Parisuhteen yleinen kriisi eli pettäminen

Mikä on pettämistä? Voisiko pettämisen antaa anteeksi? Miksi joku pettää? Ja ne monet muut kysymykset, joista olen lukenut ja keskustellut viimeisen viikon aikana. Minulla ei ole itselläni kokemuksia pettämisestä tai petetyksi tulemisesta, joten niistä ette tästä postauksesta voi lukea. Sen sijaan kerron vain näkemyksiäni aiheesta.

Mikä on pettämistä?

”Älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesikään tehtävän” voi olla monen periaate tähän asiaan. Sanoisin kuitenkin: keskustele asiasta kumppanisi kanssa jo suhteen alussa. Monilla raja menee fyysisessä kanssakäymisessä, mutta osa kokee jo pienet seksuaalissävytteiset flirttailut pettämiseksi. Kun tiedät kumppanisi näkemyksen, voit miettiä, että entä jos kumppani lukisi/kuulisi/näkisi kaiken – aiheuttaisiko se hänelle mielipahaa ja suhteeseenne riitoja? Kaikki ei välttämättä ole varsinaista pettämistä, mutta voi silti olla epäsopivaa.

Jalkojen välistä -blogissa julkaistiinkin juuri tänään kirjoitus tästä aiheesta. Kommentoin postauksen alle seuraavasti:

”Missä menee rajat? Eiköhän sen sitten tiedä, jos tekee jotain sellaista, mitä ei voi kumppanilleen kertoa. (…) Pettämisen rajoista on tietenkin keskusteltava kumppanin kanssa ja sopia yhteiset pelisäännöt. Ei voi olettaa toisen kokevan samalla tavalla, koska käsitykset voivat olla aivan erilaiset; toista voi ahdistaa jo pornon katsominen, kun toinen ei vielä eroottista suuteluakaan koe mitenkään vääräksi. Ja näissä asioissa kompromissin tekeminen lienee vähän vaikeaa.

Omassa suhteessani saa fantasioida kenestä vain (no, tuskinpa fantasioita voisi kukaan kieltää), saa katsella pornoa, saa keskustella seksistä myös kiihottavia asioita muiden kanssa, saa laittaa omia alastonkuviaan nettiin toisten katseltavaksi, … Emme ole sillä tavalla mustasukkaisia, että nuo asiat häiritsisivät.
Sitten jos tavataan omalta kumppanilta salaa ja suudellaan intohimoisesti / edetään erogeenisten alueiden kosketteluun, niin ei olla enää sallitulla alueella. Kaikenlainen seksi toisten ihmisten kanssa irl on siis pettämistä.”

– Entä jos ihastuu toiseen – onko se väärin ja kumppanin pettämistä? Ei. Ihastumisia voi hyvinkin tapahtua ihan haluamatta kaikille. Ja kyllä, olen itse kerran vuosia sitten (tämän parisuhteeni aikana) huomannut olevani pienesti ihastunut erääseen henkilöön, vaikka parisuhteeni voi hyvin. En antanut tunteille valtaa, joten kohde ei koskaan asiasta saanut tietää ja ne tunteet kuihtuivat lopulta kokonaan pois, kun en asiaa edistänyt millään tavalla.

– Henkinen pettäminen? Haaveiletko suhteesta kolmannen osapuolen kanssa? Oletko siis kiintynyt johonkin suhteenne ulkopuolelle? Rajaa on ehkä vaikeaa määrittää, mutta jos salailet tilannetta omalle kumppanillesi, todennäköisesti raja on jo ylittynyt, vaikket seksiin olisikaan päätynyt.

Voisiko pettämisen antaa anteeksi?

Tästä päädyin keskustelemaan pari päivää sitten eräiden henkilöiden kanssa. Kysyin, jättäisivätkö he kumppanin heti automaattisesti, jos tämä jäisi kiinni pettämisestä. Vastaus oli kyllä. Ai miksi? Nämä henkilöt katsovat, että ”jos kumppani pettää, hän ei ole koskaan ollutkaan se henkilö jonka luulin hänen olevan” (vrt. kumppani paljastuisi murhaajaksi).

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että en jättäisi automaattisesti. Pitkä rinnakkaissuhde jonkun toisen kanssa olisi hyvin vaikeaa sulattaa ja siinä suhteen jatkuminen olisi melko epätodennäköistä, mutta yksittäisen panokerran ehkä voisi anteeksi antaa. Se tietenkin vaatisi töitä, että luottamus olisi mahdollista saada takaisin. Miksi toinen petti? Mitä suhteessamme on muututtava? Jne. On ymmärrettävä pettämisen syyt, jotta niitä osaisi välttää tulevaisuudessa. 

Pettäminen ei siis välttämättä olisi parisuhteen loppu, vaan siitä voisi selvitä ja saada parisuhteen jälleen toimivaksi ja molemmille osapuolille tyydyttäväksi.

Miksi joku pettää?

Jos seuraa etsii oman suhteen ulkopuolelta, suhteessa on oletettavasti jotain vikaa. Esimerkiksi CougarWoman ryhtyi pettämään, kun ei saanut seksiä enää kotona. Monet kommentoivat hänelle blogiin, että miksi hän ei jätä omaa miestään, vaan ennemmin pettää. Kyllä, olen itsekin sitä mieltä, että pettämisen ei pitäisi olla ratkaisu, mutta ymmärrän kuitenkin siihen ajaneet syyt. Nyt CW elää avoimessa suhteessa, joten eipä tarvitse enää kenenkään sitä asiaa kauhistella.

Jalkojen välistä -blogin nainen taas kirjoittelee, että hänen aiemmassa suhteessaan pettäminen oli toisen ihmisen huomion hakemista oman arvon kokeilemisen vuoksi. Blogin miesosapuoli kirjoitti, että aiemmassa suhteessa tapahtunut pettäminen oli hänelle vain seksiä; jonkinlaista voittamista ja oman vetovoiman testaamista – ja välillä kyseessä oli ihan vain halu panna jonkun muun kanssa.

HS.fi kertoo artikkelissaan, että miehet ja naiset pettävät yhtä kevyesti (eikä syynä ole seksin, vaan onnellisuuden puute).

Voisitko sinä antaa pettämisen anteeksi tai oletko jopa antanut? Miten se onnistui? Missä teillä menee pettämisen rajat?

Parisuhteen Oikeat säännöt

Kaikissa parisuhteissa tarvitaan sääntöjä, joiden mukaan eletään. En nyt tarkoita niitä hassunhauskoja ”mies on aina joko nälkäinen tai himokas” -sääntöjä, vaan ihan oikeita, aikuisten ihmisten välisiä sopimuksia. Ikävä kyllä suurin osa pariskunnista jättää säännöt kokonaan sopimatta.

Sääntöjen puuttuminen on yksi varmimmista tavoista saada aikaan parisuhderiitoja.

Parisuhteen säännöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Jako ei aina ole täysin selvä, eikä sen tarvikaan olla. Paljon tärkeämpää on se, mitä sanotaan ääneen ja mitä ei. Ulkopuolelta tulevia sääntöjä en lähde tässä sen enempää käsittelemään, koska pidän paljon mielenkiintoisempana sitä dynamiikkaa, jonka pariskunta itse luo välilleen.

Moni näyttää ajattelevan, ettei Sen Oikean Kumppanin kanssa tarvitse tehdä sääntöjä, koska rakkaus hoitaa ja lässynlässyn. Saahan sitä toivoa, mutta täällä oikeassa elämässä se ei vain mene niin. Ihmiset eivät lue ajatuksia.

Jaa että minkälaisia sääntöjä? Jokainen pariskunta tekee ne itse, mutta näistä voi aloittaa:

Miten määritellään pettäminen? Saako muiden kanssa jutella intensiivisesti, koskettaa käsivartta, halata, suudella, harrastaa seksiä, karata viikon panolomalle?

Onko asioita, joita saa tehdä, mutta joista kumppani ei halua tietää? Saako näitä asioita tehdä kotona vaikka silloin, kun toinen on matkoilla?

Kuinka paljon suhteen asioista puhutaan ulkopuolisille? Saako kumppanin mieltymyksistä puhua avoimesti vai ovatko ne yksityistä tietoa?

Mitä tehdään, jos seksuaaliset halut ovat erilaiset? Tasataanko tilannetta suuseksillä, käsiseksillä, itsetyydytyksellä, ulkopuolisilla suhteilla vai millä? Entä jos toinen haluaa kokeilla jotain, mihin toinen ei ole valmis?

Kaikkia sääntöjä ei voi eikä tarvikaan sopia etukäteen, vaan moniin voidaan palata sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Monista asioista voidaan myös sopia tapauskohtaisesti, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys asioiden suunnasta kannattaa etsiä. Monesti tilaisuudet tulevat sellaisilla hetkillä, ettei kumppani ole maisemissa kertomaan mitä asiasta ajattelee.

Sääntöjä miettiessä on ensiarvoisen tärkeää, että molemmat ovat rehellisiä tunteistaan ja tarpeistaan. Yhtä tärkeää on kuunnella kumppania avoimesti ja tuomitsematta, sellaisena kuin hän on. Sääntöjä ei voi kumpikaan osapuoli sanella, vaan ne pitää tehdä oikeasti yhteisymmärryksessä ja avoimin kortein. Sääntöjä voi ja pitää myös jatkuvasti muokata, koska tilanteet ja ihmiset muuttuvat ajan myötä. Se, mikä ei ollut ok suhteen alussa, voi myöhemmässä vaiheessa päätyä sallittujen juttujen listalle.

Sopikaa, miten pyritte käyttäytymään suhteessa ja pitäkää säännöt ajan tasalla. Yhteiselo sujuu kun ei tarvitse arvailla.

kirjoittanut: hihaton

Seksi Tieteen päivillä

Mitä yhteistä on aivoilla, seksillä ja tieteellä? Ei ilmeisesti mitään, jos on uskominen juuri päättyneitä Tieteen päiviä. Viisi päivää hesalaisille on avattu tieteen sarkaa, mutta eipä paljoakaan elämän perusasiasta eli seksistä. Vielä vähemmän oli tarjolla tietoa aivoistamme, vaikka sieltä se seksikin pulppuaa. Päivien otsikkona oli Arjen arvoitus. Mikäpä sitä olisi paremmin avannut kuin aivotutkimus?

Seksistä puhuttiin vain yhdessä seminaarissa kolmen miehen voimin. Suomalainen seksitutkimus näyttää olevan kovasti yksipuolista, pelkkiä sosiologeja kyselyineen. Olisiko jo aika monipuolistaa tätäkin tutkimusalaa? Kaikkien tuntema Osmo Kontula lienee tunnetuin suomalainen alan tutkija maailmalla. Tämä Euroopan seksologiliiton pääsihteeri esitteli seksuaalisuuden ilmenemisen kansainvälisiä eroja sekä muutosta Suomessa 1970 -luvun alusta tähän päivään.

Muutama esimerkki Suomesta:

  • Miesten ja naisten välinen merkittävä ero seksihaluissa on säilynyt ennallaan tasa-arvon lisääntymisestä huolimatta.
  • Uskollisuusvaatimus parisuhteessa on tiukentunut erittäin merkittävästi. Aviomiehen syrjähypyn salli 1970 -luvulla puolet naisista, nyt vain muutama prosentti.
  • Seksin monimuotoisuus ymmärretään aikaisempaa paremmin, mutta asenteiden sukupolvierot ovat valtavat. Esimerkiksi yhdynnän julkisella paikalla hyväksyy 56 prosenttia nuorista naisista ja 76 prosenttia nuorista miehistä, mutta vain 11 ja 22 prosenttia vanhuksista.
  • Yhdyntäaktiivisuus on laskenut kaikenlaisissa suhteissa. Sen sijaan itsetyydytys on lisääntynyt huimasti.

Kansainvälisesti:

  • Suomessa naidaan vähiten Euroopassa. Maailmanlaajuisesti toki löytyy surkeampiakin maita: tropiikissa seksi ei olekaan jokapäiväistä herkkua niin kuin saattaisi olettaa.
  • Suomalaisnuoret aloittavat seksin nuorimpien joukossa Euroopassa.
  • Aika ensimmäisestä yhdynnästä ensimmäiseen lapseen on Suomessa Euroopan pisin.
  • Suomessa on toiseksi vähiten abortteja Euroopassa Hollannin jälkeen.

Kontulan mukaan nuorten suomalaisnaisten seksuaalisuus on kokenut voimakkaimmmat muutokset muihin maihin verrattuna. Hän nimesi sen suomalaisen seksin tuoreimmaksi trendiksi : haluttomuus, kostumisongelmat, orgasmiongelmat ja itsetyydytys lisääntyvät, yhdyntäkerrat vähenevät. Parisuhteiden ongelmat ovat lisääntyneet niin halussa, aktiivisuudessa kuin nautinnossakin. Samaan aikaan vuonna 2007 naisilla mitattiin korkeimmat henkiset paineet koskaan. Hän ihmetteli, tämäkö on se seksin malli, jota maailman ja tasa-arvon mallimaaksi rankattu Suomi on tarjoamassa muille. Miksi sosiaalinen hyvinvointi on johtanut tällaiseen seksuaaliseen kehitykseen?

Professori Kenneth Sandnabba kertoi homoseksuaalisuudesta ja parafilioista. Homoseksuaalisuuden mittaamiseen ei ole olemassa selkeää mittaria, ei ainakaan kyselytutkimusten perusteella. Riippuu kysymyksenasettelusta, millaisia tuloksia saadaan. Suomalaistutkimuksen mukaan prosentti naisista ja kolme prosenttia miehistä oli edeltävän vuoden aikana harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa. Elämänkaariluvut olivat naisilla 13 ja miehillä kahdeksan prosenttia. Homoseksuaalista mielenkiintoa oli kokenut seitsemän prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä (33-43v). Nuoremmilla luvut olivat korkeampia.

Kun sitten kysyttiin kuvitteellista mahdollisuutta homoseksuaaliseen toimintaan, naisista 65 ja miehistä 33 prosentin mukaan se ei olisi mahdotonta, jos hyvännäköinen ja mieluisa tyyppi ehdottaisi (salaisena pysyvää) homoseksiä. Kiintoisia lukuja. Samaa suuruusluokkaa olevia lukuja saataisiin varmaan melkein mihin tahansa saattaisitko kuvitella tekeväsi -kysymykseen. Luvut olivat täysin erilaisia kuin kokeissa, joissa kadulla viehättävä henkilö ehdottaa tuntemattomalle heteroseksiä. Niissähän miehet vastaavat lähes sataprosenttisen myöntävästi naisten yhtä todennäköisesti kieltäytyessä.

Parafilia on käyttäytymistä, jota ei yleisesti ajatella kuuluvan tavalliseen heteroseksuaaliseen aktiviteettiin. Näitä ovat muun muassa fetisismi, transvestismi, ekshibitionismi, voyerismi ja SM -seksi. Ne sisältyvät jopa WHO:n tautiluokitukseen! Kuten muutoinkin seksissä, myös näissä on merkittävä sukupuolinen esiintyvyysero. Suomalaistutkimuksen mukaan yleisin ”häiriö” miehillä on voyerismi (19 %) ja naisilla fyysinen masokismi (9 %). Psykologista ja fyysistä masokismia lukuun ottamatta kaikki parafiliat ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla. Suurimmillaan ero on transvestismissa ja pienin fyysisessä sadismissa.

Sandnabban mukaan naisilla on enemmän liikkumavaraa elämässä kuin miehillä, joilla se on hyvin rajoitettua. Kävi ilmi, ettei parafilioiden geneettistä taustaa ole tutkittu ja muutenkin tietämys niistä on lastenkengissä. Johtuu varmaan siitä, ettei ”syntejä” ole katsottu tarpeen tonkia, tarttuvat pian? Transvestisuutta ja SM-seksiä ollaan poistamassa tautiluokituksesta. Miksiköhän vain näitä? Parafilioihin usein liittyvä masennus ja ahdistuneisuus kun näyttää johtuvan yksinomaan ympäristön paheksunnasta. Parafiliat ovat myös osa ”normaalia” seksiä, sillä ne voivat tuoda leikkiin lisämausteen ja siten jopa vähentää tarvetta kumppanin vaihtoon. Viime aikoina megajulkkis Sting on paljastanut omia ”parafilioitaan”, joilla hellii parisuhdettaan.

Kolmannen esiintyjän, seksualisti Tommi Paalasen jutustelusta ei ollut mitään opittavaa. Se oli pelkkää poliittista manifestointia ja mielipidediskurssia. Ei sillä ollut mitään tekemistä tieteen kanssa. Esityksen paikka olisi ollut jossain aivan muualla kuin Tieteen päivillä.

kirjoittanut: villiq

Lyhyesti siveysvöistä

Nimetön henkilö ehdotti, että kirjoittaisin siveysvöistä (ilmeisesti siitä näkökulmasta, että sellainen olisi miehellä ja nainen olisi ”avaimenhaltija”?). Valitettavasti minulla ei ole kokemusta tai edes fantasioita asiaan liittyen (en koe kiihottavana sitä, että estäisin mieheni masturbointia edes leikkimielellä), mutta tässä pienen googletuksen perusteella tietoa ja linkkejä. Jos joku lukijoista näitä leikkejä harrastelee, niin kommenteissa sana on vapaa!

Alun perin siveysvöitä käytettiin esimerkiksi varmistamaan naisen uskollisuuus tai neitsyenä pysyminen. Myöhemmin niillä on pyritty estämään myös lasten itsetyydytystä ja raiskauksia. Nykypäivänä jotkut käyttävät siveysvöitä osana seksileikkejä: toiset leikkivät niillä satunnaisesti, kun taas jotkut pitävät niitä pidempiäkin aikoja paikoillaan. Jälkimmäisessä tapauksessa on tietenkin tärkeää, että siveysvyössä on sopivat aukot vessassa käymistä ja pesemistä varten. (Varsinkin naisilla hygienian ylläpitämisen luulen olevan aika hankalaa siveysvyön kanssa…)

Siveysvöitä löytyy seksikauppojen valikoimista monenlaisia, esimerkiksi miehille Kaalimadossa Metal Wörx -niminen n.90e; CB-3000 Anti-Shopissa n. 169e ja LoveHoneyssa £99,99; CB-6000s Sinful.fi:ssä 109e; Bon4 Lempilelussa 159e; nahkainen siveysvyö Kaalimadossa 92e ja eräs metallinen malli SexShop Finlandissa n. 99e. Keskustelupalstojen perusteella suosittu malli pidempiaikaiseen käyttöön on varsinkin nuo CB:t. Naisillekin erilaisia löytyy: esim. eräs nahkainen malli Anti-Shopissa 155e & nahkainen Rimba SexShop Finlandissa n. 75e.

Kuten aina seksileikeissä, näissäkin suhteen molemmat osapuolet ovat mukana vapaaehtoisesti. Alistuvasta osapuolesta on ehkä hyvin miellyttävää, että avaimet ovat vain kumppanilla, joka on mahdollisesti pitkänkin matkan päässä, mutta ainakin itse suosittelisin hätätapauksia varten pitämään vara-avaimen saatavilla. ;o

BDSM-leikkeihin siveysvyöt sopivat varmaankin hyvin, sillä niillähän on helppoa alistaa toista. Nainen voi pistää miehen tyydyttämään hänet vaikkapa suuseksillä, kun mies joutuu kärsimään siveysvyö päällään. Toki leikki toimii toisinkin päin, mutta miehelle tilanne lienee tukalampi, kun vyö pyrkii estämään erektion.

Lue lisää esim.

Kurittajatar-blogin kirjoituksia siveysvyöstä

Englanniksi lisätietoja löytyy esimerkiksi näiltä sivustoilta:

Chastity UK Male Chastity Blog

Muistakaahan silti kaikki, ettei siveysvyöstä ole estämään pettämistä tai muita parisuhteen ongelmia, kuten Hämeen Sanomien uutisessa ”2010-luvulla siveysvöitä käyttävät miehet” sanotaan. ;)

kirjoittanut: oceansoul

*EDIT 3/2015: Päivitetty linkkejä, sillä monet eivät enää toimineet. *EDIT 6/2015: Lisätty linkki Kurittajattaren blogiin.

Seksiä miehen tai naisen kanssa

Mieheni antoi minulle luvan harrastaa seksiä naisten kanssa (olen bi). Mutta hän sanoi, että jos olisin sängyssä toisen miehen kanssa, suhde häneen olisi ohi. Miksi näin? Olenhan viehtynyt kumpaankin sukupuoleen, ja näin ollen kyseessä ei olisi kokeilu vaan himo, josta kumppanini juuri sanoo olevansa mustasukkainen. Enkä ole ainoa tämän ongelman kanssa – miksi miehet usein jakavat naisensa mieluummin toisen naisen kuin miehen kanssa? Jos mieheni harrastaisi seksiä toisen ihmisen kanssa, olisi se minulle aivan sama mitä sukupuolta tämä kolmas osapuoli edustaisi.

Gwenn

Et mainitse asiasta mitään, joten oletan tässä, että miehesi on hetero. Miehen seksuaalisella suuntautumisella voi olla tai voi olla olematta vaikutusta asiaan.

Biseksuaalisuutta on montaa eri tasoa, ja karkeasti olen tavannut jakaa tasot kahteen luokkaan. Ensimmäinen luokka koostuu ihmisistä, jotka haluavat elinkumppaninsa olevan tiettyä sukupuolta, mutta kokevat seksuaalista vetoa molempiin. Jälkimmäinen, käsittääkseni selkeästi pienempi ryhmä, kokee sekä seksuaalista että romanttista viehätystä sekä miehiä että naisia kohtaan. Veikkaan, että kuulut jälkimmäiseen kategoriaan.

Miehesi, joka oletukseni mukaan ei tunne samalla tavalla, näkee naiset ja miehet erilaisina kumppaneina itselleen ja sinulle. Se, että harrastat seksiä jonkun kanssa, on aina lähtökohtaisesti uhka suhteelle. Kuulostaa ehkä ristiriitaiselta aiempien kirjoitusteni kanssa, mutta kannattaa lukea tarkkaan: ”lähtökohtaisesti” tarkoittaa tässä sitä, että asiasta ei ole neuvoteltu eikä sovittu etukäteen.

Koska miehesi todennäköisesti ajattelee pitkäaikaista kumppanuutta eri sukupuolta olevien välisenä asiana, hän näkee toiset miehet suurempana uhkana suhteellenne. Koska seurustelet miehen (hänen) kanssa, hänen on helppo olettaa sinun suosivan miehiä seurustelukumppaneina yleiselläkin tasolla.

Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, haluatko hänen pitävän oletuksensa, koska se helpottaa omaa elämääsi naispuolisten kumppanien suhteen. Lähtökohtaisesti toki kannattaa suosia rehellisyyttä, mutta tässä tapauksessa (siis kaikkien oletusten jälkeen) pieni valkoinen valhe on molemmille parempi kuin miehesi epävarmuuden lisääminen. Muista lähettää kuvia syrjähypyistäsi blogin toimitukselle!

kirjoittanut: hihaton