Halu ja muita pieniä kertomuksia (vieraskirjoitus)

”Stef & Chris” lähestyivät blogiamme lähettämällä kokoelman pieniä eroottisia kertomuksia. Näin he kertovat itsestään:

”Olemme hieman varttuneempi ja Berliinissä paljon aikaa viettävä freelancer-kirjoittajapariskunta. Meille on kertynyt joukko pieniä eroottisia kertomuksia, jotka etsivät lukijoitaan. Palautetta ja ehdotuksia tarinoiden aiheiksi voi lähettää näiden sivujen kautta. Opastamme mielellämme Berliinissä kävijöitä kaupungin monipuoliseen ja rikkaaseen eroottiseen elämään.

-Stef & Chris”

-> Klikkaa tätä linkkiä ladataksesi pdf-tiedoston & sukella erotiikan maailmaan!

Tai lue tarinoita suoraan tästä merkinnästä. Huomaa, että muihin tarinoihin pääset siis klikkaamalla sivunumeroita tämän merkinnän lopussa (sivunumerot näkyvät vasta muiden suositeltujen artikkeleiden jälkeen). Ladattavasta tiedostosta löydät lähes 30 kertomusta – tässä niistä vain muutamia. Kirjoittajille voit jättää palautetta merkinnän kommenttiboksissa. :)

***

Halu

Nainen istuutui ja oikaisi hamettaan. Hän otti käsilaukustaan lehtiön ja pienen sanelukoneen, jonka asetti pöydälle miehen eteen. Miehen viitatessa tarjoilijalle nainen selaili lehtiötään ja asetti silmälasit silmilleen.

– Tämä on Berliinissä eräs mielibaareistani, mies sanoi ja viittasi kädellään hotellin loisteliaaseen aulaan. – Täällä on tähän aikaan iltapäivästä rauhallista ja siksi ehdotin haastattelun tekemistä tässä. Oletteko käynyt täällä ennen?

Nainen pudisti päätään. Hän nyökkäsi tarjoilijalle, joka asetti hänen eteensä samppanjalasin ja näytti naiselle pullon etikettiä, ennen kuin täytti hänen lasinsa.
Tarjoilija asetti viskilasin miehen eteen ja laittoi samppanjapullon jalalliseen jäähdyttimeen pöydän viereen.

– Halusitte keskustella uudesta kirjastani, mies sanoi ja maistoi lasistaan.

– Niin. Kiitos haastatteluajasta, nainen sanoi. Hän käynnisti nauhurin ja otti lehtiön käteensä. – Uusi kirjanne on herättänyt paljon huomiota jo ennen ilmestymistään. Olette kirjoittanut aiemmissa romaaneissanne seksuaalisuudesta ja uuden kirjanne nimi on Halu. Onko tämänkin kirjanne teemana nimenomaan seksuaalisuus, seksuaalinen halu?

– Kyllä, ja tutkin uudessa romaanissani erityisesti naisen seksuaalisuutta, naisen halua, mies vastasi ja katsoi naista silmiin. – Tutkin kysymystä, mitä nainen seksuaalisuudeltaan lopulta haluaa, ja miten naisen elämä on jatkuvaa kamppailua hänen eroottisten halujensa ja hänen sisäisten kieltojensa välillä.

– Voitteko kertoa romaaninne päähenkilöstä?

– Kirjassa ei ole varsinaista päähenkilöä, vaan kirjoitan naisesta eräänlaisena abstraktiona kuvaten häntä erilaisissa tilanteissa yrittäen ymmärtää, mitä nainen lopulta haluaa ja mitkä ja missä ovat ne rajat, jotka estävät häntä toteuttamasta todellisia halujaan. Oikeastaan kyseessä on pitkä essee, jossa on fiktiivisiä aineksia.

– Mitä nainen siis teidän mielestänne lopulta haluaa?, nainen kysyi ja maistoi samppanjaansa.

– Kertokaa te se minulle, tehän olette nainen, mies nauroi ja nojautui tuoliinsa viskilasiaan pidellen. – Minähän olen vain ihmisyyden erään ominaisuuden tutkija, joka on täysin riippuvainen tutkimuskohteensa paljastamista tai muutoin löytämistään seikoista.

Toimittaja piti lehtiötä polvellaan ja teki siihen merkintöjä.

– Minkälaisiin johtopäätöksiin te päädytte uudessa kirjassanne, nainen kysyi ja yliviivasi jotain kirjoittamaansa.

– En haluaisi luetella niitä tässä. Kukin lukijani muodostakoon omat johtopäätöksensä kirjassani esiintuomistani havainnoista. Nehän ei ole missään mielessä lopullisia. Minun lukijani ovat pääasiassa naisia ja saan heiltä paljon postia. Uskon, että saan tästäkin kirjastani paljon palautetta ja se auttaa minua ymmärtämään kohdettani entistä paremmin seuraavia teoksiani ajatellen.

– Kerroitte, että uuden kirjanne aiheena on siis naisen seksuaalinen halu. Teitä on arvostelu paljon siitä, että kaikissa kirjoissanne seksuaalisuus on ylikorostunutta, jopa pornografista, silloinkin kun kuvaatte aikamme ihmisen elämää monissa muissa suhteissa. Miten vastaatte tähän kritiikkiin?, toimittaja kysyi ja katsoi miestä lasiensa yli.

– Minä kirjoitan rehellisesti, ja rehellinen ihminen saa osakseen paljon arvostelua, koska ihmiset eivät halua kuulla totuutta. Seksuaalinen halu on meissä kaikissa alati läsnä ja monet kokevat sen ahdistavaksi ja rajoittavaksi, koska heidän halunsa jää usein vaille kohdetta, vaille tyydytystä. Tästä seuraa monenlaisia ongelmia. Freud oli teorioissaan mielestäni aivan oikeassa.

– Teitä on syytetty myös tirkistelystä kirjoittaessanne yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisen intiimeistä hetkistä.

– Minua on syytetty voyerismistä, ekshibitionismista, sodomiasta, sadismista ja ties mistä, mutta en piittaa siitä, mies sanoi ja tyhjensi lasinsa. – Minä kirjoitan niin kuin kirjoitan ja lukijat päättävät, mitä he lukevat. Ja minun kirjojani luetaan paljon. Viimeisin kirjani käännettiin jopa arabiaksi, mikä kuvastaa hyvin käsittelemieni teemojen universaalisuutta.

Mies viittasi tarjoilijalle, joka toi miehelle uuden viskin ja täytti toimittajan samppanjalasin.

– Muutitte jo vuosia sitten Berliiniin. Minkä vuoksi?, toimittaja kysyi ja siirsi nauhuriaan lähemmäksi miestä.

– Tunnen oloni täällä paljon vapaammaksi, mies sanoi. Hän ojentautui ja tarkasteli lasiaan. – Kuten totesitte, seksuaalisuus on kaikkia teoksiani läpäisevä teema. Berliini on siksi oivallinen paikka asua ja kirjoittaa. Seksuaalisuus on täällä avoimesti läsnä ja näkyvillä, kaikissa muodoissaan. Se on osana ihmisen arkea kuin uimahallissa tai kuntosalilla käyminen. Katsokaapa vaikka homoseksuaalien määrää ja heidän vapautuneisuuttaan, heidän tapaansa ilmaista itseään ja parisuhteitaan. Pidän Berliinistä sen mutkattoman maanläheisen ja fyysisen seksuaalisuuden vuoksi.

– Onko seksuaalisuus teille siis vain fyysistä suorittamista?, toimittaja kysyi.

– Seksuaalisuushan on fyysistä, mies sanoi ja nojautui eteenpäin lasiaan pidellen.
– Seksuaalisuus on näkyjä ja kosketusta. Seksuaalisuus on tuoksuja, ääniä ja makuja. Seksuaalisuus on kauneutta, kuin musiikkia, hän jatkoi ja viittasi kädellään hotellin aulaparvella flyygeliä soittavaan nuoreen naiseen.
– Ihmisen aistimukset kietoutuvat seksuaalisuudessa yhteen tavalla, jollaista ei muutoin tapahdu kuin korkeintaan erinomaisen aterian äärellä, joka sekin usein johtaa lopulta seksuaaliseen aktiin.

– Teitä on arvostelu yhdyntäkeskeisyydestä kirjoissanne, toimittaja sanoi ja joi lasistaan.

– Se arvostelu on aiheetonta. Jos luette kirjojani, huomaatte, että yhdyntä on kertomuksissani vain kapea osa seksuaalisuutta, eikä se ole edes välttämätöntä seksuaalisen elämyksen kannalta. Minulle seksuaalisuudessa kiinnostavinta on halu, sen toteuttaminen tai sen torjunta, josta seuraa kaikki muu. Kirjoitan naisen halusta siksi, että se on paljon monivivahteisempi ja samalla rajoittuneempi, kuin miehen halu, joka on usein yksiviivaista ja toteutettavissa viime kädessä suoralla väkivallalla. Mutta kuinka löytää keinoja tyydyttää alati läsnä oleva halumme tavalla, joka ei tuota vahinkoa tai pettymyksiä, joita se useimmille ihmisille niin usein kuitenkin tuottaa?

– Jotkut kriitikot pitävät kirjojanne halpana pornografiana, nainen sanoi.

– Suotakoon se heille, mies sanoi ja kohautti hartioitaan.

– Sanotte, että teitä lukevat erityisesti naiset, toimittaja sanoi ja tarkasteli lehtiötään kynän päätä alahuuleensa naputtaen. – Pitävätkö naiset teidän käsityksenne mukaan pornografiasta?, hän jatkoi ja katsoi miestä silmiin.

– Pidättekö te?, mies kysyi ja vastasi naisen katseeseen.

Toimittaja kaatoi itselleen lisää samppanjaa, eikä vastannut. Mies nojautui tuoliinsa.

– Katsokaahan, mies sanoi ja osoitti lasillaan toimittajaa. – Naiset pitävät kirjoistani siksi, että heillä on mielikuvitusta. Toisaalta teksti on aina turvallista. Sen voi lukea tai olla lukematta. Sitä voi lukea pienissä jaksoissa ja siihen voi palata uudelleen tai hyppiä sivujen yli. Kirjoitan tarkoituksellisesti monia kohtauksia vain niukasti tapahtumien yksityiskohtia tai ihmisten ulkonäköä kuvaten. Se jättää lukijoilleni mahdollisuuden kuvittaa kohtaukset omilla mielikuvillaan, omilla fantasioillaan. Monet naislukijoistani ilmaisevat näitä kirjeissään, jotka ovat varsin suorasukaisia. He kertovat jonkin kertomukseni olevan heille niin tärkeä, niin todesti heidän halujaan kuvaava, että halutessaan masturboida, he lukevat ensin tarinani virittäytyäkseen, kostuakseen ja saavuttaakseen syvästi tyydyttävän orgasmin.

Toimittaja istui hiljaa ja katseli aulaan tullutta amerikkalaista eläkeläisseuruetta. Mies tyhjensi lasinsa ja laittoi sen pöydälle sanelukoneen viereen.

– Kirjanne ilmestyy siis pian, toimittaja sanoi ja kääntyi takaisin miehen puoleen.
– Sanoitte uuden teoksenne olevan pikemminkin essee kuin romaani. Aiotteko siirtyä proosasta seksuaalisuutta käsitteleviin asiateksteihin?

– Tekstihän on vain ilmaisun väline. Teksti on kuitenkin rikkaampi ja ilmavampi väline kuin kuva, koska lukijalle jää enemmän tulkinnanvaraa kuin kuvan katsojalle. Puhuitte pornografiasta. Miehet katsovat kuvia. Heillä ei ole mielikuvitusta. Siksi, näin uskon, naiset pitävät enemmän kertomuksista. Mutta kertomuskin voi olla liian päällekäyvä, jos siinä kuvataan vain yhdyntää. Me kaikki tiedämme mitä yhdynnässä tapahtuu, eikä sitä tarvitse kuvata uudelleen ja uudelleen. Kuten sanoin, halu ja sen toteuttaminen tai sen toteuttamatta jättäminen on monin verroin kiinnostavampaa, koska se jättää auki mahdollisuuksia erilaisiin lopputuloksiin. Yhdynnässä nämä mahdollisuudet on jo käytetty ja siksi menetetty, koska lopputulos on aina selvä, ainakin miehen osalta.

Toimittaja teki merkintöjä lehtiöönsä miehen viitatessa tarjoilijalle, joka toi hänelle uuden lasin viskiä.

– Naisen seksuaalinen halu on ihmislajin suuria mysteereitä, mies jatkoi ja kumartui naisen puoleen. – Mitä nainen haluaa? Siinäpä pulma. Tiedättekö te, mitä te haluatte? Tarkoitan, että mitä te haluatte todella? Meillä kaikilla on haluja, joista me rakennamme mielikuvia ja fantasioita, mutta joita emme kykene, halua tai uskalla toteuttaa. Ja uskokaa minua, juuri se on keskeisin pettymystemme lähde.

Toimittaja kirjoitti muistiinpanoja mieheen katsomatta. – Te olette ollut neljästi naimisissa ja lehtitietojen mukaan teillä on ainakin kuusi lasta yhtä monen naisen kanssa, hän sanoi ja nojautui tuoliinsa tarjoilijan täyttäessä hänen lasinsa. – Onko teille itsellenne naisen seksuaalisuudessa jokin ratkaisematon kysymys, vai miksi teidän suhteenne naisiin vaikuttaa niin ongelmalliselta?, toimittaja kysyi ja piteli samppanjalasia sormissaan.

Tarjoilija asetti miehen eteen viskilasin, jota mies pyöritteli kädessään vastaamatta mitään.

– Kuulkaahan, minä haluaisin tarjota teille illallisen ja näyttää teille jotain, jotta ymmärtäisitte paremmin tutkimaani problematiikkaa, mies sanoi ja kumartui eteenpäin. Toimittaja katsoi mieheen kysyvästi.

– Tarkoitan, että huomaan katseessanne hämmennystä lähestymistavastani aiheeseen. Halun ja elämän ristiriita. Emme viivy myöhään. Laittakaa jotain pikkumustaa yllenne. Antakaa osoitteenne, noudan teidät seitsemältä. Uskon, että kykenen näyttämään teille, mistä kirjassani on kyse. Halujen ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. Traum und Wirklichkeit, kuten Freud asian ilmaisi. Sisäisistä esteistämme ja rajoistamme, joitten olemassaolosta emme edes ole tietoisia, ennen kuin joudumme ne kohtaamaan. Te ette ole kohdannut rajojanne ja olette siksi halujenne vanki, kuten muutkin naiset. Näen sen teidän silmistänne. Haluan viedä teidät paikkoihin, joissa naiset ovat vapautuneita ja omien halujensa herroja, jos ilmaisu sallitaan. Oletteko koskaan harrastanut esimerkiksi ryhmäseksiä? Arvaan, että ette ole, mutta haluaisitte kokeilla. Sisäiset kieltonne ovat kuitenkin esteenä ja joudutte tukahduttamaan halujanne, mistä seuraa monenlaista kärsimystä.

Nainen ei vastannut. Hän pyysi tarjoilijaa tuomaan lasin vettä. Mies tarkasteli naisen kasvoja.

– Älkää väittäkö, että te ette esimerkiksi olisi koskaan kokenut halua rakastella naisen kanssa?, mies sanoi. Hän kumartui lähemmäksi toimittajaa ja madalsi ääntään. – Teillä on haluja, teillä on fantasioita. Tietenkin teillä on. Meillä kaikilla on. Minulle kirjoittavat naiset kertovat teidänkin haluistanne. Voin näyttää teille heidän kirjeitään, jos haluatte.

Mies tuijotti naista, joka katsoi häntä silmiin sanomatta mitään.

– Entä haluatteko olla sidottu, mies sanoi ja kumartui yhä lähemmäksi naista.
– Vai haluatteko itse sitoa ja piiskata miestä? Tai naista?, hän jatkoi – Olen varma, että teillä on myös halu alistaa tai olla alistettu. Voi järjestää teille siihen mahdollisuuden.

Mies nojautui tuoliinsa ja tyhjensi lasinsa yhdellä kulauksella. Hän viittasi tarjoilijan tuomaan lisää juotavaa. Nainen katseli miestä ja sulki lehtiönsä. Hän vilkaisi kelloaan ja katsoi hotellin aulaan. Ulko-ovesta tuli mustaan jakkupukuun pukeutunut afrikkalainen nainen, joka hymyili ja huiskutti kättään toimittajalle.

Mies otti tarjoilijan tuoman viskilasin ja katseli naista, joka sulki sanelukoneen ja laittoi sen käsilaukkuunsa. Toimittaja nousi hamettaan ojentaen. – Kiitos haastattelusta, hän sanoi ja käveli baarin poikki naisen luo. He suutelivat ja kävelivät käsikkäin ulko-ovelle. Mies tuijotti eteensä ja joi hitaasti lasinsa tyhjäksi tarjoilijan tuodessa pöydälle laskun.

Novelli/tositarina: Ellin eka kerta swingerbileissä (vieraskirjoitus*)

Ajatus swingerbileistä oli ollut jo jonkin aikaa mielessäni. Rohkaisin mieleni ja kävin swingers-sivuilla, joihin olin aiemmin tutustunut ja ilmoittauduin mukaan bileisiin. Tämä oli helppo juttu.

Sitten ajatukset alkoivat pyöriä päässäni. Minun pitää valmistautua, minä todella haluan valmistautua bileitä varten. Kysymyksiä alkoi tulvimaan mieleeni. Mitä puen päälleni? Kuinka laitan hiukseni? Minun pitää myös varata aika karvojen poistoon ja kynsihuoltoon. Ilmoittautuminen oli helppoa mutta nämä asiat täytyy nyt hoitaa.

Haluan kirjoittaa tämän siksi, etten varmasti ole ainoa, joka näitä “tyhmiä” kysymyksiä pohtii. Toivon, että voin auttaa muita kertomalla rehellisesti kokemuksistani ensimmäisestä kerrasta swingerbileissä. Ehkä voin rohkaista muitakin mukaan ilonpitoon.

Tein suunnitelman, että uhraan yhden vapaan illan valmistautumiselle. Ajattelin laittaa pitkät punaiset kynnet mutta päädyin siistiin vaaleaan lakkaan, arjessa bileiden jälkeen nuo pitkät punaiset ei olisi sopivat. Päätin olla sileä ja pehmoinen, joten valitsin brasilialaisen alapäähäni. Ja tietenkin kainalot ja sääret on saatava sileiksi. Onneksi punoitus ehtii lähteä, kun bileisiin on useampi päivä aikaa.

Mitä puen päälleni? Mielessäni pyöri liian monta vaihtoehtoa laidasta laitaan ja mieleeni tuli sekin puenko mitään. Tajusin heti, että en tämänkokoisena muodokkaana naisena halua olla täysin alasti ja se on ehkä mielestäni hieman mautonta. Ajattelin käytännöllisyyttä, käytännön ihminen kun olen. Housut ja kaikenmoiset shortsit unohdin heti, ne olisivat vain tiellä ja hidastaisivat touhua. Näin minä asiasta ajattelin. Lyhyt kellomainen hame olisi kätevä, ei tarvitse kuin helmaa hieman nostaa… mutta mitäs sitten yläosaan? Minulla on suuret rinnat, olen ylpeä niistä ja sytyn niistä parhaiten, joten enhän voi niitä piilotella. Mutta taas tullaan siihen, että en pidä siitä, että heti näytetään kaikki. Tämän kaiken lisäksi vatsamakkarani pitäisi jotenkin saada piiloon ja kokonaisuuden tulisi näyttää seksikkäältä sekä viettelevältä. Löysin sattumalta ihanan mustan läpikuultavan kietaisumekon. Se olisi täydellinen bileisiin. Helma heilahtaa helposti, rinnat saa tarvittaessa kauniisti esille ja vatsamakkarat pysyvät piilossa. Kengät löysin omista kätköistäni, päätin laittaa mustat korkeakorkoiset polvenylisaappaat, joita en ollut vielä koskaan käyttänyt.

Hiukset… miehet ovat heikkoina vapaina oleviin pitkiin hiuksiin. Ne olisivat vain tiellä ja tulisivat suuhuni. Hylkäsin nutturan, kun mietin painaisiko se päätäni selällään ollessa. Päätin kihartaa hieman hiuksiani ja laittaa vain sivuhiukset kauniisti kiinni.

Meikki… päädyin hillittyyn tyyliin. Kartanolla on sauna ja poreallas, jota tulisin varmaan kokeilemaan. En ole suttuisen näköinen, jos hommissa tulee kovin hiki.

Mietin myös, miten menen paikalle ja kuinka pääsen kotiin. Olisin halunnut mennä omalla autolla, mutta tiesin, että pihaan ei ole toivoa ajaa näin talvella, kun lumi täyttää pihan. Niinpä sovin hyvän ystäväni kanssa, että hän vie minut ja tulee tarvittaessa hakemaan. Tämä mahdollistaisi muutaman huikan ottamisen, jos on tarvetta – se ehkä poistaisi jännitystä.

Olen kovin ujo, joten pohdin, miten oikein saan seuraa? Mitä jos joudunkin olemaan koko illan yksin? Miten siellä voi tehdä mitään pelkäämättä tauteja? Onko kaikki humalassa? Tuntevatko kaikki jo toisensa ja minä olen se outo lintu? Erotunko liiaksi muista?

Tulihan se lauantai viimein ja lähtö bileisiin koitti. Olin huolella valmistautunut. Se jotenkin antoi itsevarmuutta, vaikka juuri nyt ei täysin siltä tuntunutkaan. Jännitys oli käsin kosketeltavaa. Ystäväni yritti autossa jotain jutun juurta saada aikaiseksi, mutta en pystynyt jännitykseltäni juttelemaan. Join automatkalla yhden siiderin helpottamaan jännitystä. Minulla oli myös muutama siideri mukana iltaa varten. Kyytini ajoi pihaan ja näin ihmisiä seisoskelemassa jonossa. Kuvittelin, että olen ajoissa, mutta muut olivat ehtineet jo ennen minua. Sinne sitten vaan jonon jatkoksi!

Nopeasti olinkin jo ovella. Ystävällinen vastaanottaja tervehti ihmisiä ja kertoi sisäänmenon käytännöistä. Olin niin jännittynyt, että unohdin saman tien kaiken mitä hän oli meille kertonut. Seuraavalla ovella henkilökunta kysyi, millä nimellä olen ilmoittautunut iltaan ja etsivät nimimerkkini listasta (enhän toki omaa oikeaa nimeäni halunnut ilmoittautumisen yhteydessä antaa). Samalla he kysyivät, olenko käynyt talossa aikaisemmin. Sain juuri ja juuri soperrettua, että olen täällä ensimmäistä kertaa. Sain lisäohjeistuksen kuinka toimia sisääntulossa ja sen jälkeen saisin talon esittelykierroksen. Toimin annettujen ohjeiden mukaan, menin riisumaan päällysvaatteeni ja vaihtamaan kenkäni. Kengät laitoin lukollisessa kaapissa olevaan muovipussiin, jotta muut vaatteeni eivät likaantuisi ja päällysvaatteet sitten kenkien päälle. Kaappiin piti jättää myös puhelin ja käsilaukku (ymmärrettävää, enhän haluaisi nähdä kuvaani missään). Onneksi olin pukeutunut valmiiksi mekkooni, niin vaatteiden riisuminen kävi nopeasti.

Siirryin ohjeiden mukaan aulan sohvalle odottamaan esittelykierrosta. Ehdin hädin tuskin istahtaa, kun oikein ystävällinen ja hurmaava herrasmies tuli hakemaan minua ja muutamaa muuta, jotka olivat viereisellä sohvalla odotelleet, esittelykierrokselle.

Kiersimme koko talon ja samalla meille kerrottiin huoneista, bileistä, säännöistä, siitä miten käyttäydytään ja näytettiin, mistä jokaisesta huoneesta löytyy kaikki tarvittava kortsuista ja liukkareista alkaen. Helpotuksekseni kuulin myös tärkeästä säännöstä, kehenkään ei saa koskea ilman lupaa. Olin yllättynyt siitä, kuinka iso talo oli ja kuinka paljon siellä oli erilaisia huoneita. Niillä kaikilla huoneilla taisi olla omat nimetkin. Mieleeni jäi erityisesti huone, jossa oli Rodeohärkää muistuttava masiina, sybian. Jos en illan aikana muuta saisi, niin toivottavasti edes sitä. Pessimisti ei pety. ;)

Kierroksen jälkeen ajattelin, että paras paikka aloittaa ilta olisi ehkä ylhäällä oleva baari. Sinne siis… Baarissa oli suhteellisen hyvin vielä siinä vaiheessa tilaa. Istahdin sohvalle ja seurailin ihmisiä. Totesin siinä istuessani, että täällähän on kaikenikäisiä ja kokoisia ihmisiä. Nuorimmat olivat ehkä 20 ja vanhimmat ehkä 60, tämä oli minun arvioni. Ja voi hyvänen aika kuinka hyvännäköisesti voi todella isokokoinen nainen pukeutua korsettiin ja hepeneisiin, toki osa siitä oli se, kuinka hän ylpeydellään kantoi nämä naiselliset muotonsa.

Ei aikaakaan, kun baari alkoi täyttyä. Viereeni istahti pariskunta ja aloitimme keskustelun. Puhuimme niitä näitä ja he kertoivat kokemuksistaan vastaavanlaisista bileistä ulkomailla. Tuo keskustelu oli täysin luontevaa ja asiallista. Olin jotenkin kuvitellut että keskustelut ovat tyyliin lähdetäänkö panee, mutta niin ei todellakaan ollut.

Lähdin alimpaan kerrokseen katsomaan mitä sieltä löytyy. Menin erään huoneen ovelle ja näin siellä ihmisiä nautintojen äärellä. Koin oman oloni hieman vaivautuneeksi, siinä katsellessa. Tunsin kevyen hipaisun olkapäässäni ja hyvin lempeän oloinen herrasmies aloitti keskustelun toteamalla että….? Jatkoimme siinä hetken keskustelua ja minulla iski taas ujous ja lähdin seuraavaan huoneeseen.

Päätin lähteä kokeilemaan sybiania. Lähellä oli sopivasti henkilökuntaa ja he kysyivät haluaisinko tulla testaamaan laitetta. He sanoivat, että voin laittaa oven kiinni ja olla privaatisti, jos haluan. Vaihdoimme muutaman sanan ja ujouteni katosi ja oma pikku pervoni astui esiin… Minun puolesta ovi saa kyllä olla auki (kiihottava ajatus että muut katselevat ja saattavat jopa kiihottua siitä).

Sain valita sopivan kokoisen sauvan. Ohjeena sauvan valintaan oli, että mieluummin liian pieni kuin liian iso, koska kone mm. pyörittää sitä sisälläni. Henkilökunta laittoi ystävällisesti minulle kaiken valmiiksi. Taisin itse laittaa vain kumin ja liukkarin.

Kuulin ohjeen, nouse satulaan. Kasvoni olivat kohti seinää, en ollut tietoinen mahdollisista katselijoista. Henkilökuntaan kuulunut mies otti koneen säätimen ja toinen heistä, naispuolinen, toimi upeasti fiiliksen luojana. Kone lähti käyntiin ja voi hyvänen aika miltä se tuntui. Toivoin, että olisi kiva, jos joku hyväilisi samalla rintojani. Meni ehkä sekunti, kun eteeni ilmestyi tämä sama herrasmies, jonka kanssa olin aiemmin keskustellut. Hän käsitteli rintojani, fiiliksen luojana toiminut nainen pyysi myös lupaa koskettaa ja näin ympärilläni pyöri joukko ihmisiä. Olin itse niin taivaassa, että en nähnyt tai kuullut mitään, mitä ympärilläni tapahtui. Olin jo lähellä laukeamista, mutta säätimen käyttäjä huomasi sen ja hiljensi koneen käyntiä. Kuulin puhetta, vielä ei saa tulla, vaan täytyy nautiskella…. Olisin tullut niin monta kertaa, mutta aina konetta hiljennettiin juuri ja juuri ennen laukeamistani. En tiedä, kuinka monta kertaa olin tulla, kunnes tulin. En ole ikinä elämässäni saanut sellaista orgasmia minkä sain. Kiipesin koneen päältä pois ja jalkani eivät meinanneet kantaa, olin aivan spagettia….

Lähdin saunaosastolle pesulle ja ajattelin, että tarvitsen nyt hetken lepoa. Menin baariin huilaamaan ja palautumaan. Baarissa otin kahvia. Ja nyt olisi ehkä hyvä hetki syödä hieman jotain.

Siinä syödessä muistin nähneeni siellä alakerran tyrmässä (pieni privaattitila), sellaisen panokeinun, jota olisi ehkä ihan kiva kokeilla. Ei kun uuteen seikkailuun kohti alakertaa! Siellä tämä jo tutuksi tullut varamies lähestyi, keskustelimme hetken ja kerroin keinun näyttävän mielenkiintoiselta. Hän kysyi hyvin huomaamattomasti ja kohteliaasti minulta, saisiko hän kenties kokeilla sitä kanssani. Tottakai suostuin, enemmän kuin mielelläni. Siinä touhutessamme yksi mies tuli katselemaan ovelta ja hetken kuluttua hän kysyi minulta, saisiko hän nuolla minua. Vastasin ei (mietin, että en halua sitä kautta mitään tauteja). Kieltävä vastaukseni ei aiheuttanut draamaa tai vänkäämistä, naisen sanaa kunnioitettiin. Kysyin hetken kuluttua löytyisikö ketään käsittelemään rintojani. Löytyihän sieltä ja taas sitä mentiin… Lopuksi menin vielä saunaan tämän ihanan miehen kanssa.

Huomasin, että näihin bileisiin vieraat eivät tulleet humaltumaan vaan nauttimaan. Meno oli rentoa ja meitä ensikertalaisia oli paljon minun lisäkseni. Pelkoni sen suhteen osoittautuivat turhiksi.

Seitsemän tunnin aikana ehtii kyllä tekemään yhtä sun toista. En olisi millään halunnut lähteä bileistä, mutta aamulla odotti aikainen herätys ja reissuun lähtö. Ystäväni tuli hakemaan minut kolmelta bileiden päätyttyä kotimatkalle. Lähdin väsyneenä, mutta erittäin onnellisena ja saaneena.

Ilta oli täynnä ihania ihmisiä, hyviä keskusteluita ja paljon nautintoa.
EHDOTTOMASTI UUDELLEEN Wildclubille ;)

Sain muuten mukaani yhden puhelinnumeronkin, johon olen jo muutaman kerran soittanut…

***

Tämä tarina on tullut Villi-Iran lähettämänä. WildClubin sivut löydät täältä.

Myös sinä voit lähettää meille kiinnostavan novellin, lue lisää seksinovelleista täällä.