Oma pimppini on nätti, entä sinun?

”Pimppihäpeästä” on tuntunut olevan viime aikoina paljon kirjoituksia. Esimerkiksi IL on julkaissut parikin juttua aiheeseen liittyen heinäkuussa: Pimppihäpeä haittaa elämää – ”Voi rajoittaa nautintoa” & Katja, 23, piirtää pimppikuvia kaikenlaisten kehojen puolesta – tällaisia ne ovat.

Harmittaa ajatella, että monet naiset saattavat tuntea jonkinlaista häpeää jalkovälinsä ulkonäöstä, vaikka siihen ei mitään syytä olisi. En ole itse koskaan kai ajatellut, että oma alapääni olisi mitenkään ruma. Olen lähinnä ajatellut sitä aivan tavallisena / ihan nättinä enkä sen enempää ole vertaillut sitä muiden naisten alastonkuviin. En tiedä, mitä suuri yleisö ajattelee alapääni ulkonäöstä, mutta eipä sillä minulle mitään merkitystä olisikaan. Minä ja kumppanini saamme nautintoa sen avulla – mitäpä muuta tarvitsisi edes miettiä, kun en pornomallina elantoa tienaa. (Onhan pillukuviani toki ollut joskus esim. alastonsuomessa eikä siellä mitään negatiivisia kommentteja ole koskaan tullut [päinvastoin], mutta typeräähän se olisikin tuommoisessa paikassa lähteä kenellekään kommentoimaan negatiivisesti asioista, joihin ei ole voinut vaikuttaa. Jos ei miellytä, voi vain klikata kiinni.)

Vaikka en ole pimppihäpeää koskaan tuntenut, tissihäpeästä olen kärsinyt teini-ikäisenä ja siksi voin samaistua toki pimppihäpeää tunteviin. Rinnat ovat selvemmin esillä muille ihmisille kuin pillu, mutta jos alastomana ollaan sängyssä, niin mikä tahansa kehonosa voi ulkonäköpaineita aiheuttaa. Teini-iässä minusta tuntui siltä, että olen varmaan ainut, jolla on näin pienet rinnat ja mahtaakohan kukaan tällaisista tykätä. No, sittemmin olen toki oppinut, että 1) osa tykkää pienistä rinnoista, 2) ei omat rinnat edes ole pienimmät ja 3) ne ovat oikeastaan ihan kivat ja niillä olen onnistuneesti täysimettänyt kaksi lasta. Tissiasiasta kirjoitin mm. jo vuonna 2009. Vasta kuitenkin raskauksien myötä olen oppinut saamaan rintojen hyväilystä suurta nautintoa ja ikuiseksi arvoitukseksi kai jää, onko syynä ollut se, että raskaudet ovat muuttaneet kehon aistimuksia vai/ja se, että olen vapautuneemmin innostunut myös rintojeni hyväilystä. Jos täysin vapaasti voisin valita, ehkä valitsisin rintojeni olevan ihan hieman isommat, koska se miellyttäisi eniten omia silmiäni (imetysaikana rintani olivat nykyistä isommat), mutta en todellakaan lähtisi rintoja suurentamaan leikkauksella sellaisesta syystä. Näinkin on hyvä!

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin merkinnän ”Pimppi nätimmäksi”, jossa toivoin, että ihmiset muistaisivat pilluja olevan hyvin monenlaisia ja toivoin, ettei turhista kauneusleikkauksista tulisi mitään villitystä. Näin toivon edelleen, mutta kauneusleikkaukset ovat Suomessakin kyllä lisääntyneet. Jos olet nainen, joka kokee pillunsa olevan poikkeavan ruma ja mietit siksi leikkausta, niin mietipä kuitenkin vielä uudelleen. Suurella todennäköisyydellä pimppisi on aivan tavallisen näköinen, jonka katsominen ja koskettelu kiihottaa seksikumppaneitasi. Eli onko toive esim. sisempien häpyhuulten pienentämisestä täysin oma toiveesi vai seurausta siitä, mitä luulet muiden ihmisten ajattelevan? Leikkaukset eivät koskaan ole täysin vaarattomia.

Jos haluat saada enemmän vakuutusta siitä, että pimppisi on aivan normaali, tässä joitakin vinkkejä. :)

  • Joskus oli sivusto gynodiversity, joka ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä toimivan, mutta ainakin tältä sivulta ja pinterestistä löytyy muutama esimerkki ko. projektista.
  • Katso dokumentti ”100 vaginaa” (jonka parempi nimi olisi 100 vulvaa), mikä on syntynyt taiteilija Laura Dodsworthin projektin vuoksi.
  • Katso valokuvia/videoita amatöörisivustoilta kuten alastonsuomi (k18) tai kuumasuomi (k18). Ehkäpä myös kuvaat oman pillusi ja huomaatkin sen olevan muiden mielestä kaunis ja lopulta opit sitä myös itse kauniina pitämään?

Pimpeistä/vulvista/alapäästä/pillusta puhuessa minulla on aina ongelmana se, että mitä nimitystä käyttäisin! Pimppi tuntuu lapselliselta, vulva kuulostaa siltä kuin teksti olisi anatomian oppikirjasta, pillu on vähän raju sana,… Tästä on kuitenkin tullut kirjoitettua omassa merkinnässään, joten ehkä tässä kohtaa en jatka tätä tekstiä enempää.

Silloin kun syyhyttää

Blogin tavoista poiketen kirjoitan välillä henkilökohtaisia tuntoja, jollaisista harvoin saa lukea. Nämä ovat juuri niitä asioita, joiden perusteella pieni mutta äänekäs joukko naisasiahenkilöitä tuomitsee Y-kromosomilliset seksihulluiksi ja pervoiksi. Mutta se on toisen kerran asia se, tällä hetkellä haluan vain purkaa tätä tunnetilaa.

Olen ihan satavarma, etten ole ainoa, joka kokee joskus asioita näin. En tiedä, mistä ja miksi se milloinkin kumpuaa, mutta joinain päivinä on ihan pirun vaikeaa olla kuin ei olisikaan ja kätkeä se kaikki sisälleen. Minä pidän naisista, naisellisista muodoista, kauniista kasvoista, lyhyistä hameista ja niin edelleen. Sillä, mistä muusta pidän, ei ole tämän tarinan kannalta merkitystä, eikä päivittäinen tykkäämiseni ole mitään verrattuna siihen, mistä kerron nyt.

Aina silloin tällöin, yleensä kun sitä vähiten odottaa, sitä herää aamulla himoiten nuorta lihaa, eläimellistä seksiä ja hetken huumaa. Ympärillä kulkeva ihmismassa on yhtä tissiä, persettä ja vartalon kaarta, ja tekisi mieli pokata ensimmäinen vastaantuleva nuori nainen, juosta lähimpään vessaan ja naida molemmilta taju kankaalle. Mitä kurvikkaampi, nuorempi ja vieraampi nainen, sen parempi. Keskittymisestä ei tule mitään, kun mielessä pyörivät exän kertakaikkisen upeat tissit tai fantasiat siitä, mitä lähietäisyydellä istuvan blondin kanssa haluaisikaan tehdä.

Jossain määrin tätä tapahtuu päivittäin, mutta yleensä se ei pääse häiritsemään arkielämää. Sitten, kun se hormonimyrsky tai mikälie iskee, aivoihin ei mahdu mitään muuta kuin seksi. Se on kielletty intohimo, kutina jota ei yllä raapimaan, mielentila jossa mikään ei riitä. Pelkkä mielihalujensa ääneen sanominen aiheuttaa jo sen tason paheksuntaa, että toteuttamista ei tule edes mietittyä.

Näin pidät oikeaoppisen palautetuokion naiselle

Jokainen mies sen tietää: joskus naiseen ei toimi mikään muu kuin suora fyysinen palaute, niin ärsyttävää kuin mukilointi naisen mielestä onkin.

Perinteinen voimankäyttö ei ehkä ole nykyään suosituimpia vaihtoehtoja parisuhderiitojen ratkomiseen, mutta joskus se voi antaa parisuhteelle tilaa kasvaa. Liian usein ei kurinpalautukseen kannata turvautua, mutta hyvin valitut fyysiset palautteet auttavat naista tajuamaan paikkansa. Lue kuitenkin tärkeimmät ohjeet, joilla saat läpsyttelytuokiosta parhaan hyödyn irti.

Harkitse voiman määrä tarkkaan

On tärkeää miettiä, kuinka kovia otteita tilanteen hoitaminen vaatii. Älä turhaan sorru ylilyönteihin tai innostu aloitettuasi jatkamaan pidempään kuin olit suunnitellut. Kaikki tuntuu hänestä pahemmalta, kun suoritat palautteen antamisen hiljaisuudessa, kuin velvollisuuttasi suorittaen.

Ole mahdollisimman tunteeton palautteessasi

Koko toimenpiteen tarkoitus on palauttaa asioiden järjestys ja parisuhteen sisäinen rauha, eikä se onnistu jos heittäydyt nössöksi ja alat miettiä miltä naisesta tuntuu. Kun hän huomaa kylmyytesi, hän ehkä tajuaa ihmetellä käytöstäsi. Ehkä hän jopa ottaa asian puheeksi ja lupaa parantaa tapansa.

Älä kuuntele sovitteluehdotuksia

On helppo langeta kiusaukseen lopettaa palautetuokio kesken, kun nainen lupaa parantaa tapansa. Älä kuitenkaan päästä tätä tapahtumaan, vaan pysy tiukasti alkuperäisessä suunnitelmassasi. Näin saat hänet tuntemaan syyllisyyttä, jos hän on tehnyt jotain tahtosi vastaista. Muista kuitenkin, että joskus nainen ei ymmärrä, mitä pahaa on tehnyt.

Tähtää isoihin lihaksiin ja käytä tarvittaessa kättä pidempää

Kasvojen alueelle, käsiin ja kaulaan jää helposti mustelmia, varsinkin jos käteen sattuu tarttumaan pesäpallomaila tai vastaava liian kova astalo. Sen sijaan sukan sisään livautetulla saippualla ja esim. takareisiin tähdäten voi mäiskiä verraten huoletta, eivätkä jäljet ole kovinkaan isoja. Valitse siis apuvälineet huolella ja vastusta kiusausta käyttää ensimmäistä työkalua, joka lähiympäristöstäsi löytyy. Suunnitelmallisuus on tärkeää myös parisuhteessa.

Muista lopettaa ajoissa

Kaikesta edellämainitusta huolimatta älä mene liiallisuuksiin perheneuvottelujenkaan kanssa. Parisuhteeseenne saattaa tulla särö, mikäli nainen ei ymmärrä palautteesi syytä tai jätät vahingossa pysyviä vammoja. Muista varmistua etukäteen, että nainen on todellakin tehnyt jotain riittävän ärsyttävää oikeuttaakseen ojennustoimenpiteesi. Syiden tutkinnassa videokamerat, teksti- sekä Facebook-viestien ajoittainen läpi lukeminen ja GPS-paikantimien strateginen sijoittelu ovat erinomaisia apukeinoja.

Onko fyysinen tai henkinen väkivalta sinusta sopiva tapa hoitaa riitatilanteita? Kommentoi!

 
Siltä varalta, että joku päättää pahoittaa mielensä: henkiseen väkivaltaan kannustaminen ei ole yhtään hyväksyttävämpää kuin fyysiseenkään. Linkkien takaa löytyvä Avan juttu on täysin käsittämätöntä sontaa eikä Housuitta tue minkäänlaista kumppanin kaltoinkohtelua. Ylläoleva on siis sarkasmia eikä kuvasta kirjoittajan todellisia mielipiteitä.

Tiedosta käsilaukkusi

Blogin syväkurkuilta kuuluu, tällä kertaa kiertoviestinä Facebookin puolelta (kielioppi ja kirjoitusasu alkuperäiset):

Eli levitellään rintasyöpätietoisuutta,koska on Lokakuu-Rintasyöpätietoisuuden Edistämiskuukausi. Viime vuonna naiset ympäri maailmaa kertoivat Face-book statuksissaan rintaliivien värin. Miehet olivat luonnollisesti ihmeissään,eikä kukaan koskaan kertonut heille ,mistä on kyse. Tänä vuonna puhutaan käsilaukusta! Minne sinä jätät käsilaukkusi kotiin tullessa. Kirjoita vastaus FB-statukseesi ilman mitään selityksiä.” Pidän sitä olkkarin sohvalla.Tykkään siitä eteisen pöydällä.”Kun olet päivittänyt statuksesi, lähetä tämä viesti NAISPUOLISILLE kavereillesi viesteissä.Katsotaan päästäänkö tällä pelillä uutisiin. MUISTA-LAITA VASTAUS STATUKSEESI äläkä selittele mitenkään muuten.Hyvä me naiset!

Jihuu, rintasyöpävalistusta! Eikun…

Kertokaa minulle, miten käsilaukun paikka liittyy rintasyöpään? Miksi tuollaisella pääsisi uutisiin? Miksi miesten ei tarvisi tietää rintasyövästä? Vai eikö miehillä voi olla käsilaukkuja? Mitä vittua?

Ei herunut sympatioita tälle kampanjalle.

(Ja joo, ei liity suoraan seksiin, mutta riittävän läheltä liippasi.)

kirjoittanut: hihaton

Tuskaa paatista

Koska kello on tällä aikavyöhykkeellä jo paljon, tyydyn vain linkittämään ja ihmettelemään mistä näitä sikiää:

Kymmenen asiaa, joita sinun ei koskaan tule sanoa naiselle

Voisiko joku käydä hakemassa näiden kirjoittajat tynnyristään ja näyttää heille oikeaa maailmaa?

kirjoittanut: hihaton