Sääntöjen puuttuminen on yksi varmimmista tavoista saada aikaan parisuhderiitoja.

Parisuhteen säännöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Jako ei aina ole täysin selvä, eikä sen tarvikaan olla. Paljon tärkeämpää on se, mitä sanotaan ääneen ja mitä ei. Ulkopuolelta tulevia sääntöjä en lähde tässä sen enempää käsittelemään, koska pidän paljon mielenkiintoisempana sitä dynamiikkaa, jonka pariskunta itse luo välilleen.

Moni näyttää ajattelevan, ettei Sen Oikean Kumppanin kanssa tarvitse tehdä sääntöjä, koska rakkaus hoitaa ja lässynlässyn. Saahan sitä toivoa, mutta täällä oikeassa elämässä se ei vain mene niin. Ihmiset eivät lue ajatuksia.

Jaa että minkälaisia sääntöjä? Jokainen pariskunta tekee ne itse, mutta näistä voi aloittaa:

Miten määritellään pettäminen? Saako muiden kanssa jutella intensiivisesti, koskettaa käsivartta, halata, suudella, harrastaa seksiä, karata viikon panolomalle?

Onko asioita, joita saa tehdä, mutta joista kumppani ei halua tietää? Saako näitä asioita tehdä kotona vaikka silloin, kun toinen on matkoilla?

Kuinka paljon suhteen asioista puhutaan ulkopuolisille? Saako kumppanin mieltymyksistä puhua avoimesti vai ovatko ne yksityistä tietoa?

Mitä tehdään, jos seksuaaliset halut ovat erilaiset? Tasataanko tilannetta suuseksillä, käsiseksillä, itsetyydytyksellä, ulkopuolisilla suhteilla vai millä? Entä jos toinen haluaa kokeilla jotain, mihin toinen ei ole valmis?

Kaikkia sääntöjä ei voi eikä tarvikaan sopia etukäteen, vaan moniin voidaan palata sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Monista asioista voidaan myös sopia tapauskohtaisesti, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys asioiden suunnasta kannattaa etsiä. Monesti tilaisuudet tulevat sellaisilla hetkillä, ettei kumppani ole maisemissa kertomaan mitä asiasta ajattelee.

Sääntöjä miettiessä on ensiarvoisen tärkeää, että molemmat ovat rehellisiä tunteistaan ja tarpeistaan. Yhtä tärkeää on kuunnella kumppania avoimesti ja tuomitsematta, sellaisena kuin hän on. Sääntöjä ei voi kumpikaan osapuoli sanella, vaan ne pitää tehdä oikeasti yhteisymmärryksessä ja avoimin kortein. Sääntöjä voi ja pitää myös jatkuvasti muokata, koska tilanteet ja ihmiset muuttuvat ajan myötä. Se, mikä ei ollut ok suhteen alussa, voi myöhemmässä vaiheessa päätyä sallittujen juttujen listalle.

Sopikaa, miten pyritte käyttäytymään suhteessa ja pitäkää säännöt ajan tasalla. Yhteiselo sujuu kun ei tarvitse arvailla.

kirjoittanut: hihaton

Yksiavioinen suhde

Nyky-yhteiskunnassa ehdottomasti yleisin ja hyväksytyin parisuhteen muoto.  Yksiavioisuus on vahva oletusarvo ja normi, josta poikkeamista moni ei edes harkitse. Myös homoseksuaaliset suhteet ovat suureksi osaksi yksiavioisia.

Parinvaihto

Parinvaihto eli  swinging on tapahtuma, jossa tyypillisesti kaksi heteroseksuaalista paria vaihtaa kumppaneita harrastaakseen seksiä jonkun muun kuin puolisonsa kanssa. Tyypillisesti parinvaihtajat ovat swingingiä lukuunottamatta yksiavioisia keskenänsä.

Primäärisuhde ja toissijaiset suhteet

Primäärisuhteesta puhutaan silloin, kun kumppanit ovat toisilleen ensisijaisia ja “tärkeimpiä”. Usein primäärit jakavat keskenään arkielämän, kodin, raha-asiat, lapset ja niin edelleen. Ensisijaisen suhteen lisäksi toisella tai molemmilla on muita kumppaneita, joiden kanssa vietetään aikaa primäärisuhteen asettamilla ehdoilla. Joskus sama suhde on yhdelle osapuolelle ensisijainen, mutta toiselle toissijainen.

Useamman kuin kahden hengen suhteet

Suhteeseen voi kuulua kolme, neljä tai useampia osapuolia, jotka voivat kaikki olla suhteessa keskenään tai välillisesti toisen ihmisen kautta.  Monen hengen suhteeseen voi kuulua vaikka kolme homoseksuaalia tai jonkinlainen yhdistelmä hetero-, bi- ja homoseksuaaleja jäseniä. Välillisestä suhteesta esimerkkinä on vaikka ns. V-triadi, jossa yhdellä jäsenellä on kaksi kumppania, mutta jotka eivät ole keskenään tekemisissä.

Lisäksi on olemassa erilaisia yhdistelmiä edellisistä, kuten vaikka kolmen hengen primäärisuhteet joissa jollain kumppanilla on lisäksi sivusuhteita. Eksoottisempiakin yhdistelmiä löytyy, kuten vaikka W-monisuhde, joka on kuin kaksi V-suhdetta yhdistettynä.

Kaiken tämän lisäksi jokainen edellä mainituista voi olla suljettu tai avoin suhde, eikä sekään aina ole niin suoraviivaista. Joku voi olla tyytyväinen uskollisena kumppanilleen, jolla on satunnaisia seksisuhteita tai toissijainen kumppani, samoin kuin viiden hengen W-monisuhde voi olla täysin suljettu. Yhdistelmiä on loputtomasti.

Näillä päästään alkuun, mutta muitakin tyylejä varmasti on. Kertokaa kokemuksistanne ja näkemyksistänne kommenteissa, sana on vapaa.

kirjoittanut: hihaton

Noin puolet parisuhteessa elävistä pettää, kertovat meille lehdet. Pettämisen voi määritellä noin gaziljoonalla eri tavalla, mutta yleisimmät lienevät seksin harrastaminen toisen kanssa ja kumppanilta salattu suhde, vaikkei se olisikaan seksuaalinen. Neuroottisimmille näyttää riittävän vääränlainen katse, pornon katsominen tai pitkä keskustelu jonkun kanssa, skaalan toisessa päässä ovat avoimet suhteet sekä ne, jotka eivät edes halua kuulla kumppaninsa menemisistä. Useimmat sijoittuvat jonnekin välille, mutta pelottavan moni kohti ensin mainittua.

Okeiokei, uuteen suhteeseen suoraan hyppääminen on monesti vanhan kumppanin pettämistä tavalla tai toisella, mutta muuttaako se lopputulosta? Todennäköisesti pettänyt osapuoli olisi lähtenyt ennemmin tai myöhemmin, kunhan sopiva tyyppi olisi kävellyt vastaan jossain kadunkulmassa. Jos vanha suhde olisi ollut kunnossa, kumpaakaan ei olisi tapahtunut.

Ja entäs se uusi tyyppi joka “vei” pettäjän mukanaan? Minä väitän, ettei häntä ole syyttäminen osallisuudestaan asiaan. Ulkopuolinen ei voi rikkoa parisuhdetta, joka ei ole valmiiksi rikki, eikä kenenkään aiemmin solmima suhde ole syy kieltää kahta ihmistä alkamasta suhteeseen niin halutessaan. Parisuhde hajoaa aina sisältä päin, ulkopuoliset enintään nopeuttavat sen hajoamista.

Joo, saahan sitä toivoa että hommat lutviintuisi noin rationaalisesti. Jos pelkää draamaa ja huutoa, ei kannata sekaantua varattuihin, mutta rohkea rokan syö ja uhkarohkea toisen vaimoa. Ei siihen kovin todennäköisesti kuole.

kirjoittanut: hihaton

Azore

Vastaus riippuu siitä, mitä kaikkea on tullut kokeiltua. Yksiavioisen parisuhteen kulmakiviä on kumppaneiden halu toteuttaa toistensa seksuaaliset toiveet ja tarpeet, mutta kohtuuden rajoissa. Kohtuuden raja on jokaisen määriteltävä itse, mutta jatkuva kieltäytyminen omiin haluihin vedoten ei ole kohtuullista. Henkilökohtaisena mielipiteenäni raja kulkee jossain pissa- ja kakkaleikkien kohdalla, mutta kaikesta kesymmästä pitää saada aikaan sopimus, joka tyydyttää molempia osapuolia.

Joudut arvioimaan omaa käytöstäsi ja tekemään päätöksen sen perusteella. Mikäli olet kertonut tarpeistasi positiivisessa, rakentavassa hengessä ja ehdottanut kompromisseja, olisi kohtuullista odottaa vastakaikua. Olettaen edelleen, että sitä vastakaikua ei avoimista, rehellisistä kädenojennuksista huolimatta kuulu, joudut itse hakemaan tyydytystä tarpeillesi, joihin vaimosi ei vastaa.

Mitä siis tehdä? Avaa keskustelu vielä kerran, tarjoudu ottamaan vaimosi seksuaaliset tarpeet huomioon ja yritä etsiä kompromissia. Jos asiasta ei päästä edes neuvottelemaan, päätä keskustelu sanomalla “hyvä on, mutta jos tilaisuus tulee vastaan niin en välttämättä pysty vastustamaan kiusausta”. Jos hän vaatii selitystä, kerro että sinulla on tarpeesi, ne pitää tyydyttää tavalla tai toisella, ja mieluiten tekisit sen hänen kanssaan. Tämän jälkeen voit jättää keskustelunavaukset vaimon vastuulle.

Sinulla on allekirjoittaneen lupa etsiä seksiä avioliittosi ulkopuolelta, mutta vain sillä ehdolla että vaimosi ei vastaa rehellisiin, avoimiin ehdotuksiin. Etene varovasti ja peitä jälkesi hyvin – apajia kyllä riittää kolmikymppiselle, itsestään huolta pitävälle miehelle. Onnea matkaan.

kirjoittanut: hihaton

Kaikki hyvin siis, mutta heitetäänpä soppaan vähän lisätietoa: Mikolla on suhde toisen naisen kanssa, ja hänellä on myös tapana käyttää escort-palveluja työmatkoillaan. Jaana puolestaan tapailee itseään paljon vanhempaa miestä sillä välin kun Mikko on matkoilla.

Ei liene vaikea arvata, mihin tämä johdattelu tähtää. Mikon ja Jaanan parisuhde ei vain ole sitä, miltä se ensin näyttää, koska molemmat tietävät missä mennään.

Siinä missä 98% pareista takertuu seksuaalisen poissulkevuuden kaavaan, Mikko ja Jaana ovat itse suunnitelleet parisuhteensa säännöt. Heille halu harrastaa seksiä monen ihmisen kanssa ei tarkoita kyvyttömyyttä sitoutumiseen tai välinpitämättömyyttä kumppania kohtaan, ainoastaan yhtä halua muiden joukossa. He jakavat yhteisen kodin, talouden, tulevaisuudensuunnitelmat ja arkipäivän rutiinit, mutta sen lisäksi molemmilla on muita intiimejä ihmissuhteita. He ovat toisilleen ensisijaisia kumppaneita ja muut suhteet järjestetään sen mukaan, miten Mikon ja Jaanan yhteiset aikataulut antavat myöten. Molemmat ovat tavanneet kumppaninsa muut partnerit ja antaneet siunauksensa sivusuhteille.

Ja kyllä, myös Mikko ja Jaana tuntevat mustasukkaisuutta. Se on olemassaoleva ja voimakas tunne, jonka käsitteleminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Mustasukkaisuuden tuntemisessa ei ole mitään väärää, mutta kuten muitakin tunteita, sitäkin voi hallita ja työstää niin ettei se häiritse elämää. Monille on pitkällä aikavälillä helpompaa kontrolloida mustasukkaisuuttaan kuin jatkuvasti yrittää tukahduttaa halujaan muita kohtaan.

Joku varmaan haluaisi luokitella molempien tekemiset pettämiseksi, mutta siitäkään ei ole kyse. Pettämiseen tarvitaan osapuoli, joka tekee jotain salaa toiselta, sekä osapuoli, joka ei hyväksy toisen tekemisiä. Mikon ja Jaanan suhteesta ei löydy kumpaakaan, vaan kyseessä on molemmille vapaaehtoinen järjestely. Kumpikin on kertonut toissijaisille kumppaneilleen, että ovat naimisissa ja aviosuhde on se ensisijainen.

Ja vieläkin joku lienee sitä mieltä, että Mikon ja Jaanan järjestely on vain Väärin, ja siihen liittyykin avoimen suhteen suurin vaikeus: sosiaalinen stigma. Yksiavioisuus ja seksuaalinen poissulkevuus ovat edelleenkin niin vahva standardi, että niistä poikkeamista katsotaan kieroon vähän samalla tavalla kuin homoseksuaaleja vielä parikymmentä vuotta sitten.

Tämä oli vain lyhyt ja sekava keskustelunavaus, pallo on nyt teillä: Mitä mieltä olet avoimista suhteista? Miksi? Oletko kokeillut? Piditkö? Tai tunnetko jonkun, jolla on avoin pari(kolmi-, neli-)suhde? Millaisia ihmisiä he ovat?

Sana on vapaa, keskustelkaa!

kirjoittanut: hihaton

Kymmenen asiaa, joita sinun ei koskaan tule sanoa naiselle

Voisiko joku käydä hakemassa näiden kirjoittajat tynnyristään ja näyttää heille oikeaa maailmaa?

kirjoittanut: hihaton

Kyllästyykö mies jos seksiä on liikaa?

Kersantti Karoliinat

Nämä ja turhan moni muu esimerkki ovat vain pintaraapaisu siitä ikävästä käytösmallista, jota meille seksuaali- ja välillä muunkin käyttäytymisen normina työnnetään mediassa. Miestä täytyy koko ajan pitää löysässä hirressä, ettei hänelle vain pääsisi kasvamaan itsetuntoa dumpata itsestään epävarma, kontrolloiva nainen. Helpoiten se onnistuu pihtaamalla seksiä, sitähän kaikki miehet jatkuvasti haluavat.

Aivan varmasti.

Jos unohdetaan se, etteivät miehet ole aina valmiita seksikoneita sen enempää kuin naisetkaan, tuollainen arvomaailma on silti kaikkea muuta kuin sitä, mitä parisuhteen ja seksin pitäisi olla: valtataistelua, jossa nainen kiristää miestä tekemään asioita, joita ei halua. Jos samaa harrastettaisiin vaikka rahalla, sanktiona olisi vähintäänkin sakkoa tai vankeutta. Tämä kirjoitus keskittyy lähinnä yhdessä asuvien pariskuntien välisiin asioihin, koska ilmiö on näkyvimmillään niissä.

Koska yksiavioinen parisuhde on lupaus seksuaalisesta sitoutumisesta ja uskollisuudesta, siihen on kuuluttava myös oletus kumppanin seksuaalisten tarpeiden huomioonottamisesta. Jos potentiaalisen kumppanin mieltymyksiä ei tunne riittävän hyvin, on turha myöskään kuvitella osaavansa ne tyydyttää. Siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen, olisi syytä olla jonkinlainen aavistus kumppanin haluista ja omasta kyvystä kohdata ne. Jos halut ja antamiset eivät kohtaa, parempi sanoa kiitos ja hei ennen kuin siirtyy tarkastamaan seuraavaa potentiaalista kumppania. Seksi on niin suuri osa parisuhdetta, että tarpeiden on parempi kohdata tai suhteelle ei voi ennustaa kovinkaan valoisaa tulevaisuutta.

Yhteen muuttaminen ei nykyään ole onneksi mikään vaatimus seksielämälle, joten kumppanin mieltymyksiin on helppo tutustua ennen kuin tarvitsee tehdä suuria päätöksiä. Seurusteluvaiheessa molempien pitää uskaltaa kertoa avoimesti, mitä haluaa ja minkälaisilla ehdoilla. Tässä kohtaa siis pitäisi jo olla selvillä esimerkiksi vaatimus tahrattomasta kodista ennen seksiä, jolloin kumppani voi arvioida halunsa ja kykynsä tyydyttää tätä tarvetta osaltaan. Vaatimusten yhtäkkinen ja radikaali muuttaminen jälkeenpäin on pettämiseen verrattavaa epärehellisyyttä, jos moiselle ei löydy aivan hiton hyviä perusteita.

Mikäli jompikumpi osapuoli ei halua tyydyttää toisen tarpeita, pariskunnan ei kannata jatkaa suhdetta kovin vakavalla pohjalla, yhteen muuttamisesta puhumattakaan. Media ja stereotypiat saattavat työntää meitä kaikenlaisiin muotteihin, mutta ainoa oikea määritelmä omille seksuaalisille tarpeille on se, miltä itsestä tuntuu. Jos kumppani yrittää niitä haluja kahlita, hän ei ole oikea ihminen tyydyttämään seksuaalisia tarpeitasi. Sopivampia löytyy kyllä, kun jaksaa etsiä.

Surullisinta tuossa aiemmin mainitussa muotissa on se, että se leimaa puoli kansakuntaa vehkeillään ajatteleviksi seksihulluiksi ja toisen puolet pihtaaviksi, psykoottisiksi hyväksikäyttäjiksi. Seksi on valjastettu rajalliseksi hyödykkeeksi, jonka määrää säätelemällä naiset kyykyttävät miehiä, välittämättä pätkääkään heidän tunteistaan ja tarpeistaan. Nämä miehet puolestaan ovat niin huolissaan seksielämästään, että suostuvat mitä hulluimpiin uhrauksiin säilyttääkseen edes teoreettiset mahdollisuudet kahdenkeskiseen seksiin.

Jos edellinen kappale kolahti, kannattaa oikeasti miettiä olisiko se ruoho sittenkin vihreämpää aidan toisella puolella. Yhteensopimattomat seksihalut eivät vain ole sellainen asia, josta pitäisi kärsiä millään tavalla, eikä varsinkaan siten että toinen käyttää tilannetta häikäilemättä hyväkseen. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi sellaisiin kumppaneihin, jotka eivät voi tai halua tyydyttää omia tarpeitasi.

kirjoittanut: hihaton