Threesome

YLE Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa ruotsalainen draamasarja, jossa pariskunta päätyy yllättäen erään illan päätteeksi harrastamaan kimppakivaa ja sillä on omat seurauksensa parisuhteeseen. Kyseessä on tietenkin fiktiivinen sarja, mutta on helppoa kuvitella, että samalla tavalla on käynyt joillekin todellisuudessakin. Itsestä kuitenkin tuntuu lähinnä ärsyttävältä, miten pariskunnan nainen jää miettimään seuraavana päivänä sitä, onko hän yhtä kaunis ja seksikäs kuin kolmantena pyöränä ollut nainen ja rakastaako mies häntä enää samalla tavalla. Tästä seuraa tietenkin parisuhdeongelmia ja nainen saa siitä ikään kuin oikeutuksen itselleen lähteä pettämään. Sarjan pariskunta on ollut yhdessä seitsemän vuotta ja niinhän sitä väitetään, että parisuhteessa olisi seitsemän vuoden kriisi.

Me olemme satunnaisesti mieheni kanssa haaveilleet ryhmäseksistä ja olisihan se varmasti mahdollista ollut, jos sitä olisi jaksanut aktiivisesti edistää, mutta toisaalta se ei ole tuntunut mitenkään ”pakolliselta” kokeilulta. Tällä hetkellä molempien omat seikkailut avoimen suhteen puitteissa ovat tuoneet sen verran erilaista jännittävää lisäsisältöä seksielämään, että muuta ei ole kaivannutkaan. Mutta jos sopiva tilaisuus joskus eteen tulee puolivahingossa tai tarkoituksella etsittynä, varmasti se olisi eri tavalla kiihottavaa kuin kahdenkeskiset seksipuuhat, kun näkisi oman kumppanin nauttimassa toisesta yms.

Ryhmäseksistä ja ryhmäseksifantasioista olen kirjoittanut vuonna 2008 merkinnässä ”Kimppakivaa … vain fantasioissa?” ja vuonna 2015 postauksessa ”Ryhmäseksi – uhka suhteelle vai ei?”. Mustasukkaisuudesta ja muista ikävistä tunteista ei kuitenkaan ole paljoa tullut kirjoiteltua, koska sellainen tuntuu itsestäni melko vieraalta. En ole itse koskaan ollut kovinkaan mustasukkainen ja olen aina ollut luottavainen parisuhdettani kohtaan. Vuonna 2008 olen kirjoittanut: ”Voin hyvin myöntää itsekin, että minulla olisi todella kovasti sulattelemista, jos kumppanini yhtäkkiä kysyisi, saisiko vaikka harrastaa seksiä miehen kanssa. VAIKKA itselläni on fantasioita niin ryhmäseksistä kuin seksistä vain kahdestaankin naisen kanssa. Välillä tulee myös ajatuksia, että olisi joskus tulevaisuudessa hauskaa kokeilla seksiä jonkun muunkin miehen kanssa. (…) En haluaisi elää vapaassa suhteessa, mutta satunnaiset seksikokeilut muiden kanssa eivät kenties ole täysin poissuljettu vaihtoehto.” Onkin oikeastaan hauskaa nähdä näin yli 10 vuotta myöhemmin, miten tuolloin vielä fantasiatasoinen ajatus muiden kanssa panemisesta on siirtynyt lopulta käytäntöön ja jopa siihen, että suhteemme on tällä hetkellä avoin. Näin jälkikäteen sitä toki hieman miettii, miksei jo aiemmin, mutta toisaalta seksielämässä oli pitkään hiljaisempaa pikkulapsiaikojen vuoksi, joten lisämausteitakaan ei silloin kaivannut.

Monille suurin ongelma tuntuu olevan itsetuntokysymykset. Olen itse ollut varsinkin aiemmin melko epävarma mm. ulkonäöstäni, kiitos koulukiusaamisen, mutta en silti ole koskaan lähtenyt miettimään sellaista, että aviomieheni ei pitäisi minua enää seksikkäänä tai että hän muulla tavoin pitäisi seksiä toisen kanssa parempana. Tai mistäpä sen tietää, voihan hänen mielestään seksi olla joltain osin parempaa toisen kanssa, mutta olisiko se sitten minulta jotenkin pois? Meillä on edelleen ihanaa seksiä toistemme kanssa ja mieheni haluaa minua edelleen yhtä paljon tai jopa enemmän. Mieheni ehkä osaa minua paremmin sen, että hän nauttii siitä, että minä saan nautintoa toisen kanssa. Itse en kovin paljoa ajattele sitä, mitä mieheni tekee toisen kanssa, mutta mielelläni suon hänelle mukavia kokemuksia. Ja minusta juuri se on rakkautta suurimmillaan.

Photo by cottonbro on Pexels.com

Ryhmäseksi – uhka suhteelle vai ei?

Monissa seuraamissani blogeissa on kirjoiteltu lähiaikoina kolmannen henkilön mukaan ottamisesta seksipuuhiin. Näin esimerkkeinä: Seksielämää-blogissa odotellaan ystävänpäivää, jolloin iltaa viettämään liittyy toinen pari. Rakkautta, intohimoa, erotiikkaa ja maailman paras suhde -blogissa ollaan fantasioitu kolmannesta osapuolesta ja pientä testailuakin aiheeseen liittyen on tehty, vaikka pidemmälle juttua ei vielä ole viety. Käsi hiekassa ja sinussa -blogissa on myös kirjoiteltu leikeistä muiden kanssa. Erilaisissa kyselyissä (esimerkki) ryhmäseksi nousee varsinkin miehillä aina suosituimpien fantasioiden listalle & myös tämän blogin gallupissa monet kertoivat aikoinaan ajatuksen kiinnostavan.

En ole itse harrastanut ryhmäseksiä, mutta en pidä kyseistä ajatusta mitenkään mahdottomana. Luotan täysin omaan suhteeseeni näin yli kahdeksan vuoden jälkeen ja kumpikin pitää ajatusta ainakin fantasiatasolla kiihottavana. Uskon, että meidän tilanteessamme yhteinen leikki kolmannen kanssa voisi tuottaa paljon positiivisia kokemuksia, mutta fantasia vaatii silti edelleen kypsymistään. Olisiko mukana lopulta toinen pari vai vain mies tai nainen? Mitä haluaisimme ryhmäseksiltä, kun kummallekaan samasta sukupuolesta kiihottuminen ei ole mahdotonta? Mikä olisi sallittua kenellekin? (Olen tautikammoinen, joten esim. en suostuisi minkäänlaiseen kontaktiin ilman suojaa vieraan kanssa.)

Suunnittelu ja aiheesta keskusteleminen on äärimmäisen tärkeää, joten en todellakaan suosittele kenellekään parille mitään hetken mielijohteesta kännissä suoritettua kimppapanoa. Siitä seuraa hyvin suurella todennäköisyydellä mielipahaa. Toisaalta hyvä valmistautuminenkaan ei välttämättä auta tunteisiin, joita saattaa syntyä.

En henkilökohtaisesti pelkää sitä, että mieheni vaikka huomaisi, että tuo toinen onkin parempi. Meidän välillämme on syvä rakkaus. Ainahan voi tapahtua ihastumisia, mutta sellaisia tapahtuu ilman panemistakin ja ne menevät ohi, jos ei lähde asiaa viemään eteenpäin. Rakkaus omaan kumppaniin on lopulta tahdon asia. Jos tämä tahto loppuisi yhden ryhmäseksikokeilun seurauksena, suhteessa olisi varmasti muutakin vikaa.

Toiset korostavat sitä, etteivät halua jakaa kumppaniansa toisen kanssa, sillä seksi on jotain sellaista erityistä, mitä muiden kanssa ei ole. Itse en ajattele näin. Vaikka harrastaisimme seksiä jonkun vieraan kanssa yhdessä, meille jäisi edelleen yhteinen rakastelu. Minusta on kiihottavaa nähdä, että mieheni nauttii seksistä, joten voisin nauttia siitäkin, että se tapahtuu toisen henkilön ansiosta. Koska kyseessä olisi yhteinen ryhmäseksitilanne, se ei loukkaisi (vrt. pettäminen). On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei jompikumpi (edit: tai se kolmas henkilö / toinen pari) lopulta jää tilanteessa ulkopuoliseksi. Tarkoitus on, että kaikki saavat ryhmäseksistä jotain haluamaansa eikä kenellekään tule paha olo jälkikäteen.

Jaa omat ajatuksesi aiheesta!

Lue myös: ”If you love somebody, set them free”, Kimppakivaa .. vain fantasioissa? & Suhteellisuuksia

Parisuhteen Oikeat säännöt

Kaikissa parisuhteissa tarvitaan sääntöjä, joiden mukaan eletään. En nyt tarkoita niitä hassunhauskoja ”mies on aina joko nälkäinen tai himokas” -sääntöjä, vaan ihan oikeita, aikuisten ihmisten välisiä sopimuksia. Ikävä kyllä suurin osa pariskunnista jättää säännöt kokonaan sopimatta.

Sääntöjen puuttuminen on yksi varmimmista tavoista saada aikaan parisuhderiitoja.

Parisuhteen säännöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Jako ei aina ole täysin selvä, eikä sen tarvikaan olla. Paljon tärkeämpää on se, mitä sanotaan ääneen ja mitä ei. Ulkopuolelta tulevia sääntöjä en lähde tässä sen enempää käsittelemään, koska pidän paljon mielenkiintoisempana sitä dynamiikkaa, jonka pariskunta itse luo välilleen.

Moni näyttää ajattelevan, ettei Sen Oikean Kumppanin kanssa tarvitse tehdä sääntöjä, koska rakkaus hoitaa ja lässynlässyn. Saahan sitä toivoa, mutta täällä oikeassa elämässä se ei vain mene niin. Ihmiset eivät lue ajatuksia.

Jaa että minkälaisia sääntöjä? Jokainen pariskunta tekee ne itse, mutta näistä voi aloittaa:

Miten määritellään pettäminen? Saako muiden kanssa jutella intensiivisesti, koskettaa käsivartta, halata, suudella, harrastaa seksiä, karata viikon panolomalle?

Onko asioita, joita saa tehdä, mutta joista kumppani ei halua tietää? Saako näitä asioita tehdä kotona vaikka silloin, kun toinen on matkoilla?

Kuinka paljon suhteen asioista puhutaan ulkopuolisille? Saako kumppanin mieltymyksistä puhua avoimesti vai ovatko ne yksityistä tietoa?

Mitä tehdään, jos seksuaaliset halut ovat erilaiset? Tasataanko tilannetta suuseksillä, käsiseksillä, itsetyydytyksellä, ulkopuolisilla suhteilla vai millä? Entä jos toinen haluaa kokeilla jotain, mihin toinen ei ole valmis?

Kaikkia sääntöjä ei voi eikä tarvikaan sopia etukäteen, vaan moniin voidaan palata sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Monista asioista voidaan myös sopia tapauskohtaisesti, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys asioiden suunnasta kannattaa etsiä. Monesti tilaisuudet tulevat sellaisilla hetkillä, ettei kumppani ole maisemissa kertomaan mitä asiasta ajattelee.

Sääntöjä miettiessä on ensiarvoisen tärkeää, että molemmat ovat rehellisiä tunteistaan ja tarpeistaan. Yhtä tärkeää on kuunnella kumppania avoimesti ja tuomitsematta, sellaisena kuin hän on. Sääntöjä ei voi kumpikaan osapuoli sanella, vaan ne pitää tehdä oikeasti yhteisymmärryksessä ja avoimin kortein. Sääntöjä voi ja pitää myös jatkuvasti muokata, koska tilanteet ja ihmiset muuttuvat ajan myötä. Se, mikä ei ollut ok suhteen alussa, voi myöhemmässä vaiheessa päätyä sallittujen juttujen listalle.

Sopikaa, miten pyritte käyttäytymään suhteessa ja pitäkää säännöt ajan tasalla. Yhteiselo sujuu kun ei tarvitse arvailla.

kirjoittanut: hihaton

Seksiä varatun kanssa vai ei?

”Tuo vei mun naisen!” on niin klisee, että tuskin kukaan on sitä välttynyt jossain kuulemasta. Mutta mitä se nyt sitten oikein tarkoittaa? Eikö jokaisella ole oikeus olla sen kanssa, josta on eniten kiinnostunut? Voiko toisen omistaa ja siten kieltää panemasta muita?

Noin puolet parisuhteessa elävistä pettää, kertovat meille lehdet. Pettämisen voi määritellä noin gaziljoonalla eri tavalla, mutta yleisimmät lienevät seksin harrastaminen toisen kanssa ja kumppanilta salattu suhde, vaikkei se olisikaan seksuaalinen. Neuroottisimmille näyttää riittävän vääränlainen katse, pornon katsominen tai pitkä keskustelu jonkun kanssa, skaalan toisessa päässä ovat avoimet suhteet sekä ne, jotka eivät edes halua kuulla kumppaninsa menemisistä. Useimmat sijoittuvat jonnekin välille, mutta pelottavan moni kohti ensin mainittua.

Okeiokei, uuteen suhteeseen suoraan hyppääminen on monesti vanhan kumppanin pettämistä tavalla tai toisella, mutta muuttaako se lopputulosta? Todennäköisesti pettänyt osapuoli olisi lähtenyt ennemmin tai myöhemmin, kunhan sopiva tyyppi olisi kävellyt vastaan jossain kadunkulmassa. Jos vanha suhde olisi ollut kunnossa, kumpaakaan ei olisi tapahtunut.

Ja entäs se uusi tyyppi joka ”vei” pettäjän mukanaan? Minä väitän, ettei häntä ole syyttäminen osallisuudestaan asiaan. Ulkopuolinen ei voi rikkoa parisuhdetta, joka ei ole valmiiksi rikki, eikä kenenkään aiemmin solmima suhde ole syy kieltää kahta ihmistä alkamasta suhteeseen niin halutessaan. Parisuhde hajoaa aina sisältä päin, ulkopuoliset enintään nopeuttavat sen hajoamista.

Joo, saahan sitä toivoa että hommat lutviintuisi noin rationaalisesti. Jos pelkää draamaa ja huutoa, ei kannata sekaantua varattuihin, mutta rohkea rokan syö ja uhkarohkea toisen vaimoa. Ei siihen kovin todennäköisesti kuole.

kirjoittanut: hihaton

Nakuna rannalla, iik.

Espanjan Aurinkorannikolla tänä vuonna useamman viikon viettäneenä aurinkoa on tullut otettua esimerkiksi Fuengirolan rannalla useita kertoja. Toisin kuin Suomessa, rantahiekalla näkee aina monia naisia makoilemassa ilman yläosaa. Itse olin yksi näistä, sillä mielestäni on hieman hölmön näköistä, että muuten ruskettuneessa vartalossa loistaa valkoiset tissit. ;)

Olenko aiheuttanut rannalla leikkiville lapsille nyt suuria traumoja? Ovatko muut ihmiset kiusaantuneet* siitä, että näkivät paljaat rintani? Pitäisikö kumppanini olla nyt mustasukkainen siitä, että jotkut muut miehet (ja naiset) ovat nähneet tissini? Pitäisikö minun olla mustasukkainen siitä, että avomieheni on nähnyt muita naisia (ja miehiä) kokonaan alastomina (sellaisiakin aina välillä näkyy)? Ainakin itse vastaan kieltävästi kaikkiin kohtiin. Alastomuus on minusta hyvin luonnollista, eikä minua haittaisi, vaikka kaikki alastomana uisivatkin. Voihan sitä kaikkia sekopäisiä rannalla liikkua ja mistä sitä tietää, vaikka huomenna minusta leviäisi tissikuva ympäri nettiä, mutta eipä tuo kovinkaan paljoa pelota.

Suomen rannoilla en tosiaan juurikaan ole nähnyt yläosattomissa olevia naisia, vaikkei se kai laitonta olekaan. Keskellä kaupunkia ei ehkä kannata lähteä rinnat paljaina kuitenkaan kävelemään, sillä joku voi sen vaikka siveettömäksi käytökseksi tulkita… Hassua on kyllä se, että joillakin (lihavilla) miehillä voi helposti olla kuitenkin yhtä isot tissit kuin itselläni, mutta he toki saavat ilman paitaa rauhassa kävellä. Ei sillä, että itse haluaisin kävellä yläosattomissa keskellä kaupunkia, mutta jos joku muu haluaa, niin mikseipä.

Kokonaan alastomana Suomessa pääsee nakuna rantaan vain muutamassa paikassa (jos ei nyt lasketa yksityisiä mökkirantoja), joista lähin olisi Yyterissä. edit: Yyterin nudistialue ei ylety merelle asti, joten uimaan ei sielläkään alasti pääse. Siellä ei vielä ole tullut vierailtua, mutta ehkä joskus (tai sitten ei…).

Oletko sinä mieluummin rannalla ilman uimapukua vai uimapuvun kanssa? Miksi / miksi ei?

* Sitä en tiedä, jos joku on kiihottunut alastomista rinnoistani, mutta ihan rauhassa sitten. Kyllä itsekin näin kai ihan nättejä tissejä, vaikka en varsinaisesti ihmisiä kytännytkään. Omaan kiihottumiseeni vaan tarvitaan muutakin kuin paljaat rinnat.

Alastomuuteen suhtautumisesta on ollut puhetta hieman myös villiq:n kirjoituksessa ”Oopperaakin jo sensuroidaan”. Viime vuonna paljon keskustelua herätti uutinen siitä, että Malmön uimahalleissa sallittiin naisten uiminen rinnat paljaina.