Oma pimppini on nätti, entä sinun?

”Pimppihäpeästä” on tuntunut olevan viime aikoina paljon kirjoituksia. Esimerkiksi IL on julkaissut parikin juttua aiheeseen liittyen heinäkuussa: Pimppihäpeä haittaa elämää – ”Voi rajoittaa nautintoa” & Katja, 23, piirtää pimppikuvia kaikenlaisten kehojen puolesta – tällaisia ne ovat.

Harmittaa ajatella, että monet naiset saattavat tuntea jonkinlaista häpeää jalkovälinsä ulkonäöstä, vaikka siihen ei mitään syytä olisi. En ole itse koskaan kai ajatellut, että oma alapääni olisi mitenkään ruma. Olen lähinnä ajatellut sitä aivan tavallisena / ihan nättinä enkä sen enempää ole vertaillut sitä muiden naisten alastonkuviin. En tiedä, mitä suuri yleisö ajattelee alapääni ulkonäöstä, mutta eipä sillä minulle mitään merkitystä olisikaan. Minä ja kumppanini saamme nautintoa sen avulla – mitäpä muuta tarvitsisi edes miettiä, kun en pornomallina elantoa tienaa. (Onhan pillukuviani toki ollut joskus esim. alastonsuomessa eikä siellä mitään negatiivisia kommentteja ole koskaan tullut [päinvastoin], mutta typeräähän se olisikin tuommoisessa paikassa lähteä kenellekään kommentoimaan negatiivisesti asioista, joihin ei ole voinut vaikuttaa. Jos ei miellytä, voi vain klikata kiinni.)

Vaikka en ole pimppihäpeää koskaan tuntenut, tissihäpeästä olen kärsinyt teini-ikäisenä ja siksi voin samaistua toki pimppihäpeää tunteviin. Rinnat ovat selvemmin esillä muille ihmisille kuin pillu, mutta jos alastomana ollaan sängyssä, niin mikä tahansa kehonosa voi ulkonäköpaineita aiheuttaa. Teini-iässä minusta tuntui siltä, että olen varmaan ainut, jolla on näin pienet rinnat ja mahtaakohan kukaan tällaisista tykätä. No, sittemmin olen toki oppinut, että 1) osa tykkää pienistä rinnoista, 2) ei omat rinnat edes ole pienimmät ja 3) ne ovat oikeastaan ihan kivat ja niillä olen onnistuneesti täysimettänyt kaksi lasta. Tissiasiasta kirjoitin mm. jo vuonna 2009. Vasta kuitenkin raskauksien myötä olen oppinut saamaan rintojen hyväilystä suurta nautintoa ja ikuiseksi arvoitukseksi kai jää, onko syynä ollut se, että raskaudet ovat muuttaneet kehon aistimuksia vai/ja se, että olen vapautuneemmin innostunut myös rintojeni hyväilystä. Jos täysin vapaasti voisin valita, ehkä valitsisin rintojeni olevan ihan hieman isommat, koska se miellyttäisi eniten omia silmiäni (imetysaikana rintani olivat nykyistä isommat), mutta en todellakaan lähtisi rintoja suurentamaan leikkauksella sellaisesta syystä. Näinkin on hyvä!

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin merkinnän ”Pimppi nätimmäksi”, jossa toivoin, että ihmiset muistaisivat pilluja olevan hyvin monenlaisia ja toivoin, ettei turhista kauneusleikkauksista tulisi mitään villitystä. Näin toivon edelleen, mutta kauneusleikkaukset ovat Suomessakin kyllä lisääntyneet. Jos olet nainen, joka kokee pillunsa olevan poikkeavan ruma ja mietit siksi leikkausta, niin mietipä kuitenkin vielä uudelleen. Suurella todennäköisyydellä pimppisi on aivan tavallisen näköinen, jonka katsominen ja koskettelu kiihottaa seksikumppaneitasi. Eli onko toive esim. sisempien häpyhuulten pienentämisestä täysin oma toiveesi vai seurausta siitä, mitä luulet muiden ihmisten ajattelevan? Leikkaukset eivät koskaan ole täysin vaarattomia.

Jos haluat saada enemmän vakuutusta siitä, että pimppisi on aivan normaali, tässä joitakin vinkkejä. :)

  • Joskus oli sivusto gynodiversity, joka ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä toimivan, mutta ainakin tältä sivulta ja pinterestistä löytyy muutama esimerkki ko. projektista.
  • Katso dokumentti ”100 vaginaa” (jonka parempi nimi olisi 100 vulvaa), mikä on syntynyt taiteilija Laura Dodsworthin projektin vuoksi.
  • Katso valokuvia/videoita amatöörisivustoilta kuten alastonsuomi (k18) tai kuumasuomi (k18). Ehkäpä myös kuvaat oman pillusi ja huomaatkin sen olevan muiden mielestä kaunis ja lopulta opit sitä myös itse kauniina pitämään?

Pimpeistä/vulvista/alapäästä/pillusta puhuessa minulla on aina ongelmana se, että mitä nimitystä käyttäisin! Pimppi tuntuu lapselliselta, vulva kuulostaa siltä kuin teksti olisi anatomian oppikirjasta, pillu on vähän raju sana,… Tästä on kuitenkin tullut kirjoitettua omassa merkinnässään, joten ehkä tässä kohtaa en jatka tätä tekstiä enempää.

Muistakaa suojautua muultakin kuin koronavirukselta :)

Koko kevät ja kesä on saatu varoa koronavirusta & sitä on ahkerasti ehkäisty käsihygienian parantamisella ja sosiaalisella etäisyydellä, mutta entäpä muut taudit? Esimerkiksi tavalliset flunssat ovat ymmärrettävästi vähentyneet näiden toimien seurauksena (niitäkin on toki alkanut taas esiintyä enemmän ”koronakurin” höltyessä), mutta miten esimerkiksi seksitaudit? Iltalehden artikkelin mukaan korona-aikana käynnit sukupuolitautien poliklinikoilla vähenivät, mutta miten tilanne tulee näkymään myöhemmin… Ovatko ihmiset olleet varovaisempia seksisuhteissaan(kin) vai onko testeihin meno jätetty vain välistä tässä kohtaa?

Sukupuolitaudeista varoitellaan jo peruskoulun seksuaalikasvatuksen tunneilla eikä kenellekään pitäisi tulla nykypäivänä yllätyksenä, että suojaamattomassa seksissä on riskinsä. Siltikin vuonna 2019 seksitauteja kirjattiin ennätysmäärä; esimerkiksi klamydiatartuntoja todettiin yli 16000 (niistä suurin osa 15–29-vuotiailla, ks. IL). Osaltaan vaikutusta on ollut ilmeisesti sillä, että kotioloissa tehtävät testit ovat lisänneet testaamisaktiivisuutta ja testaamisaktiivisuuden lisääntyminen on tietenkin erinomainen juttu! Mitä enemmän tautitapauksia jää kiinni, sitä enemmän niitä saadaan hoidettua ennen kuin uusia tartuntoja tapahtuu. Eli toivon mukaan jokainen toimii vastuullisesti ja hakeutuu testeihin, jos siihen pienintäkään aihetta on.

Itse olen vähän ehkä liiankin tautipelkoinen. Esimerkiksi ryhmäseksi/parinvaihto kiinnostaa sinänsä, mutta samalla mietin sitä, että mitä jos sitä saisikin jonkin taudin. Mikään satunnainen seksikokemus ei olisi minkään ikävän taudin arvoista, koska seksielämämme on tälläkin hetkellä hyvää ja toisista henkilöistä haaveileminen on lähinnä vain yleistä kokeilunhalua. Edellyttäisimme tietenkin kondomin käyttöä yhdynnässä (ihan jo siksi, etten käytä muuta raskaudenehkäisyä) sekä suuseksisuojaa, mutta eihän mikään 100%:n varmaa ole. Kondomi voi rikkoutua ja esim. HPV voi tarttua kondomista huolimatta (THL:n mukaan kondomin arvioidaan estävän noin 70 prosenttia papilloomavirustartunnoista) ja vaikka itse olenkin saanut rokotteen nuorena, ei siihenkään sovi tuudittautua. Esimerkiksi klamydia hoituu toki yleensä helposti antibiooteilla, mutta herpes ja hiv sen sijaan jää loppuelämäksi elimistöön. IL:n klikkiotsikossa mainittu ”tappava seksissä leviävä tauti” (HTLV-1-virus) on onneksi Suomessa tooodella harvinainen.

Kultainen keskitie on tietenkin paras: ei seksielämää voi jättää elämättä tautipelon vuoksi, mutta mahdollisimman hyvin kannattaa yrittää suojautua ja testeissä kannattaa käydä matalalla kynnyksellä. Aivan kuten koronaviruksenkin suhteen. Hyvää ja tyydyttävää kesää kaikille lukijoille! :)

Paljastelua fantasioissa

Mies Espoosta kirjoitteli esimiehensä (naisen) kanssa tapahtuneista tilanteista ja mietti, ovatko ne voineet olla vain vahinkoja vai olisiko niissä takana jotain muutakin. Olin kirjoittamassa kommenttia kyseiseen merkintään, mutta päätin kuitenkin julkaista tämän erikseen omana juttunaan. Joku myös kyseli minun paljastuksiani, joten tässä yksi, vaikka tässä mennäänkin toistaiseksi vain fantasiatasolla eikä kokemuksissa.

Olen aiemminkin kirjoitellut ekshibitionismiin liittyvistä fantasioistani. En siis voi olla ajattelematta nimettömän kommentoijan tavoin sitä, että ehkä tämä vieraskirjoittajan kuvailema nainen on vain halunnut tarkoituksella hieman flirttailla ja vilautella tissejään, koska nauttii paljastelun tuomasta huomiosta. Ilman, että hänellä on siis välttämättä ollut minkäänlaista toivetta siitä, että tilanne etenisi koskaan esimerkiksi panemiseen.

Itse olen fantasioinut samanlaisista tilanteista, siis että voisin vaikka vilautella julkisella/puolijulkisella paikalla jollekulle minua kiinnostuneesti katselevalle. Esimerkiksi siten, että minulla ei olisi hameen alla alushousuja. Ehkä vain paljastelisin kehoani tai sitten voisin pienesti kosketella itseäni… ehkä voisin vaikka maistaa sormella märän pilluni nesteitä. Olisi kiehtova ajatus saada ulkopuolinen henkilö kiihottuneeseen tilaan, mutta tilanne olisi hänelle ehkä kuitenkin vain ”katsoa saa, mutta ei koskea”. Liitän vielä tuohon fantasiaan sen, että oma mieheni tietäisi, mitä teen ja tilanne häntäkin kiihottaisi, joten viimeistään kotona harrastaisimme kiihkeää seksiä. Sitten on toki paljon myös niitä fantasioita, joissa homma etenee ryhmäseksiin eli ei jää vain tuommoiseen kiusoittelevaan toimintaan, mutta se on sitten taas oma juttunsa. Toisaalta ryhmäseksissäkin kiehtoo paljon ajatus siis siitä, että ulkopuolinen katselisi minua ja miestäni tai oma mieheni katselisi minua, kun panen toisen kanssa (ei siten, että se olisi nöyryyttävää, vaan että olisi kaikille kiihottavaa).

Noh, todellisuudessa en tietenkään halua antaa virheellisiä viestejä, jotka voisi siis ymmärtää helposti siten, että olisin ehdottomasti halukas menemään pidemmälle. Enkä voi tietää, haluaako kohteena oleva henkilö nähdä mun tissien tai jalkovälin vilauttamista enkä ketään halua sellaiseen tilanteeseen tahtomattaan saattaa. Ja aina joku voi ehtiä napata kännykällään kuvia, mikä olisi epätoivottavaa. Julkaisen kyllä mielelläni eroottisia kuvia itsestäni netissä, mutta teen sen vain kasvottomana (ja sellaisella nimimerkillä, mitä en muualla käytä). Mutta ehkä koronaepidemia-ajan loputtua pitäisi vihdoin lähteä testaamaan seksibileitä tai -klubeja, ettei aina olisi vain tällaista pelkkää fantasiointia? ;)

***
PS. Nyt on muuten itsetyydytyskuukausi (masturbation month)! Ja varsinainen ”International Masturbation Day” on 28.5. Fantasioikaa siis rohkeasti ja hyväilkää itseänne erilaisilla tavoilla. Itsetyydytysvinkkejä naisille ja miehille on annettu blogissa jo yli kymmenen vuotta sitten! Tai jos sooloseksi ei tunnu omalta jutulta, älä masturboi, mutta älä kuitenkaan esimerkiksi kiellä sitä kumppaniltasi (paitsi jos se kieltäminen liittyy vaikka yhteisesti sovittuun alistusleikkiin). :)

22/24 – Karrrvoja

Minä ajelen säännöllisesti karvojani pois. Kainaloista, sääristä ja alapäästä. Paitsi silloin kun on sattunut laiskottamaan liikaa. En siis todellakaan sheivaa esim. muutaman päivän välein, vaan joskus menee kolmekin viikkoa näin talviaikaan. Kesällä käytän paljon hameita ja hihattomia/lyhythihaisia paitoja, joten karvojen poistaminen tulee tehtyä useammin, koska noh… tummat kainalo- ja säärikarvani eivät miellytä silmääni. Ja myönnettäköön, että sitä muidenkin mielipiteitä asiassa tulee mietittyä eli en vain itse halua esiintyä kainalokarvaisena. Vaikka olenkin sitä mieltä, että jokainen olkoon karvallinen tai karvaton – ihan siten kuin itse haluaa. En edes itse kiinnittäisi huomiota, näkyykö jollakin naisella vaikka rannalla säärikarvoja tai ei.

Omaa puolisoani ei kuulemma mitenkään haittaa, vaikka joskus karvani ovatkin päässeet (omasta mielestäni) vähän liikaa kasvamaan – ja toisaalta minuakaan ei haittaa hänen karvansa. Miehellä karvat on siis mielestäni ihan jees, mutta minä en siis vain itse tykkää, jos esimerkiksi omassa alapäässä karvat olisivat luonnontilassa. En kuitenkaan pidä posliiniakaan kovin nättinä, vaan mieluummin naisella pieni siisti karvoitus (pieni kolmio) häpykummulla ja sellaisen siis jätän aina itselleni.

Karvanpoistoon käytän ihan höylää ja hajusteetonta sheivausgeeliä. Sheivauksen jälkeen suihkutan desinfiointiainetta (esim. septidin) ja sen jälkeen sivelen alueelle luontaistuotekaupasta ostettua aloe vera -geeliä. Geeliä laitan parina seuraavanakin päivänä. Tämän olen huomannut parhaimmaksi tavaksi itselleni eli siis siten iho ei ärsyynny pahasti eikä punaisia kutisevia näppylöitä juurikaan tule. Sääret kyllä kestävät ajelun ilman näitä toimenpiteitä, mutta alapää ei.

Viime aikoina karvallisuus on tullut ehkä uudelleen hieman muotiin (ja karvojenpoiston haittapuolia on tuotu julkisuudessa esiin), kun aiemmin täysi karvattomuus on ollut enemmän hot. Mutta mitä mieltä sinä olet? Posliini, siistitty vai täysin luonnontilassa oleva alapää? Entä haittaako esim. kainalokarvat naisella tai miehellä?

Karvoista on kirjoittanut myös mm. Hihaton (tässä blogissa), Impi Sukkamieli ja Teekutsuilla-blogin Larissa.

16/24 – Orgasmeista on puhuttu paljon

Vuonna 2018 kirjoitin merkinnän ”Orgasmit, ennen ja nyt <3”, jossa kerroin melko kattavasti siitä, millaisia muutoksia orgasmien saamisessani on tapahtunut. Tuon merkinnän kirjoittamisen jälkeen suurin muutos on kai tapahtunut nänniorgasmin osalta; niitä en ole enää saanut, kun rinnat ovat taas raskauden ja imetyksen loputtua olleet ”normaalit” (nännien koskettelu on kyllä edelleen silti nautinnollista). Niin ja olenhan myös squirtannut joitakin kertoja tämän vuoden aikana, uusi juttu sekin! Olen myös hieman tuskastunut jossain kohtaa syksyllä, kun orgasmit tuntuivat olevan laimeampia kuin normaalisti (ks. merkintä paluu kohti kokonaisvaltaisempaa nautintoa), mutta nyt ollaan taas päästy takaisin entiseen sen osalta. Meillä on ollut parempaa seksiä, ja mitä tuohon squirttaamiseen tulee, juuri viime viikonloppuna sellainen taas tapahtui kunnolla voimakkaan kiihottumisen (ja g-pisteen alueen hyväilyn) seurauksena. En vieläkään oikein tiedä, onko se – siis squirttaaminen – suoranaisesti toivottava asia, kun ei meillä mitään fetissiä asiaan liittyen ole kummallakaan, mutta mikäpä siinä sitten, jos lakanat ovat vähän märät… :)

Toisille yhdenkin orgasmin saavuttaminen voi olla työn takana, mutta minulle taas monien orgasmien saaminen saman seksikerran aikana on yleistä. Yleensä minulle hyväillään 1-2 orgasmia (käsin, leluilla tai suuseksillä) ennen kuin ryhdymme mihinkään yhdyntään. Yhdynnän aikana en välttämättä saa orgasmeja, jos en sitten hyväile klitorista samalla. Olen siis saanut pelkällä emätinyhdynnällä vain todella harvoin orgasmeja, vaikka saan siis nykyisin kyllä melko useinkin ”g-piste-orgasmeja”, jos sormella tai lelulla hyväilee emättimen etuseinämää oikeanlaisella tavalla, mutta penis ei yhdynnässä osu yhtä hyvin. Välillä on sellaisiakin kertoja, että keskitymme pitkän aikaa vain minuun ja saatan tulla esimerkiksi kymmenen kertaa. Tällöin alapääni on hyvin märkä ja turvonnut, joten sisälle voi laittaa isompiakin asioita kuin peniksen.

Vanhoja orgasmeihin liittyviä postauksia selatessani törmäsin myös ”Orgasmi unessa” -kirjoitukseeni ja mietin, koska viimeksi olisin sellaisen saanut. Ei mitään muistikuvaa. Jokin aika sitten kyllä heräsin, kun näin unta, jossa sain orgasmin ja heräsin siis silloin, mutta en tuolloin oikeasti orgasmia saanut.

Mitä sinä haluaisit kertoa orgasmeistasi?