Tunnustapa sinäkin…

… että ainakin joskus olet itsetyydytystä harrastanut! Vielä joitakin aikoja sitten olisit kuullut, kuinka se on psykoseksuaalisen kypsymättömyyden oire (Freud) ja olisit kuullut, kuinka se aiheuttaa sinulle vaikka mitä sairauksia. Jos olet nainen, olisit saattanut päästä mielisairaalaan hoidettavaksi ja klitoriksesi olisi ehkä leikattu pois. Jos taas olet mies, olisit ehkäpä joutunut ympärileikkaukseen tai saanut vaikka siveysvyön.

Nykyisinhän itsetyydytystä pidetään yleisesti terveellisenä tapana. Sen avulla voi tutustua omaan kehoonsa ja sen toimintaan, ja esimerkiksi kumppanin puuttuessa sen avulla voi tyydyttää seksuaalisia tarpeitaan. Näin ei tosiaan ole kuitenkaan aina ollut, sillä ei ole vielä kauaa siitä, kun masturbointi nähtiin sairautena. (Toki vieläkin esimerkiksi uskonnollisissa piireissä jotkut pitävät itsetyydytystä itsesaastutuksena, jota ei pitäisi kenenkään harrastaa, mutta ne puheet ovat pelkkää huuhaata…)

Itsetyydytys on kuitenkin ollut aina yleisin tapa harjoittaa seksuaalisuutta, joten sen harrastamisesta ei kenenkään pitäisi tuntea syyllisyyttä tai häpeää. Sitä harrastavat niin nuoret kuin vanhatkin; niin sinkut kuin parisuhteessa elävätkin; niin naiset kuin miehetkin (ja hei – jotkin eläimetkin). Minäkin – jo monien vuosien ajan. Käsiini ei ole kuitenkaan vielä karvoja kasvanut eikä terveyteni muutenkaan ole vaarantunut. \o/Mitään sellaisia todisteita ei oikeasti ole, että masturboinnista jotain lääketieteellistä haittaa olisi. Päinvastoin. Ja ainahan runkkaus on parempaa kuin huono paneminen jonkun kanssa! Itsetyydytyksen avulla voi parisuhteessakin paikata sitä, jos kumppani ei halua yhtä usein tai jos muuten vain haluaa piristystä.

Luin jokin aika sitten Philippe Brenotin kirjan ”Masturboimisen ylistys” (suom. Anu Suomela), joka kertoo tästä luonnollisesta asiasta. Esipuheessaan Brenot kirjoittaa, että ”seksiä näytetään televisiossa, ja on luvallista puhua raiskauksista, insestistä ja sukupuolenvaihtoksista, koska ne eivät kosketa meitä henkilökohtaisesti, mutta masturbaatiosta vaietaan yhä ja sitä harjoitetaan piilossa”. 1700-luvulla Brenot olisi voinut joutua vankilaan tai jopa menettää henkensä, ja 1900-luvullakin kokenut suurta halveksuntaa, jos olisi jäänyt kiinni harrastuksestaan. Onneksi nykyään on toisin.

Jos siis kiinnostaa, mitä erilaiset henkilöt (mm. Tissot) noihin aikoihin itsetyydytyksestä väittivät tai millä erilaisilla keinoilla runkkaamista yritettiin estää, niin kannattaa kirja lukaista! Suomennoksessa on lisäksi Anu Suomelan kirjoittama luku suomalaisen itsetyydytyksen historiasta.

(Koska blogissa on kirjoitettu jo useasti sooloseksistä, ei tällä kertaa tämän enempää. Masturbointi-kategoriasta löydät mm. vinkkejä itsetyydytykseen niin naisille kuin miehillekin & asiaa, jos oman lapsen itsetyydytys mietityttää. Rakastelu itsensä kanssa on ihanaa, joten unohdetaan jo ne turhat uskomukset, joita historiassa kertoiltiin!)

kirjoittanut: oceansoul

4 kommenttia artikkeliin ”Tunnustapa sinäkin…

  1. Nimetön 02.07.10 / 12:20

    Olen hullu jas mielisairas ja itsetyydytyksestä täydellisen kiinnostunut, sisällytämme leventelevää elämää ja varojen oikeinkäyttöä ja uskovaisuutta, arvaa kuka allekirjoittanut, vastuuta löytyy paranemisellekkin, voidaan sanoa: Voi vastuuttomuutta? Edellämainittuja tunnustaen parantuaksemme? Jos, saisin alkaisin uudenlaisen kiinnostuksen sexualisuutta, esim. pidättyväisen ja rukoilevaisen uskontokunnassa arvaa uskontokunta?

  2. ARVO ONANIA 02.07.10 / 12:28

    Ajattelen viattomuutani, koskemattomuuttani verrata tekstiin pilalle mennyt elämä, elämättä jäänyt elämä. Aihe: ”Perehtyä johdateltuna onnettomasti kaikki kielletyä avoimilta markkinoilta, assosiaatioina# vyöryviä mahdollisissa esim. 1900-luvulla erikoistuneiden tuhoamista uhoavia julkisuuksia. #(Aiheena erehtyä ensi kerran erehtyä mahdollisen elämäni, fantasiat?). Pois fantasioista, pois fantasiat. Ajatella tässä? Tuholta säästyä?

  3. juhg 06.07.10 / 16:54

    Vähän liikaa minusta nykyisin itsetyydytystä hehkutetaan. Saahan sitä harrastaa, ymmärrettävää esim jos ei kumppania ole. Mutta miksi siitä tarvitsee julkisesti puhua niin paljon ja siihen kehottaa ihmisiä? Kyllä se käsi jalkoväliin automaattisesti eksyy, jos tarve on.

Kerrohan sinäkin ajatuksesi! (Sähköpostiosoite ei ole pakollinen.)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s