Varmaan jokainen meistä muistaa ekan kertansa, ja harvalla se sujuu kommelluksitta. Hermostuneisuus, alkoholi, ympäristön rauhattomuus, kiire ja noin miljoona muuta tekijää yleensä tekevät kokemuksesta vähemmän täydellisen. Joskus ei seiso, kondomin kanssa voi olla ongelmia ja odotukset saattavat olla epärealistiset, koska usein ainoa vertailukohde on porno. (Ja ei, se ei ole pornon vika että realistisempia malleja ei ole tarjolla.)

Eka kerran kommellukset yleensä selviävät ajan ja kokemuksen myötä, mutta sattuuhan niitä kokeneemmallekin. Joitakin on melkein mahdoton välttää, kuten vaikka satunnainen lakanoiden sotkeentuminen (varsinkin peppuseksissä aikamoinen turn-off) tai ah niin riemukas ulkopuolisen sattuminen paikalle. Muutamaankin kertaan olen poistunut ääntä nopeammin takavasemmalle käveltyäni sisään väärästä ovesta väärällä hetkellä, niin hupaisaa kuin se jälkeenpäin onkin ollut. Hauskuus tosin lienee kaukana jos osuu paikalle vaikka vanhempiensa makuuhuoneeseen väärällä hetkellä…

Entäs sitten, jos ehkäisy pettää? Kondomin puhkeaminen on vielä helppo huomata, eikä apu ole lähintä apteekkia kauempana, mutta entäs jos ongelman huomaa vasta kuukautisten jäädessä väliin? Siinä missä jälkiehkäisy koostuu yhdestä tai kahdesta tabletista, jotka otetaan kolmen vuorokauden kuluessa yhdynnästä, pidemmälle ehtinyttä ei pysäytä kuin abortti. Nykyään abortti voidaan tehdä lyhyen ajan jälkeen kemiallisesti, mutta se on joka tapauksessa sairaalareissu.

Listaa voisi jatkaa ihan loputtomiin, mutta tässä kohtaa heitän puheenvuoron lukijoille: mikä on ikimuistoisin kommelluksesi? Miten siitä selvittiin? Oliko hauskaa? Kerro meillekin!

kirjoittanut: hihaton

Gwenn

Et mainitse asiasta mitään, joten oletan tässä, että miehesi on hetero. Miehen seksuaalisella suuntautumisella voi olla tai voi olla olematta vaikutusta asiaan.

Biseksuaalisuutta on montaa eri tasoa, ja karkeasti olen tavannut jakaa tasot kahteen luokkaan. Ensimmäinen luokka koostuu ihmisistä, jotka haluavat elinkumppaninsa olevan tiettyä sukupuolta, mutta kokevat seksuaalista vetoa molempiin. Jälkimmäinen, käsittääkseni selkeästi pienempi ryhmä, kokee sekä seksuaalista että romanttista viehätystä sekä miehiä että naisia kohtaan. Veikkaan, että kuulut jälkimmäiseen kategoriaan.

Miehesi, joka oletukseni mukaan ei tunne samalla tavalla, näkee naiset ja miehet erilaisina kumppaneina itselleen ja sinulle. Se, että harrastat seksiä jonkun kanssa, on aina lähtökohtaisesti uhka suhteelle. Kuulostaa ehkä ristiriitaiselta aiempien kirjoitusteni kanssa, mutta kannattaa lukea tarkkaan: “lähtökohtaisesti” tarkoittaa tässä sitä, että asiasta ei ole neuvoteltu eikä sovittu etukäteen.

Koska miehesi todennäköisesti ajattelee pitkäaikaista kumppanuutta eri sukupuolta olevien välisenä asiana, hän näkee toiset miehet suurempana uhkana suhteellenne. Koska seurustelet miehen (hänen) kanssa, hänen on helppo olettaa sinun suosivan miehiä seurustelukumppaneina yleiselläkin tasolla.

Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, haluatko hänen pitävän oletuksensa, koska se helpottaa omaa elämääsi naispuolisten kumppanien suhteen. Lähtökohtaisesti toki kannattaa suosia rehellisyyttä, mutta tässä tapauksessa (siis kaikkien oletusten jälkeen) pieni valkoinen valhe on molemmille parempi kuin miehesi epävarmuuden lisääminen. Muista lähettää kuvia syrjähypyistäsi blogin toimitukselle!

kirjoittanut: hihaton

Azore

Vastaus riippuu siitä, mitä kaikkea on tullut kokeiltua. Yksiavioisen parisuhteen kulmakiviä on kumppaneiden halu toteuttaa toistensa seksuaaliset toiveet ja tarpeet, mutta kohtuuden rajoissa. Kohtuuden raja on jokaisen määriteltävä itse, mutta jatkuva kieltäytyminen omiin haluihin vedoten ei ole kohtuullista. Henkilökohtaisena mielipiteenäni raja kulkee jossain pissa- ja kakkaleikkien kohdalla, mutta kaikesta kesymmästä pitää saada aikaan sopimus, joka tyydyttää molempia osapuolia.

Joudut arvioimaan omaa käytöstäsi ja tekemään päätöksen sen perusteella. Mikäli olet kertonut tarpeistasi positiivisessa, rakentavassa hengessä ja ehdottanut kompromisseja, olisi kohtuullista odottaa vastakaikua. Olettaen edelleen, että sitä vastakaikua ei avoimista, rehellisistä kädenojennuksista huolimatta kuulu, joudut itse hakemaan tyydytystä tarpeillesi, joihin vaimosi ei vastaa.

Mitä siis tehdä? Avaa keskustelu vielä kerran, tarjoudu ottamaan vaimosi seksuaaliset tarpeet huomioon ja yritä etsiä kompromissia. Jos asiasta ei päästä edes neuvottelemaan, päätä keskustelu sanomalla “hyvä on, mutta jos tilaisuus tulee vastaan niin en välttämättä pysty vastustamaan kiusausta”. Jos hän vaatii selitystä, kerro että sinulla on tarpeesi, ne pitää tyydyttää tavalla tai toisella, ja mieluiten tekisit sen hänen kanssaan. Tämän jälkeen voit jättää keskustelunavaukset vaimon vastuulle.

Sinulla on allekirjoittaneen lupa etsiä seksiä avioliittosi ulkopuolelta, mutta vain sillä ehdolla että vaimosi ei vastaa rehellisiin, avoimiin ehdotuksiin. Etene varovasti ja peitä jälkesi hyvin – apajia kyllä riittää kolmikymppiselle, itsestään huolta pitävälle miehelle. Onnea matkaan.

kirjoittanut: hihaton

Oma määritelmäni oikeasta seksistä poikkeaa esitestystä siinä, etten väitä sen olevan oikeampi kuin muiden, puhumattakaan että kuvittelisin sen olevan ainoa oikea. Se on määritelmä, jonka jokainen voi omaksua tai hylätä harkintansa mukaan ja jota jokainen voi muokata itselleen sopivammaksi. Kaikkein tärkeimpänä ominaisuutena pidän kuitenkin sitä, että olen valmis muuttamaan näkemystäni perusteltujen mielipiteiden seurauksena.

Oikea seksi on kahden tai useamman ihmisen välinen tapa osoittaa hellyyttä ja läheisyyttä toisilleen sekä nauttia toistensa vartaloista ja reaktioista. Oikea seksi voi sisältää alistamista ja/tai pakottamista, mutta avainsana on toisen antama suostumus. Niin kauan kun kaikki osapuolet ovat vapaasta tahdostaan mukana, kaikki on hyvin.

Ja jos kysytte, mitä mieltä olen Saksan taannoisesta paloittelumurhasta, jossa mieshenkilö tapettiin hänen omalla suostumuksellaan, vastaus on että suostumuksellakin on rajansa. Mies, joka paistaa ja syö oman peniksensä, ei ole kykenevä antamaan suostumustaan, vaan tarvitsee apua.

kirjoittanut: hihaton

“Onkohan ketään muuta naista jota kiihottaa ajatus raskaudesta???? Siis että olisi aina raskaana..ja lapsia talo jo täynnä?? Missä tästä aiheesta puhutaan???”

Tähän kohtaan ei pahemmin ole itselläni mitään sanottavaa, joten toivottavasti joku muu lukijoistamme innostuisi kommentoimaan. (Aiheesta siis voi toki puhua vaikka täällä. Kenties myös vauvafoorumeilta voisi löytyä ihmisiä keskustelemaan asiasta?) En itse ole raskautta vielä kokenut, mutta näin ajatuksena se ei ole mitenkään erityisen kiihottava… Hämmentävintä viestissä oli kohta “olisi aina raskaana”, sillä itse ainakin luulen, että 9kk on jo ihan riittävästi yhdellä kertaa.

Mieheni on sanonut, että raskaana olevat naiset ovat kauniita, vaikka itse monesti kauhistelenkin pallomaisia mahoja. Tuskin siis lienee ihmeellistä, että tilanne voi olla normaalia kiihottavampi. Useinhan kuulemma raskauden aikana (varsinkin keskivaiheilla) seksi on normaalia kiihkeämpää. Alkuvaiheessa esim. pahoinvointi voi seksihaluja vähentää; loppuvaiheessa taas iso maha voi olla jo pahasti tiellä ja supistelut vaivata. Synnytyksen jälkeen onkin sitten taas omat ongelmansa.

Vielä lopuksi muistutan, että kuka tahansa voi lähettää kysymyksiä tai muita viestejä meille palautelomakkeella “Ota yhteyttä” -sivun kautta.

kirjoittanut: oceansoul

Seksittömyteen liittyen haluaisin kuulla mielipiteenne kokemuksestani, jota olen yrittänyt analysoida. Olen 4 kk:n ajan flirttaillut ikäiseni (olen 45-v. nainen), naimisissa olevan miehen kanssa. Olemme suudelleet kiihkeästi ja kosketellett toisiamme pari kertaa. Lisäksi lähettämme kiintymystä ilmaisevia ja seksiin liittyviä tekstiviestejä kaikkina vuorokauden aikoina.

Oma avioliittoni on käytännöllisesti katsoen loppunut, vaikka asummekin saman katon alla ja mainitsemani miehen avioliitto hänen omien sanojensa mukaan “toimii”, mutta seksi tökkii koska vaimo ei anna kuin kerran parissa kuukaudessa. Mies pitää minua kauniina ja kiihottavana ja kuvittelee minut alasti eri tilanteissa. Hän myös masturboi tyydytyksellä samalla kun vaihtaa tekstiviestejä kanssani.

Hän ei kuitenkaan halua oikeaa seksiä kanssani, koska pelkää, että välillämme oleva juttu voisi sen seurauksena mennä piloille. Omasta mielestänikin flirttailu hänen kanssaan on mukavaa, mutta haluan myös sänkyyn hänen kanssaan. Pitäisikö lopettaa koko juttu turhautumiseni vuoksi vai painostaa tyyppi sänkyyn kanssani vai jatkaa flirttailua hyvin vuoksi ja hankkia samalla toinen rakastaja?

Ansu

Tapailemasi mies on manipuloiva kusipää, joka ei ansaitse huomiotasi ja “se voisi pilata juttumme” on huonoin tekosyy ikinä. Kaiken tiedon valossa on täysin mahdollista, että hän tekee kaiken vaimonsa tietäen ja he he molemmat saavat kicksejä roikottaessaan sinua epätietoisuudessa ja seksin puutteessa. Toisaalta jos mies on parisuhteessaan samanlainen kokovartalokyrpä, onko kumma ettei vaimo anna?

Tiesi vaimo tai ei, tämä mies on idiootti ja ansaitsee tulla dumpatuksi. Et todellakaan tarvitse tuollaista vedätystä huonon avioliiton lisäksi.

Monet seksuaaliset halut liittyvät kontrolliin ja sinunkin tilanteesi haiskahtaa siltä, että kyse on juurikin toisen ihmisen ohjailusta. Tämä mies on luuseri, joka ei uskalla tunnustaa kontrollin tarvettaan ihmisille, vaan manipuloi ja hyväksikäyttää heitä. Hän kertoo pitävänsä sinusta ja haluavansa sinua, muttei kuitenkaan suostu lähempään kanssakäymiseen. Miehellä on joka tapauksessa ongelmia, joita hän kaataa sinun niskaasi, mikä puolestaan kuluttaa sinua. Avioliiton ulkopuolisten suhteiden pitäisi olla tapa purkaa kertyneitä paineita, ei tapa kerätä niitä lisää.

Kerro miehelle, että juttu on ohi, koska hän on teistä ainoa jonka toiveet otetaan huomioon. Sen jälkeen hanki itsellesi rakastaja, joka osaa ja haluaa tyydyttää sinunkin tarpeesi.

kirjoittanut: hihaton

Lapset aloittavat itsetyydytyskokeilut hyvin eri-ikäisinä, mutta keskimäärin ensimmäiset kokeilut sijoittunevat murrosiän alkuun. Olisi tärkeää, että lapset saisivat totuudenmukaista tietoa masturboinnista, jotta seksuaalinen kasvu pääsisi alusta asti oikeille raiteille. Tiedon jakaminen on onneksi internetin aikoina helpottunut, mutta välillä informaatiotulvasta voi olla vaikea erotella jyvät akanoista.

Mitä sitten tehdä, kun oma kullannuppu tulee Siihen Ikään?

Todennäköisesti Se Ikä on paljon aikaisemmin kuin vanhemmat toivoisivat, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä ohjata nuorta oikeellisen tiedon lähteille. Esimerkiksi itsetyydytys.org sisältää samassa paketissa tietoa, vinkkejä ja materiaalia sooloseksiin liittyen. Sivun voi vaikka jättää huolimattomasti näkyviin ja toivoa, että jälkikasvu innostuu sitä selailemaan.

Kävelin paikalle kun lapseni masturboi, mitä nyt?

Vastaus riippuu lapsen iästä. Jos hän on erityisen nuori (alle 10-vuotias), voi lyhyt juttutuokio asiasta olla paikallaan. Kerro asiallisesti, että lapsi ei ole tehnyt mitään väärää, mutta hänen ei sovi harrastaa puuhiaan muiden nähden. Lupaa, että lapsi voi jatkaa tekemisiään omissa oloissaan, mutta säästä hänet kukka ja mehiläinen -tarinoilta. Niiden aika on myöhemmin.

Mikäli kyse on vähänkään vanhemmasta lapsesta, pyydä anteeksi tunkeiluasi ja hanki hänen huoneeseensa lukollinen ovi.

Voiko lapsen itsetyydytys mennä liiallisuuksiin?

Kohtuullisella määrällä itsetyydytystä ei ole haittavaikutuksia, mutta useita positiivisia puolia. Omaan kehoon tutustuminen on tärkeä ensiaskel seksuaalisuuden kehittymiselle ja välttämätön perusta vanhemman iän seksielämälle. Itsetyydytys tuo lisäksi fyysistä nautintoa, lievittää stressiä ja särkyjä, antaa turvallisuuden tunnetta muuttuvissa tilanteissa ja parantaa yöunen laatua. Yleisimmät liiallisen itsetyydytyksen aiheuttamat vaivat ovat hiertymiä ja ihoärsytystä, jotka menevät ohi nopeasti eivätkä aiheuta pysyviä haittoja. Olisi kuitenkin hyvä, jos lapsi oppisi alusta asti hyväilemään itseään useilla eri tavoilla, jotta keho oppisi vastaamaan monenlaisiin ärsykkeisiin.

Mikäli lapsen itsetyydytys ei vie kaikkea vapaa-aikaa, siitä ei tarvitse olla huolissaan.

Milloin ja miten kertoa lapselle seksistä ja sen seurauksista?

Seksuaalivalistus on varmasti yksi vaikeimmista asioista, joita vanhemmat kohtaavat lastensa kasvaessa. Jotkut vanhemmat ovat ratkaisseet asian siten, että harjoittelevat seksistä kertomista lapselleen siitä lähtien, kun he ovat vielä vauvaiässä. Tällöin lapsi kasvaa tarpeellinen tieto käytettävissään ja ymmärtää sitä vähä vähältä tullessaan vanhemmaksi. Vanhempien vastuulla on kertoa asioista sellaisella tavalla, että lapsi ymmärtää mistä on kyse.

Toinen lähestymistapa on jättää oma itsensä pois kuviosta ja varmistaa muilla keinoin, että lapsi saa tarvittavan tiedon ennen seksisuhteiden aloittamista. Kirjat, nettisivut ja lehdet tarjoavat kaikki oikeaa tietoa, kunhan sitä malttaa hieman metsästää ja tarjoilla jälkikasvulle huomaamattomasti. Kondomien huolimaton heitteillejättö voi myös herättää mielenkiintoa, mutta niiden kanssa kannattaa itse pysyä pois kuvasta. Kukaan ei halua ajatella vanhempiaan käyttäessään ehkäisyvälineitä.

Tämä kaikki sitten sillä varauksella, että kirjoittajalla ei ole minkäänlaista koulutusta aiheeseen tai omaa jälkikasvua. Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja niiltä, joilla on omia lapsia.

Lue lisää blogin kirjoituksia itsetyydytyksestä.

kirjoittanut: hihaton

Mietin kovasti, mistä kirjoittaisin. Ei sillä, että siis yrittämällä yrittäisin tänne kirjoittaa, vaan minulla oli vaihtoehtona useampia aiheita. Blogin teemahan on lähinnä seksi, mutta laajennan sitä nyt harkinnan jälkeen myös parisuhteeseen eli suomeksi avaudun ajatuksistani tällä hetkellä. Lopuksi vastaan myös kysymykseen, joka mailiini on tipahtanut.

Parisuhteen vaiheet

Psykologian oppikirjoista on mieleen jäänyt, kuinka parisuhteeseen kuuluu kolme vaihetta. Rakastuminen, itsenäistyminen ja rakkaus. Ensimmäisessä vaiheessa toinen ihminen nähdään vain ruusunpunaisten lasien läpi ja kaikki pyörii tämän ympärillä. Toisessa vaiheessa aletaan nähdä toisessa niitäkin puolia, jotka eivät olekaan ehkä niin mukavia. Lisäksi haetaan omaa tilaa ja rajoja. Monet parit eroavat tässä vaiheessa. Jos taas pari selviää itsenäistymisen vaiheesta, he saavuttavat rakkauden vaiheen. Vaiheen, jossa toinen hyväksytään ja jonka kanssa voi jakaa kaiken.

Kun itse mietin suhdettani, voin toki löytää sieltä eri vaiheita. Voiko kuitenkaan alle kahdessa vuodessa käydä niitä kaikkia läpi? Entä jos tosiasiassa jumitan ensimmäisessä vaiheessa ja luulen päässeeni rakkauden vaiheeseen? Onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä?

Minua välillä vähän huvittaa omat tunteeni, sillä tällä hetkellä elelen taas jossain pilvissä ja tunnen haluavani esimerkiksi seksiä yhtä paljon kuin suhteen alkuvaiheessa. :D Kaikki näyttää ihanalta ja kumppanini piirteet, jotka jossain kohtaa ehkä hieman ärsyttivätkin, ovat melkein kuin yhdentekevää. Olin jo kuvitellut, millaisia riitoja yhteenmuutto saattaisi jo heti alkuunsa aiheuttaa, mutta reilu pari viikkoa vasta mennyt, että niitä odotellessa.. Emme kyllä muutenkaan ole vielä koko suhteen aikana juuri mistään tapelleet, että tiedäpä sitä sitten. Ja käytännössä asuimme jo aiemminkin melkeinpä yhdessä, koska vietin lähes kaiken vapaa-aikani kumppanini luona. Tietenkin se on täysin eri asia nyt, kun asumme omillaan; ennen me siis molemmat asuimme porukoidemme luona.

Entä jos kuitenkin..?

Uutiset infoavat meitä tutkimuksilla, kuinka puolet avioliitoista päätyy eroon; kuinka av(i)oliitto tuhoaa seksihalut ja kuinka yli puolet pettää parisuhteessa. Tosielämässä voin itse nähdä avioeron yleisyyden: Omassa suvussani (vanhempani mukaan lukien) on paljon enemmän eronneita kuin sellaisia, jotka olisivat koko elämänsä olleet saman ihmisen kanssa. Tästäkin tutkimukset voivat antaa lisää negatiivista tietoa: Avioerolapsilla on paljon suurempi todennäköisyys erota kuin sellaisilla, joiden vanhemmat eivät ole eronneet. (Kyseessä on siis sosiaalinen perintö.) Sen sijaan kylläkin kumppanini puolella on paljon ihmisiä, jotka eivät ole eronneet. Muutenkin taustamme ovat melko erilaiset, liekö hyvä vai huono juttu? En nyt enää muista, millaisia eri teorioita parinvalinnasta oli, joten parempi olla vastaamatta. :P

Tieto lisää tuskaa? Vai tieto auttaa ymmärtämään?

Tosiasiassa minua ei huolestuta mitkään kyseiset tutkimukset, vaan haluan uskoa siihen, että suhteeni kestää. En usko “siihen oikeaan”, mutta uskon, että kumppanini on juuri nyt niin täydellinen kuin vain on mahdollista. Minua melkeinpä ärsyttää se, kuinka ihmiset eroavat nykyään niin helposti. Ongelmia ei edes yritetä selvittää kunnolla ja välillä tunnutaan unohtavan kokonaan, että rakkaus vaatii välillä myös tahtoa ja parisuhde hoitoa. Se ei varmaankaan ole helppoa pitkässä suhteessa, mutta varmastikin mahdollista.

Hyvää kesää kaikille, älkää stressatko ja pilatko riitelemällä lomianne ja parisuhteitanne, vaan nauttikaa toisistanne. Rakastelkaa, keksikää uusia juttuja ja jutelkaa. :)

–

Eikö mielestäsi parisuhde voi olla parisuhde ilman seksiä?

Nimetön

Jos tähän pitäisi vastata vain kyllä tai ei, vastaisin ehkäpä ei, mutta tietenkään asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia. Itse en henkilökohtaisesti voisi ajatella omaa parisuhdettani kokonaan ilman seksiä. Jos seksi puuttuu, kyseessähän on kuin melkein mikä tahansa muukin ystävyyssuhde. Ja minusta olisi muutenkin perin kummallista, jos kumpikaan ei haluaisi seksiä, vaikka toista rakastaisikin (aseksuaalit asia erikseen). Ja jos vain toinen haluaa, niin eihän siitä seuraa kuin ongelmia.

Juuri uutisissa mainittiin, kuinka suomalaiset huolehtivat terveydestään, mutta eivät parisuhteestaan. Yleensä ongelmat alkavat nimenomaan seksin sujumattomuudesta. Ja kun seksi ei suju, ei enää pian muutenkaan uskalleta kosketella ja siihen se suhde kaatuu.

“–Koskettelu on todella tärkeää. Se saa liikkeelle oksitosiinia, mielihyvähormoneja ja auttaa sitoutumaan. Eläinkokeissakin on todettu, että jos oksitosiinihanat katkaistaan, keskinäinen sitoutuminen lakkaa.”

Minä en yksinkertaisesti näe mitään syytä, miksi parisuhteessa tarvitsisi elää ilman seksiä. Ajoittaista haluttomuutta esiintyy varmasti meillä jokaisella eikä seksiä tarvitse harrastaa heti ensimmäisestä seurusteluviikosta alkaen, mutta pidemmän päälle asia on jo toinen. Tietenkin – jos se molemmille osapuolille sopii täysin – voi suhde olla kokonaankin ilman seksiä, kunhan muunlainen läheisyys (suudelmat, halailu, jne.) muistetaan. Nämä toki täytyy aivan yhtä paljon muistaa suhteessa, jossa seksiä harrastetaan.

kirjoittanut: oceansoul

Epätietoinen

Ote voi todellakin olla liian tiukka, etupäässä siksi että käsivoimat ovat tuntuvasti suuremmat kuin pillun, suun, peppureiän, tissivaon, kuminauhoilla sipsipurkkiin viritetyn kondomin tai makaronipussillisen vastaavat. Jos vehkeesi tottuu murhaavaan kädenpuristukseen, seurauksena on todennäköisesti laukeamis- ja/tai seisokkivaikeuksia kevyempää otetta tarjoavien aukkojen kanssa. Kun heitetään soppaan vielä kondomi, pari neuvoa-antavaa ja vähän suorituspaineita, erektion ylläpito voi olla liiankin haastavaa.

Asiaa auttavat paitsi ymmärtäväinen kumppani, kiireetön eteneminen ja ennakkoluulottomuus, myös oman runkkausrutiinin muuntelu. Välillä voi käyttää koviakin otteita, mutta mitä suurempaan kirjoon totut yksin, sitä helpommin pääset huipulle myös naisen/miehen/nuken/Fleshlightin/lampaan kanssa.

kirjoittanut: hihaton

Elkää ottako nokkiinne, jos olette sitten alan ammattilaisia (ja en vihjaa tällä että runkkaisitte villisti) sekä itsenäistä että riippumatonta materiaalia on aina mukava löytää, mutta on aika kova temppu pitää seksuaalisuuteen tutustuttavaa blogia verrattain kevyellä kädellä – ei sillä että epäilisin teidän olevan kovinkin leekkereitä aiheesta. Olihan tämä mukavampi kuin vaihtoehto, jossa miehen peniksen tulisi olla noin 25 senttinen ja opetettaisiin että jokainen pitää omasta tyydytyksestään huolen “Työntö ja puhallus” -periaatteella. Kiittänen.

Nimetön

Hei sinullekin, mussukka, ja kiitos kommentistasi minunkin puolestani. En ole ihan varma, mitä halusit loppujen lopuksi sanoa, mutta jäin käsitykseen että olisit kaivannut jämäkämpää ja ammattimaisempaa otetta aiheen käsittelyyn. Kuten itsekin totesit, vakavampaa tekstiä löytyy jo seksuaaliterapeuteilta, eikä sellaista pätevyyttä ole meillä kummallakaan (paitsi jos villi runkkaaminen riittää terapeutin arvonimeen asti), joten tyylilaji pysyy jatkossakin kevyenä.

Näitä tekstejä kirjoitetaan harrastuspohjalta ja omiin kokemuksiin perustuen, emmekä pyri toitottamaan lopullista totuutta tai antamaan Ainoita Oikeita neuvoja. Kirjoituksemme asettuvat samalle viivalle Raakelin ja Lassin panokoulun kanssa, eikä niillä ole sen enempää ammattipohjaa kuin oma käytännön kautta opittu tieto. Jokaisen omalla vastuulla on päätellä ja kokeilla, sopiiko meidän esittämämme näkemys itselle vai ei. Toivottavasti joku muukin omaksuu tasapainoisia ja empaattisia asenteita lukemalla kirjoituksiamme.

Ainakin omalta osaltani kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka etsivät erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja seksiin. Yritän jatkossa muistuttaa riittävän ahkerasti, että kirjoitukseni ovat vain yksi näkemys asioihin ja jokainen muodostaa oman käsityksensä kuulemansa, näkemänsä ja kokemansa pohjalta.

kirjoittanut: hihaton