Kierron keskivaiheilla havahdun välillä siihen, että seksi pyörii mielessä vähän liikaakin. Minulla on ollut hieman haluamisvaikeuksia välillä, mutta ovulaation ollessa käsillä väsymyksen sivuuttaa panetus ja alushousut ovat märät jo ennen kiihottumistakin.
Mietinkin usein, että jos päätyisimme kokeilemaan kimppaseksiä, olisi tämä aika kierrosta oikein otollista. Ei olisi ongelmaa sitten siinäkään, kostuuko tarpeeksi. (Ja sitten varoittava ääni mielessäni pelottelee, että kondomiehkäisyä käyttäessä se olisi myös vaarallisinta aikaa. Meillä ei ole koskaan kumi hajonnut kahdenkeskisessä seksissä *koputtaa puuta*, mutta…) Fantasioin paljon näihin aikoihin – ja seksiajatukset kohdistuvat myös sellaisiin henkilöihin, joihin ei ehkä muuten. Töissä pitkäveteisessä palaverissa huomaan miettiväni, millainen penis työkaverin housujen alta mahtaisi paljastua ja millaista olisi panna hänen kanssaan.
Tietenkin ovulaatiohimoista huolimatta pystyn kontrolloimaan itseäni enkä lähtisi pettämään, vaikka pillu huutaisi myös vierasta miestä ja sellainen mahdollisuus tulisi vastaan. Mutta tosiaan yhteisesti sovittu kimppaseksi… Mietin usein, miksi lopulta sellaista haluaisin ja millaisella kokoonpanolla. Sinänsähän minulle riittää se monipuolinen seksielämä, mitä meillä on mieheni kanssa jo nyt. Mutta seksin harrastaminen toisen katsellessa on kiihottava ajatus. Mielenkiinnosta haluaisin kokea, miltä tuntuisi koskettaa naista… mutta onhan sekin kiihkeä ajatus, että kaksi miestä olisi sängyssä kanssani.
Niin, miksi sitten ei ole tullut koskaan etsittyä kimppaseuraa? En pelkää, että meillä tulisi mitään mustasukkaisuusongelmia tai että jostain muusta syystä katuisin (paitsi jos tyyliin saisi jonkun sukupuolitaudin, koska tällä hetkellä olemme täysin taudittomia). Mutta ei vaan sitten ole koskaan lähdetty fantasiatasolta eteenpäin toteuttamaan. Onneksi aikaa kai riittää vielä tässä elämässä. ;o
Yksinkertainen ratkaisu lienee mennä Berliiniin klubikierrokselle, kuten sivustolla olevassa Berliinitarinassa kuvataan. Olemme mieheni kanssa tehneet sitä usein, ja jos seura miellyttää, menemme mukaan. Ellei, tyydymme katselemaan ja hyväilemään toisiamme, tai palaamme hotellille kahdenkeskisiin seikkailuihin. Alles kann, nicht muss, kuten saksalaiset sanovat.
Sellainen olisi kyllä hyvä vaihtoehto 8)
Tuossahan olisi hyvä gallupin aihe. Kuinka usein naiset fantasioivatkaan ryhmäseksistä usean miehen kanssa (tai jopa naisten)? Entä kuinka moni on sellaista harrastanut ja siitä myös nauttinut? Jos sellaisesta fantasioi, mutta ei halua sitä kuitenkaan toteuttaa, niin miksi ei? Ja samat kysymykset miehille. Tuntuu nimittäin siltä, että moni nainen haaveilee masturboidessaan kahdesta tai useammasta miehestä yhtä aikaa, mutta ei kuitenkaan voi kuvitellakaan toteuttavansa sitä oikeasti. Olemme mieheni kanssa sitä usein ihmetelleet. Miten voi fantasioida ja nauttia jostain, jota ei voi kuitenkaan ajatellakaan tekevänsä oikeasti, vaikka se olisi täysin mahdollista? Vaikka sitten Berliinissä. Olemme sitä siellä useasti nautinnollisesti harrastaneet ja kertoneet siitä myös ystävillemme, joista monet myöntävät haluavansa, mutta eivät kuitenkaan koe voivansa moista tehdä. Ja me ihmettelemme, miksi eivät?
Ryhmäseksiä itse asiassa toivoi joku muukin jo aiemmin kyselyn aiheeksi. Eli ehkä sellainen pian ilmestyykin… ;)
Mun mielestä se on kyllä ihan ymmärrettävää, että ihmisillä on seksifantasioita, joita ei kuitenkaan halua tosielämässä toteuttaa. Oli niiden aiheena sitten ryhmäseksi tai joku ihan muu. Ja niin, osalla sitten puuttuu uskallus lähteä kokeilemaan, vaikka haluaisi.
Uskallus puuttuu? Niin varmaan on, mutta mitä ihmiset lopulta pelkäävät?
Mjaa, no syitä on tietenkin monia. Pelko siitä, miten kokemus vaikuttaa parisuhteeseen, on varmaan yleisin.
… ja sitten on tietenkin ne parisuhteessa olevat, joista vain pariskunnan toinen osapuoli haluaa.
Ja yksi syy lienee, että ihmiset eivät uskalla puhua toisilleen omista haluistaan. Kun viimein rohkenin kertoa miehelleni, että fantasioin masturboidessani kahdesta miehestä yhtä aikaa, hän puolestaan kertoi haluavansa naida minua toisen miehen kanssa samanaikaisesti. Tämä avasi suhteemme padot ja päädyimme toteuttamaan haaveemme Berliinin klubeille. Meitä huvitti suuresti, kun luimme tällä palstalla julkaistuja kertomuksia, koska nuo paikat ja tapahtumat olivat meille kovin tuttuja. Hyvin kirjoitettuja ja tosia tarinoita, kiitos niistä.
Lukijamatka täällä niin mainostetuille Berliinin klubeille?
Mielenkiintoista, kuinka keskustelu seksuaalisuudesta tyrehtyy heti, kun ehdotetaan fantasioiden toteuttamista, vaikka sitten Berliinissä. Kuitenkin on paljon ihmisiä, jotka elävät haaveensa todeksi. Mutta mikä onkaan se sisäinen lukko, joka ihmisten seksuaalisuutta kahlitsee? Traum und Wirklichkeit, unelmat ja todellisuus, kuten Freud asian tiivisti. Kaikki on kuitenkin mahdollista, turvallisesti ja hellävaroin. Katsokaapa vaikka http://www.schloss-milkersdorf.de. Kerrassaan mainio paikka, suosittelemme.
Taitaa olla nämä arkielämän realiteetit (raha, lastenhoito, jne.) esteenä sekä itsellä että monilla muilla, jos siis puhutaan vaikka Berliiniin lähtemisestä. :P
Niin, onko todella näin? Lähtisivätkö ihmiset, vaikka olisi rahaa ja lapsenvahti…?
Jotkut varmaankin :) mutta monilla on niitä muitakin syitä, esim. omaan itsetuntoon tai siihen liittyen, ettei kumppani halua tai hänelle ei edes uskalleta kertoa toiveista.
Lapseton sinkkumies ainakin lähtisi jos sellaisia huolitaan mukaan…
Sinkkumiehistä on aina vähän ylitarjontaa näissä seksijutuissa. :P
Mutta esim. Berliinin seksiklubeille näyttää nettisivujen mukaan pääsevän sinkkumiehenäkin sisään, kunhan maksaa korkean sisäänpääsymaksun (pareille siis sisäänpääsy vähemmän ja sinkkunaisille ilmainen tai tyyliin joku 10e).