21/24 – ”Sinä iltana toivoin vaimoni harrastavan seksiä toisen kanssa”

Tämä on vuoden 2021 joulukalenterin 21. postaus.

***

(Tämä merkintä on vieraskirjoitus, jonka on kirjoittanut oma puolisoni.)

Ensimmäinen kerta

Koko ilta oli täynnä sekalaisia tunteita laidasta laitaan. Voimakasta jännittyneisyyttä, innostuneisuutta, onnellisuutta, kiihottuneisuutta kuin pelkoakin. Ei pelkoa siitä ihastuisiko vaimo johonkin toiseen ja suhde rikkoutuisi. Vaan pelkoa siitä osaisinko sittenkään tuntea sitä hyvää oloa, jota uskoin tuntevani kun asiasta sovittiin. Ja pelkoa tietynlaisesta peruuttamattomuudesta, jonka jälkeen en voisi enää kokea samanlaista läheisyyttä ja rakkautta.

Jälkikäteen arvioituna uskoisin näiden tunteiden pohjautuneen täysin siihen yleiseen maailmankuvaan jossa näin ”kuuluu tuntea”. Siis siihen, että seksi suhteen ulkopuolella olisi jotenkin normien vastaista ja siten automaattisesti väärin.

Kokemus oli kuitenkin jotain täysin päinvastaista. Toisen nautinnosta voi nauttia myös itse.
Pelko väistyi silmänräpäyksessä, muuttuen voimakkaaseen helpottuneisuuteen, onnellisuuteen ja voimakkaaseen rakkauden tunteeseen. Onnellisuuden tunne syntyi ymmärryksestä, että toista ihmistä voi rakastaa niin paljon, ettei seksi muiden ihmisten kanssa haittaa. Päinvastoin.
Tuntuu myös hienolta voida aidosti kokea hyvää oloa kun tietää toisen saavan nautintoa fantasioidensa ja halujensa toteuttamisesta. Mielikuva omasta vaimosta nauttimassa seksistä toisen kanssa tuntui kiihottavalta.

Näiden kokemusten jälkeen ajatus siitä, että jotenkin ”omistaisi” toisen ja olisi oikeutettu kieltämään seksiä toiselta, tuntuu väärältä.

Osana toimivaa suhdetta

Uskoisin kuitenkin tärkeimpänä asiana olevan ymmärrys siitä, ettei tämä ole itseltäni millään tavoin pois. Se on itseasiassa lisännyt kiinnostusta seksiin, tuonut parisuhdetta lähemmäksi ja tuonut siten myös lisää seksiä myös parisuhteen sisälle. Näin on varmasti vain silloin, kun seksi muiden kanssa ei ole parisuhteen seksiä syrjäyttävää tai korvaavaa. Sen täytyy olla hyvässä yhteishengessä tapahtuvaa ekstraa toimivan seksielämälle päälle.
Ajatus seksin harrastamisesta muiden kanssa esimerkiksi riidan aikana tai jollain tavoin kostona tuntuu täysin väärältä.

Kenen kanssa ja mitä?

En uskonut alkuunkaan tulevani kokemaan mitään kateutta tai pelkoa siitä, että seksi meidän välillä ei olisikaan yhtä hyvää. Tämä johtuu varmasti siitä, että seksiä voi harrastaa hyvin erilaisilla tavoilla; puolison, ystävän, puolitutun tai tuntemattoman kanssa. Läheisessä parisuhteessa seksissä on hyvin erilaista, eikä suoraan edes korvattavissa.

Itse koen seksissä olevan paljon intiimejä asioita, jotka tuntuvat luonnolliselta ja kiihottavalta nimenomaan suhteen läheisyyden vuoksi. Näitä on esimerkiksi squirttaamisen tai kultaisten suihkujen saaminen kasvoille tai suuhun ja rimmingin antaminen. Ne ovat todella kiihottavia vain läheisyyden kautta, enkä haluaisi näitä muiden kanssa.

Koskettelu, suuseksi ja yhdyntä muiden kanssa taas jostain syystä ei tunnu läheisyyttä vaativalta.
Mutta vaikka seksi olisikin satunnaista tai jopa kertaluonteista tuntemattoman henkilön kanssa, en pystyisi siihen ilman tietynlaisen yhteisen kemian syttymistä. Fyysisestä kiinnostuksesta huolimatta.

Oman tekemisen oikeuttaminen?

Joku tätä tekstiä lukeva skeptisempi henkilö voisi tietysti ajatella, onko taustalla omien tekemisten oikeuttaminen tai kenties jopa aikasemman pettämisen tai muun peittely tällä.

Osaan mielestäni tarvittaessa olla kertomatta asioita ja valehtelemaan. Pystyn myös pitämään salaisuuksia, enkä koe paineita vaikken niitä pääsisikään kertomaan. Vaimon kohdalla tässä on kuitenkin poikkeus. Johtuuko se sitten siitä että koen uskaltavani kertoa kaikista asioista avoimesta? Vai vaikkapa kokemastani luottamuksen tunteesta? En osaa sanoa, mutta salasuhteen tai edes yhden kerran tapahtuvan pettämisen salaaminen tuntuisi täysin mahdottomalta. Tuntuu pahalta jo pelkkä ajatus sellaisen henkisen kuorman kantamisesta, jossa joutuisi joka päivä pitämään tunteen sisällään.

Koska suhteemme seksi on aina ollut hyvin monipuolista ja hyvää, en myöskään ole koskaan kokenut mitään palavaa tarvetta hakea seksiä muualta. Varsinkin aikaisemmin mainitsemani ”rajoitteen” vuoksi, jossa en kiinnostu seksistä vain pelkän fyysisen osuuden takia. Kaverieni (miesten) kommentteja, ronskia huumoria ja kehuskeluja kuunnellessa tunnen itseni ehkä hieman poikkeavaksi. Ja olenkin aina vain sivuuttanut itseeni kohdistuneet flirttailut, enkä ollut kiinnostunut muista sen enempää.
Joskus tietysti ihaillut kauniita vartaloja tai kasvonpiirteitä, mutta ilman sellaista ”tarpeen” tunnetta.
Nykyäänkin kiinnostus on vain uusien, erilaisten ja jännittävien kokemusten hakemisessa, joita ei vaimon kanssa olisi mahdollista toteuttaa. Edelleenkin kuitenkin ilman mitään palavaa halua päästä panemaan kenen tahansa kanssa.

Photo by Dmitriy Ganin on Pexels.com

1/24 – Panisinko varattua?

Tästä alkaa tämän vuoden joulukalenteri! Tänä vuonna Housuitta-blogin seksijoulukalenterissa tulee toki paljon uusia postauksia, mutta välillä myös nostetaan esille mielenkiintoisia wanhoja artikkeleita. :) Kommentointi on sallittua ja toivottavaa kuten kaikissa muissakin blogin jutuissa.

***

Avoimen suhteen myötä olen joutunut itse pohtimaan tiettyä moraalikysymystä jo useampaankin otteeseen: Onko ok panna tietoisesti pettäjän kanssa?

Tähän olisi tietenkin helppoa vastata joko 1) Ei tietenkään ole ok, koska en halua olla mitenkään osallisena pettämistouhuissa, tai vaihtoehtoisesti 2) En ole vastuussa toisen harrastamasta pettämisestä eli minun ei tarvitse potea tilanteessa tunnontuskia. Mutta kumpi näistä sitten on se oma vastaukseni?

Todennäköisesti saan tästä p*skaa niskaani, mutta minä en ole valinnut linjakseni sitä, että panisin vain sinkkuja tai toisia avoimessa suhteessa eläviä. Oikeastaan on ikävästi ollut vähän niin, että minua kiinnostavat miehet ovat olleet yleensä varattuja ja he eivät ole siis olleet luvallisesti liikenteessä. En ole itse ollut aktiivinen aloitteentekijä varattujen miesten suuntaan, mutta eihän se sinänsä muuta asiaa.

Minulla on tällä hetkellä yksi kaveri, jonka kanssa seksiä on tullut satunnaisesti muutaman kerran harrastettua, kun tilaisuus on tehnyt niin sanotusti varkaan. Tiedän hänen vaimonsa ja vaikkei tämä vaimo mitenkään minun omaan kaveripiiriini kuulukaan, tilanne aiheuttaa minulle välillä pientä mietiskelyä ja onhan tämä vähän tulella leikkimistä. En missään nimessä halua, että oma kaverini jäisi kiinni ja heidän parisuhteeseensa tulisi vaikeuksia. Silti ajattelen, että kaverini on itse lähtenyt leikkiin ja on siitä itse vastuussa kumppanilleen. En myöskään ole tietääkseni ensimmäinen, jonka kanssa hän on seksiä harrastanut suhteensa ulkopuolella.

Jokaiselta varatulta olen aina varmistanut sitä, onko hän todella miettinyt asiaa kunnolla ja onko hän siis valmis kantamaan mahdollisesti raskaan salailun ilman mitään morkkista. En halua osalliseksi yhteenkään draamaan, jos pettäminen paljastuisi jostain syystä. Tämän myötä pari juttua on peruuntunut ennen kuin mihinkään seksiin on edetty. Yksi jäi oma-aloitteisesti miettimään, onko hän valmis kantamaan salaisuuden taakkaa. Toinen väitti minulle olevansa tietynlaisessa avoimessa suhteessa, jossa vaimo ei vain halua tietää hänen seikkailuistaan, mutta se tarinointi ei kuulostanut mielestäni hänen kohdallaan totuudelta ja lopulta tuli olo, että parempi jättää hänet välistä.

Photo by cottonbro on Pexels.com

Olen siis kyllä sinänsä tietyltä osin pahoillani, jos olen pannut miehesi kanssa. Minä todella toivoisin, että pettämisen sijaan ihmiset keskustelisivat ja miettisivät muita mahdollisuuksia toteuttaa halujaan. Vaikka kumppani ei saisi koskaan tietää pettämisestä ja pettäminen ei siten aiheuttaisi hänelle suoraan satuttamista, eihän se tietenkään ole mitenkään oikein. Olenkin kertonut varatulle seksikumppanille tilanteen aiheuttavan minulle ristiriitaisia fiiliksiä, mutta toisaalta itse olen vastuussa vain omalle parisuhteelleni, missä nämä jutut ovat täysin sallittuja.

(Kuka haluaa heittää ensimmäisen kiven minua kohti?)

Lupa panna muitakin eli ensimmäisiä kokemuksiamme avoimesta suhteesta

Elämä on tällä hetkellä niin täynnä kaikkea. Tämän blogin aihepiiriin liittyen voin ilokseni todeta, että tällä hetkellä parisuhde- ja seksielämämme on ehkä parhaimmillaan, mutta muuten meneillään onkin kaikkea paskaa. Ja ehkä siksikin on ollut helppoa tehdä päätös siitä, että elämää eletään nyt, koska huomisesta ei koskaan tiedä.

Seksin harrastamisesta muiden kanssa on tullut puhuttua mieheni kanssa vuosia. Joskus se on ollut enemmän pinnalla ja joskus vähemmän, mutta aiemmin se ei ole ollut mikään niin tärkeä fantasia kummallekaan, että sitä olisi lähdetty viemään aktiivisesti eteenpäin. Ehkä uskalluskaan ei sitten ole riittänyt. Meidän eroottisia kuviamme on ollut netissä toki pitkään muiden katseltavana ja asioista on fantasioitu yksin sekä yhdessä, mutta siinä se. Kesällä kuitenkin kirjoittelin takautuvasti eräästä tapahtumasta eli julkaisin jonkin aikaa odottamassa olleen postauksen siitä, miten itse päädyin yllättäen hyväilemään seksuaalisesti erään tutun henkilön kanssa. Tilanteen kiihottavuus ja muu saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että haluan vihdoin lähteä kokeilemaan kunnolla seksiä muidenkin henkilöiden kanssa. Keskustelimme sen seurauksena useita kertoja mieheni kanssa ja lopulta olimme varmoja siitä, että asia on molemmille ok.

Tuumasta toimeen ja minä olen siis pannut suhteeni ulkopuolella. (Yhteistä kimppaseksiäkin on suunniteltu, mutta ghostaamista on toiselta puolelta tapahtunut ja ylipäätään sitä me ei olla niin aktiivisesti haettukaan vielä.)

Ensimmäisen tällaisen ulkopuolisen seksikerran jälkeen mieheni kertoi olevansa onnellinen minun puolestani, että olin saanut kiihottavaa nautintoa toisen henkilön tuottamana. Mies tunnusti, että todellisuudessa hän oli hieman pelännyt sitä, jos hän kuitenkin lopulta tuntisi ikäviä mustasukkaisuuden tuntemuksia (joita ei osaisikaan käsitellä), mutta tällaisia ei siis tullut. Kuinka ihanaa tuolloin olikaan minulle kuulla se, miten mieheni pystyy olemaan aidosti onnellinen puolestani ja miten hän luottaa minuun eikä kokenut mitään turhaa mustasukkaisuutta. Tapahtunut siis lähensi meitä ja nämä touhut ovat myös selvästi lisänneet minun seksuaalista halukkuuttani suhteessamme. Kyse ei ole siis ollut siitä, että olisin paikannut ulkopuolisella seksillä jotain parisuhdeseksin puutteita, mutta nämä uudet kiihottavat kokemukset ovat yleisesti saaneet minut halukkaammaksi ja seksi on ollut enemmän pinnalla mielessä.

Jotkut ovat kyselleet minulta sitä perinteistä kysymystä eli enkö pelkää ihastumista, mutta myös sitä, miksi lopulta teen tätä, jos seksielämä oman mieheni kanssa toimii hyvin.

Totta kai jonkinlainen pieni pelko minullakin voisi olla siitä, että itse ihastun palavasti tai että oma mies ihastuisi johonkin panokaveriin, mutta ihastumista kun voi tapahtua muutenkin. Olen joskus tämän suhteen aikana ollut ihastunut erääseen henkilöön, mutta sitten vain täytyi olla viemättä sitä halua mihinkään eteenpäin. Minä valitsen seksikumppaneiksi vain sellaisia ihmisiä, joiden kanssa kemiat tuntuu osuvan yhteen ja joiden kanssa on siis seksin ulkopuolellakin mukavaa, joten miksei se toki saattaisi johtaa helposti ihastumisenkin puolelle… Mutta minulla on vakaa tahto pysyä tässä parisuhteessa ja ihastumisia ei siis sovi viedä ajatusten tasolta pidemmälle, koska toisia romanttisia suhteita emme kumpikaan rinnalle halua. Ihastumisilta ei siis välttämättä voi aina välttyä, mutta omaa toimintaansa onneksi pystyy säätelemään.

Entä miksi sitten tätä haluan tehdä? Tietenkin vaihtelun ja yleisen kokeilunhalun vuoksi, mutta pakkohan sitä on myöntää, että halun kohteena oleminen on itsetuntoakin kohottavaa. On ihanan kiihottavaa olla haluttu jonkun toisen henkilön silmissä. Ja uusi, tietyllä tavalla jännittäväkin, tilanne nyt on vain erilainen kuin mitä oman tutun pitkäaikaisen kumppanin kanssa. En koe, että omasta parisuhdeseksistäni puuttuisi jotain, mutta tämä tuo oman ihanan lisänsä.

Meille avoin suhde näyttää toimivan (tähän asti saatujen kokemusten perusteella), mutta en toki sitä ihan kenelle vaan lähtisi suosittelemaan ja aika näyttää, tuleeko esim. meillä uusille säännöille tarvetta tai tuleeko jotain ongelmia. Tärkeimmät sääntömme liittyvät luottamukseen/rehellisyyteen, avoimesti asioista puhumiseen ja siihen, että seksi suhteen ulkopuolella on aina vain lisä eikä sen kuulu viedä aikaa meidän parisuhteelta. Myönnettäköön, että pieni tautipelko elää minussa, mutta noudatamme tarkkaan turvaseksiä, joten toivotaan, ettei huonoa tuuria käy.

Yö, jolloin melkein petin

Olen melko pitkään pantannut tätä postausta ja muokannut sitä vain vähän yksityiskohtia sisältäväksi, jotta tunnistamisia ei tapahtuisi. En siis aio kertoa esimerkiksi sitä, onko tämä jo pikkujoulujen, juhannusjuhlien vai jonkun ihan muun juhlan yhteydessä tapahtunut, koska sillä ei edes ole itse aiheeseen merkitystä. Taustalla oli kuitenkin kaveriporukan kanssa vietetty ilta ja alkoholilla oli osuutta asiaan (ylläri). Keskustelut olivat melko seksuaalispainotteisia yötä kohden ja saatoin itse hieman flirttailla ihan vain huvin vuoksi. Minulla ei siis mitenkään suunnitelmissa ollut, että pyrkisin jonkun kanssa panemaan. En oikeastaan koskaan ole fantasioinut kenestäkään joukkoon kuuluvasta enkä sen enempää usko, että kukaan heistäkään olisi minusta, mutta mistäpä sitä koskaan tietää. Asiat etenivät kuitenkin lopulta siis siihen, että päädyin samaan paikkaan makoilemaan erään ihanan kaverini kanssa ja hän ehdotteli, että voisi hyväillä minulle orgasmin. (Ah ihanaa, että humalapäissäänkin mies on kiinnostunut nimenomaan kumppanin orgasmista eikä vain siitä, että pääsisi itse panemaan, vaikka tokihan se saattoi olla vain hyvä toimiva keino saada minut kiinnostuneeksi. ;))

Itse kannatan avoimuutta ja rehellisyyttä puolison kanssa kaikissa asioissa. Vaikka satunnainen seksi jonkun toisen kanssa ei sinänsä olisikaan toiselta mitenkään pois, sellaisen harrastaminen ilman lupaa nyt vain on aina pettämistä enkä siis itse henkilökohtaisesti halua pettää kumppanini luottamusta. Vaikka pettäminen pysyisi täysin salaisuutena, niin se häiritsisi minua itseäni. Olen kirjoittanut ajatuksiani pettämisestä aiemmin esimerkiksi artikkeleissa Avoin suhde ja Missä menee pettämisen rajat? ja jo vuonna 2008 tässä kirjoituksessa. Tästä ”vakaumuksestani” huolimatta annoin tämän kaverini hyväillä minua sormillaan orgasmiini asti ja myös minä koskettelin häntä, vaikka tiesin liikkuvani vähän harmaalla alueella, mitä tulee meidän parisuhteen pettämisen määritelmiin. Emme lopulta edenneet suuseksiin tai yhdyntään, vaikka toinen osapuoli siihen olisikin erittäin halukas ollut – ja totuuden nimissä niin olisin minäkin ollut, mutta en suostunut kuitenkaan pidemmälle. On silti pakko myöntää, että olin erittäin lähellä sitä, että olisin ottanut hänen peniksensä suuhuni ja lopulta sisääni. Saan hyvää seksiä kumppaniltani aivan tarpeeksi, joten kyse oli vain lähinnä yleisestä kokeilunhalusta ja omanlaisesta jännityksestä, mikä tilanteessa oli.

Photo by cottonbro on Pexels.com

Kaverini kanssa sovimme, että tapahtunut pysyy tietenkin vain meidän välisenä. No, minä en toki olekaan kertonut asiasta kenellekään – paitsi omalle miehelleni. (Mieheni ei tiedä ko. kavereitani enkä ole kertomassa hänelle, kenestä tarkalleen on kyse eikä hän sitä ole kysellytkään.) Tässä kohtaa toki monia voi ihmetyttää, miksi kerroin tapahtuneesta, koska suurin osa varmasti luokittelisi tuonkin kevyen seksin pettämiseksi ja siten se saattaisi loukata toista. Ensinnäkin, kuten jo sanoin, kannatan avoimuutta. Toiseksi, olemme tietenkin keskustelleet mieheni kanssa pettämisen rajoista ennenkin, ja luotin siihen, että tuohon asti tapahtunut ei häntä häiritsisi. Ja olin siis oikeassa. Kerrottakoon myös, että olin todella halukas tuolloin kotiin palattuani (koska pilluni oli jäänyt kaipaamaan lisää seksiä) ja harrastimme erittäin kiihkeää yhdyntää.

Olemme tuon jälkeen keskustelleet parikin kertaa uudelleen mieheni kanssa siitä, miten suhtaudumme siihen, jos toinen haluaa harrastaa jonkinlaista seksiä ulkopuolisen/kolmannen henkilön kanssa. Mies fantasioi lähinnä ryhmäseksistä, itse ehkä olen enemmän kallistunut vain siihen, että olisi kivaa harrastaa yksin jonkun toisen kanssa. Siksi oloni onkin ollut vähän ristiriitainen: olen toisaalta tyytyväinen siitä, että en edennyt ”liian pitkälle” tämän kaverini kanssa, koska lupaa sellaiseen ei ollut vielä tuolloin voimassa, mutta olen miehellenikin myöntänyt sen, että olisin mielelläni edennyt (kun kerran oli sopiva tilaisuus ja turvallinen henkilö). Olemme molemmat samaa mieltä siitä, että satunnaisesti vain kokeilumielessä harrastettu seksi jonkun kanssa on aivan eri tavalla hyväksyttävissä kuin se, että olisi jokin pitkäaikainen salasuhde. Mutta mihin lopulta olisimme valmiit antamaan toiselle luvan? Toistaiseksi vain tapauskohtaisesti ja turvaseksiä on tietenkin noudatettava todella tarkkaan.

Mutta onko fantasioideni/fantasioidemme toteuttaminen vihdoin etenemässä… siitä lisää ehkä myöhemmin!

21/24 – Avoin suhde

Voisinko ryhtyä avoimeen suhteeseen? Tuskin ainakaan kovin helposti, vaikka en kovin mustasukkainen olekaan ja pettämiseksi luokiteltavan toiminnan raja menee meillä melko korkealla. Yhteiset ryhmäseksijutut on ajatukseltaan jees, mutta varmasti miettisin liikaa sitä, mitä toinen puuhailee toisten kanssa, jos en itse ole lainkaan ollut paikalla. Pystyisinkö kuitenkin lopulta asian sallimaan / saisinko tunteen hallintaan, jos se olisi toiselle tärkeää? Tai jos itselleni tulisi halukkuutta avoimeen suhteeseen, miten lähtisin asiaa viemään eteenpäin?

Tällä hetkellä suhteessamme on hyvä vaihe, monipuolista kiihkeää seksiä on ollut riittävästi lähiaikoina. Aikaa eikä myöskään energiaa olisi juurikaan mihinkään ulkopuolisiin juttuihin – enkä sellaiselle koe tarvettakaan tällä hetkellä. Mutta jos suhteemme kestää loppuelämämme, riittääkö meille vain toisemme seksiasioissa? Tai jos esim. toinen ei pystyisi seksiin lainkaan pitkiin aikoihin, olisiko avoin suhde hyvä ratkaisu, jos sooloseksi ei tuntuisi riittävältä tavalla toteuttaa seksuaalisuutta? Tai jos toinen haluaisi palavasti harrastaa jotakin sellaista seksin muotoa, mitä ei itse voisi tarjota, mutta se olisi toiselle siis tärkeä fetissi? Tietenkin olisi ihanaa pystyä tarjoamaan rakastamallensa kumppanille nautinnollinen seksielämä, mutta todellisuudessa ulkopuolisten kumppanien salliminen ei välttämättä ole kovin helppoa.

Avointa suhdetta miettiessä tärkeää on keskustelu säännöistä. Ja jos molemmat osapuolet eivät vapaaehtoisesti ja aidosti suostu kyseisenlaiseen suhteeseen, se ei tietenkään oikeuta pettämistä.

Olen kirjoitellut ajatuksiani aiemmin mm. tässä merkinnässä. Vinkiksi myös mielenkiintoinen blogi aiheesta, vaikka ilmeisesti uusia päivityksiä ei ole enää sinne tulossa: Perheenisän ajatuksia avoimesta avioliitosta. (Myös toinen blogi ”Suhteellisen avointa” oli hyvin kirjoitettu, mutta ilmeisesti on yksityiseksi muutettu.)

Mitä mieltä avoimesta suhteesta?