellä aivan itse seksuaalisuutensa omien ajatustensa mukaan. Jos haluaa määritellä itsensä heteroseksuaaliseksi, vaikka joskus onkin kivaa ehkä leikkiä jotain samaa sukupuolta olevien kanssa, niin mikäpä siinä. Toinen taas voi määritellä itsensä tuossa tilanteessa selkeästi biseksuaaliseksi. Itse olen katsonut parhaimmaksi jättää määrittelemättä itseni: mitä hyötyisin siitä, että laittaisin itseni joko hetero- tai biseksuaalisuuden lokerikkoon?

Tähänkin blogiin on joskus eksytty hakusanalla “olenko bi”. Vastaukseni on: jos niin haluat määritellä. Emme me voi tietää, oletko 100% vai 0% hetero – vai jotain siltä väliltä. Missään niistä ei kuitenkaan ole mitään vikaa, joten toivottavasti pystyt hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet.

kirjoittanut: oceansoul

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on siis leikannut G. W. Bushin ajaman seksi”valistus”kampanjan rahoituksen budjetista. Viimeiset 8 vuotta jenkkinuorille on opetettu ainoastaan seksistä pidättäytymiseen perustuvaa ehkäisyä, mikä on johtanut kahteen mielenkiintoiseen ilmiöön:

1. Osa nuorista harrastaa pelkkää anaaliseksiä, koska heidän saamansa opetuksen mukaan neitsyys säilyy, kunhan vain perinteistä emätinyhdyntää ei pääse tapahtumaan. Sivutuotteena voidaan nähdä, että useimmat homoseksuaalit ovat siis edelleen neitsyitä huolimatta sadoista seksikumppaneistaan.

2.  Teiniraskauksien määrä on kasvanut, ja asiaan liittyy omituinen sivujuonne. Koska jeesusfriikkien (kuten Bushin) mukaan homot joutuvat helvettiin, moni nuori homomies on kokenut tarpeelliseksi todistaa olemattoman heteroutensa harrastamalla seksiä naisten kanssa. Kun soppaan heitetään puuttuva tieto ehkäisystä, lopputuloksena teinitytöt kantavat homomiesten siittämiä lapsia.

Jos jenkkilän raamattusekopäät ymmärtäisivät vähänkään tutkimustiedon päälle, he saattaisivat miettiä hetken ennen seuraavaa kampanjaansa. Tavoitteena tuskin oli saada heteronuoret harrastamaan peppuseksiä tai homomiehiä harjoittamaan suojaamatonta, aviotonta yhdyntää nuorten naisten kanssa.

kirjoittanut: hihaton

Eri uskonnot ja niiden käsitykset asioista ovat aina olleet kiinnostukseni kohteena, joten ilokseni törmäsin Pirkko Brusilan toimittamaan teokseen Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Kirjassa kerrotaan eri kulttuurien ja uskontojen seksuaalisuuteen liittyviä asenteita; sopivaisuussäädöksiä, kieltoja ja tabuja. Tarkoituksena on ollut luoda teos, joka hyödyttäisi mm. terveydenhuollossa ja sosiaalialalla työskenteleviä ihmisiä, mutta ainakin itse luin tämän pelkästä mielenkiinnosta.

Luterilaisuus on melko tuttua aluetta itselleni (kuten myös sen sisällä olevat herätysliikkeet), joten ensimmäinen osio kirjasta ei juurikaan uutta kertonut. Luterilaisuudessa katsotaan, että seksi on muutakin kuin lisääntymistä varten ja tämän vuoksi ehkäisy hyväksytään. Mielipiteet mm. abortista ja homoseksuaalisuudesta herättävät paljon ristiriitoja. Sen sijaan usein tiukempaa suuntaa edustavat erilaiset herätysliikkeet sekä vapaat suunnat. Monet herätysliikkeistä ja vapaista suunnista tukevat tunnetuksi tullutta kampanjaa “Tosi Rakkaus Odottaa”, jonka tavoitteena on kehottaa nuoria pidättäytymään seksistä ennen avioliittoa. Homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan kielteisesti suunnilleen kaikissa herätysliikkeissä ja vapaissa suunnissa. Liikkeiden rooli on Suomessa marginaalinen verrattuna kansankirkkoomme, joten ei olekaan ihme, että ne voivat esittää tiukempia kannanottoja.

Jehovan todistajat ovat myös monelle tuttu ryhmä; yhteisön säännöt ovat ehdottomia, ja niitä rikkova voidaan jopa erottaa liikkeestä. Avioliiton ulkopuolella seksi on ehdottomasti kiellettyä, homoseksuaaliset teot tuomitaan, ja abortti ei ole sallittua edes raiskauksen jälkeen. Näkemys maailmasta tuntuu olevan kovin mustavalkoinen.

Samoin kirjassa käydään mm. ortodoksisen kirkon, juutalaisuuden, islamin, katolisen kirkon ja eteläaasialaisen hindulaisuuden käsityksiä. Ympärileikkausperinnettä pohditaan, ja myös romanikulttuuria hieman valotetaan.

Yhteneväisyyksiä eri uskonnoista löytää helposti: Selvimpänä tietenkin se, että lähes kaikissa esiaviollinen seksi on kiellettyä – kuten myös homoseksuaalisuus (tai ainakin sen toteuttaminen). Hindut, kuten myös juutalaiset ja muslimit, kokevat kuukautisveren likaiseksi asiaksi. Masturbointikaan ei hyväksyttyä oikein ole.

Häveliäisyys, mikä on varsinkin hindujen keskuudessa yleistä, on johtanut huonoon seksuaalivalistukseen (lasten ja nuorten on sopimatonta kysellä seksuaalisuudesta, sillä ne asiat kuuluvat vain avioliittoon..) ja estänyt seksuaalivähemmistöjen olemassa olosta puhumisen. Häveliäisyys vaikuttaa myös romanikulttuurissa: seurustelusuhteista tai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei puhuta, raskautta peitellään varsinkin vanhemmilta romaneilta, gynekologin tutkimus koetaan vaikeaksi, jne.

Seksuaalisuuden kohtaaminen on usein vaikeaa, koska sen alue on niin herkkä. Uskontojen onkin helppo käyttää valtaa antamalla erilaisia säädöksia ja ohjeita siihen liittyen. Monille nimenomaan seksiin liittyvät synnit ovat pahimpia – jumalan pelätään vihaavan ja heittävän kadotukseen, jos asiasta ei tee parannusta. Välillä seksuaaliterapeutit saavat olla auttamassa, kun negatiiviset käsitykset seksistä vaikeuttavat seksielämää. Toiset taas eivät saa toteuttaa seksuaalista suuntautumistaan rauhassa, ettei ryhmästä potkita ulos. Toiset taas kärsivät puutteesta, eivätkä uskalla koskea itseensä, ettei vain taivaspaikkaa tulisi menetettyä. Vapaa-ajattelijoiden ja humanistien bussikampanjan lausahdus sopii tähänkin hyvin: “Jumalaa tuskin on olemassa – lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä”. :)

kirjoittanut: oceansoul

Kysymyksiä tyyliin ”Olenkohan bi tai homo, koska kiihotun samaa sukupuolta olevista henkilöistä?” näkee usein nuortenlehtien palstoilla. Kysyjiä rauhoitellaan sillä, että nuorena on täysin normaalia olla kiinnostunut monenlaisista asioista ja seksuaalinen suuntautuminen vakiintuu vasta myöhemmällä iällä.

Sinänsä asiasta huolestuminen onkin ymmärrettävää. Suurin osa ympärillä olevista ihmisistä vaikuttaa olevan kiinnostuneita vain vastakkaisesta sukupuolesta, ja siksi omat kiinnostuksen kohteet tuntuvat vääriltä ja kielletyiltä, vaikka eletäänkin jo 2000-luvulla. Vanhat myytit siitä, kuinka homoseksuaalisuus on sairaus ja syntiä, kummittelevat edelleen taustalla, niin vähemmästäkin ahdistuu. Mitä vikaa minussa on? Mitä vanhempani tai kaverini tästä sanovat? Joudunko helvettiin?

No, nykyisin tiedetään, ettei homous ole sairaus ja seksuaaliseen suuntautumiseensa ei oikein voi vaikuttaa. Esimerkiksi homoseksuaalisuuden synnystä on kehitelty kymmeniä erilaisia teorioita (mitä nyt psykologian tunneilta mieleen muistuu, niin syinä on pidetty aivojen osien poikkeamia, geenejä, äidin suurta stressiä odotusaikana, jne.). Itse kyllä olen sitä mieltä, että syiden hakeminen on vähän typerää – toki se voi lisätä homoseksuaalisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, mutta miksi kaikelle pitää hakea syitä. Minulle ainakin on ihan se ja sama, minkä takia joku rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä. Vaikka se olisi oma valinta. Kai kaikki ihmiset saa tehdä, kuten haluaa, jos se ei aiheuta muille ihmisille mitään haittaa. Miten kukaan voi kieltää toiselta rakkauden? (Ja ei, asiaa ei voi verrata millään tavoin esim. pedofiliaan.)

Nykyisin on julkaistu tutkimuksia myös siitä, kuinka suuri osa ihmisistä olisi oikeasti jollain tavalla biseksuaaleja. Yleensä tämä puoli kuitenkin kielletään itseltä. Toisaalta taas nykyisin tuntuu välillä siltä, että biseksuaalisuus on jonkinlainen muoti-ilmiö varsinkin tyttöjen keskuudessa. Liekö se sitten kuitenkaan pelkkä muoti-ilmiö; ehkä vain ennen ei olla niinkään uskallettu myöntää sitä, että myös sama sukupuoli saattaisi kiinnostaa. Tietenkin “syynä” voi olla myös määritelmät. Milloin ihminen voi sanoa olevansa biseksuaali? Voiko olla “100% hetero”, jos fantasioissaan rakastelee samaa sukupuolta olevan kanssa? Onko kuitenkaan biseksuaali, jos ei tunne kuin seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan? Onko tällöin kyse vain kokeilunhalusta?

Entä onko eroa miesten ja naisten välillä? Onko naisille helpompaa myöntää olevansa bi (tai lesbo)? Ja miten on – moniko tämän blogin lukijoista voisi edes kuvitelmissaan rakastella samaa sukupuolta olevan kanssa? Kiinnostaisiko jotakuta miestä ihan vain kokeilumielessä kokeilla, miltä tuntuisi antaa suuseksiä miehelle – vai onko ajatus aivan vastenmielinen? Entä miten on naisten kohdalla?

Tässä kohtaa voisi toki kertoa omasta elämästäänkin. Suurimmaksi osaksi tunnen kiinnostusta miehiä kohtaan ja miehen kanssa seurustelenkin, enkä ole 100% varma, että pystyisin siihen naisen kanssa. Sen sijaan minulla kyllä on seksifantasioita naisistakin ja kokeilu kiinnostaisi suuresti, mutta ainakaan vielä ei ole tarkoitusta harrastella ryhmäseksikokeiluita. ;) Mutta miten sitten määrittelisin seksuaalisen suuntautumiseni? En tiedä (vielä?) ja minusta onkin vähän turhaa lähteä määrittelemään itseään. Ehkä olen bi, ehkä hetero – mitä väliä.

kirjoittanut: oceansoul