19/24 – Unohda turha pimppi- tai tissihäpeä

Tämä on vuoden 2021 joulukalenterin 19. postaus.

***

Oletko sinä tuntenut häpeää jostakin kehonosastasi tai oletko jopa turvautunut kauneuskirurgiaan saadaksesi silmääsi miellyttävämmän lopputuloksen? Kerro kokemuksista!

Olen kirjoittanut viime vuonna merkinnän ”Oma pimppini on nätti, entä sinun?”, josta seuraava lainaus:

”Vaikka en ole pimppihäpeää koskaan tuntenut, tissihäpeästä olen kärsinyt teini-ikäisenä ja siksi voin samaistua toki pimppihäpeää tunteviin. Rinnat ovat selvemmin esillä muille ihmisille kuin pillu, mutta jos alastomana ollaan sängyssä, niin mikä tahansa kehonosa voi ulkonäköpaineita aiheuttaa. Teini-iässä minusta tuntui siltä, että olen varmaan ainut, jolla on näin pienet rinnat ja mahtaakohan kukaan tällaisista tykätä. No, sittemmin olen toki oppinut, että 1) osa tykkää pienistä rinnoista, 2) ei omat rinnat edes ole pienimmät ja 3) ne ovat oikeastaan ihan kivat ja niillä olen onnistuneesti täysimettänyt kaksi lasta. Tissiasiasta kirjoitin mm. jo vuonna 2009. Vasta kuitenkin raskauksien myötä olen oppinut saamaan rintojen hyväilystä suurta nautintoa ja ikuiseksi arvoitukseksi kai jää, onko syynä ollut se, että raskaudet ovat muuttaneet kehon aistimuksia vai/ja se, että olen vapautuneemmin innostunut myös rintojeni hyväilystä. Jos täysin vapaasti voisin valita, ehkä valitsisin rintojeni olevan ihan hieman isommat, koska se miellyttäisi eniten omia silmiäni (imetysaikana rintani olivat nykyistä isommat), mutta en todellakaan lähtisi rintoja suurentamaan leikkauksella sellaisesta syystä. Näinkin on hyvä!

Kymmenen vuotta sitten kirjoitin merkinnän ”Pimppi nätimmäksi”, jossa toivoin, että ihmiset muistaisivat pilluja olevan hyvin monenlaisia ja toivoin, ettei turhista kauneusleikkauksista tulisi mitään villitystä. Näin toivon edelleen, mutta kauneusleikkaukset ovat Suomessakin kyllä lisääntyneet. Jos olet nainen, joka kokee pillunsa olevan poikkeavan ruma ja mietit siksi leikkausta, niin mietipä kuitenkin vielä uudelleen. Suurella todennäköisyydellä pimppisi on aivan tavallisen näköinen, jonka katsominen ja koskettelu kiihottaa seksikumppaneitasi. Eli onko toive esim. sisempien häpyhuulten pienentämisestä täysin oma toiveesi vai seurausta siitä, mitä luulet muiden ihmisten ajattelevan? Leikkaukset eivät koskaan ole täysin vaarattomia.”

Ja kyllä, suosittelen sitä, että selailee netistä suuren määrän amatöörikuvia, niin todennäköisesti huomaa, ettei itse ole mitenkään erityisen poikkeava ja monenlaiset kehot ihmisiä kiihottavat. Omien eroottisten kuvien ottaminen ja julkaiseminen voi olla myös itsetuntoa kohottavaa. Jos rintasi eivät mielestäsi ole kehosi parhain osa, ehkä kuvaat peppuasi? Vaikka itse olen saanut positiivista palautetta pienistä rinnoistani ja olen ihan sinut niiden kanssa nykyään, kuvaan silti mieluiten kehoani takaapäin, koska mielestäni perseeni ja pitkät sääreni ovat oikein seksikkäitä. :)

Photo by Marina Ryazantseva on Pexels.com

18/24 – Jos halut ovat epätasapainossa

Tämä on vuoden 2021 joulukalenterin 18. postaus.

***

Vaikka olen seksuaalisesti aktiivinen monella tavalla, ei meidänkään suhteessa ole aina vältytty haluttomuudelta ja sen myötä on välillä koettu turhautumista ja riitelyä. Ja nimenomaan siis siten, että se haluton olen ollut minä – suhteen naispuolinen henkilö. Pahimmat haluttomuusjaksot ovat liittyneet imetysaikoihin, jolloin seksi ei jaksanut kiinnostaa oikein lainkaan, mutta toki sellaisia aikoja on ollut joskus muutenkin. Haluttomuus on sinänsä ehkä vähän huono termi, koska kyse ei läheskään aina ole ollut siitä, että en olisi halunnut lainkaan, vaan seksiä vain ollut paljon vähemmän, mitä mies olisi halunnut. Siksi puhunkin ennemmin halujen epätasapainosta.

Tällainen halujen epätasapaino on tietenkin hankalaa ja rikkoo helposti suhteessa yhteyttä, jos kyseessä on huomattavan suuret ero haluissa ja tilanne jatkuu pitkään. Toisen itsetunto kärsii torjumisesta ja toinen taas ehkä tuntee syyllisyyttä kieltäytymisistään. Jotkut päätyvät haluttomuusongelmien vuoksi eroon tai pettämiseen. Koska me elämme tällä hetkellä avoimessa suhteessa, salaiseen pettämiseen ei ole vaaraa ajautua, mutta toisaalta avoimen suhteen mahdollisuudet eivät paikkaa meillä parisuhdeseksiä. Emme siis pane toisten kanssa siksi, että oma kumppani ei riitä, vaan syyt siihen ovat toisenlaiset.

Olen jo vuonna 2014 kirjoittanut merkinnän ”Mitä useammin seksiä harrastaa, sitä enemmän sitä haluaa”, missä kannatin sitä ajatusta, että seksiin kannattaa välillä hieman pakottaa itseään. Tietoisesti voi siis päättää ryhtyä seksiin toisen niin pyytäessä eikä heti kieltäytyä sen ensimmäisen ”kun en mä halua” -tuntemuksen mukaisesti. Ainakin itselleni yleensä suurin ongelma on seksiin ryhtyminen, koska monesti sitten kuitenkin lopulta seksihalut alkavat heräillä, kun lähtee avoimin mielin yrittämään. On vain niin helppoa väsyneenä/ärtyneenä/mikä tilanne sitten milloinkin on, sanoa toiselle ei ja tehdä omia juttujaan, mitkä ei vaadi itseltä vaivaa.

Tietenkin silloin jos seksi jostain syystä tuntuu ihan täysin mahdottomalta, niin mikään kevyt itsensä pakottaminen ei toimi ja voi vain tehdä ongelmasta isomman. Tokihan toista voi pitää hyvänä (esimerkiksi käsi- tai suuseksillä), vaikka itse ei haluaisi varsinaisesti mitään kosketusta, mutta silloin on melko vaikeaa olla läsnä aidosti tilanteessa.

Miten halujen epätasapainosta syntyvät ongelmat on teillä onnistuttu ratkaisemaan, jos sellaisia on ollut?

Photo by Alex Green on Pexels.com

17/24 – Mikä saa kiinnostuksen syttymään?

Tämä on vuoden 2021 joulukalenterin 17. postaus.

***

Otsikon kysymykseen minulla ei kyllä ole mitään selkeää vastausta, koska kyse on tietenkin aina kokonaisuudesta ja jostain selittämättömistä aivokemioista johtuvaa.

Olen useamman kerran miettinyt, miksi mies, jonka kanssa olen pannut joitakin kertoja, kiihottaa minua. Hän on minua selvästi vanhempi, mutta ikä ei silti hänen kanssaan ole tuntunut merkitykselliseltä. Ulkonäöltään hän on aika perus, ei mitenkään siis sellainen, että hänet ulkonäön perusteella joukosta valitsisin (tuskin hänkään minua). Mutta kemiat välillämme toimii siis hyvin ja nimenomaan se on olennaista seksihalujenkin syttymiselle. Jo ennen kuin kaverisuhteemme muuttui tällaiseksi tietynlaiseksi fwb-suhteeksi, hänen kanssaan oli siis mukavaa olla ja osittain hänen kanssaan panemisessa viehättää toki tietyt kielletyt elementit. Hänessä on myös kyllä joitakin asioita, joita en sietäisi parisuhdekumppaniltani, mutta niillä ei siis ole merkitystä näin seksikaverisuhteessa.

Voisin siis tietenkin luetella asioita, joiden perusteella mies on minusta vaikkapa ulkonäöllisesti komea, mutta ne ominaisuudet eivät saisi pelkästään kiinnostustani heräämään. Sivusin asiaa jo luukun kaksi kirjoituksessa (Ei ole helppoa löytää kiinnostavaa seksiseuraa). Totta kai ulkonäkökin merkitsee, mutta silti seksiseuraakin hakiessani haluan löytää mukavan ihmisen, jonka kanssa kemiat pelaa.

Photo by cottonbro on Pexels.com

16/24 – BDSM

Tämä on vuoden 2021 joulukalenterin 16. postaus.

***

Blogissamme on kirjoitettu monenlaisia artikkeleita liittyen BDSM:ään. Tässä hihattoman kirjoittamat tietopostaukset, joilla aiheeseen voi lähteä tutustumaan, jos termi ei ole ennestään tuttu:

BDSM, osa 1: B/D ja suostumus
BDSM, osa 2: D/s
BDSM, osa 3: S/M
BDSM, osa 4: kivun tuottaminen
BDSM, osa 5: Aftercare

Minkälaisia ajatuksia sinulla on BDSM:stä? Kiihottaako esimerkiksi eroottinen kipu, psyykkinen alistaminen/alistuminen tai sitomisleikit vai onko nämä kaikki tähän liittyvät asiat ehdottomasti ei?

Photo by Van4er on Pexels.com

15/24 – Kyllä vai ei karvoitukselle?

Tämä on vuoden 2021 joulukalenterin 15. postaus.

***

Olen nuoruudestani alkaen ajanut häpykarvojani suunnilleen samalla tavalla eli jätän vain häpykummulle pikkuisen alueen karvoituksen. Joskus parikymppisenä kokeilin aivan täysin posliiniakin, mutta se ei mielestäni ole niin kivan näköistä. Ajan karvat siis ihan siksi, että se miellyttää omaa silmääni ja koskettelukin on kivempaa. Ja samoin jos katselen muiden naisten kuvia, mikään siistimätön alapää ei minua innosta katselemaan. Tässä asiassa mielipiteet kuitenkin vaihtelevat paljon ja karvat tuntuvat olevan nykyisin taas enemmän ”muodissa” kuin vaikka 15v sitten. Osalle ihmisistä kunnon karvoitus on jopa fetissi ja osalle taas karvoitusasialla ei ole mitään mainittavaa merkitystä. Omaa miestäni ei suuremmin ole koskaan kiinnostanut, olenko minä juuri sheivannut vai en (eli jos joskus on tullut normaalia pidempi väli siinä hommassa, ei ole ollut merkitystä hänen halulleen katsella tai vaikkapa nuolla minua).

Mieheni itse oli pitkään ajamatta karvojaan lainkaan (tai joskus ehkä pienesti lyhensi tai muuten pienimuotoisesti siisti) eikä itseäni miesten karvat häiritsekään. Nykyisin hän on kuitenkin muuttanut tyyliään ja on yleensä ajanut karvat kokonaan alapäästään pois. Ja onneksi sekin miellyttää minua!

Photo by cottonbro on Pexels.com

Käytän itse karvojen ajamiseen ihan normaalia höylää ja hajusteetonta sheivausgeeliä. Pesen alapään ensin lämpimällä vedellä ja intiimipesuaineella & heti sheivauksen jälkeen pyyhkäisen alueen kirvelemättömällä desinfiointiaineella ja käytän parina päivänä aftershavena luontaistuotekaupasta ostamaani Aloe Vera -geeliä. Tällä tavalla kutisevia näppylöitä tulee vain vähän/harvoin. Monet sanovat, että iho tottuu säännölliseen sheivaamiseen, mutta itselläni ei siis sellaista ole käynyt. Esimerkiksi kainalo- ja säärikarvojen ajaminen ei ihoani kuitenkaan ole mitenkään koskaan ärsyttänyt.

Mikäs on sinun kantasi alapään karvoitukseen? Tai esimerkiksi kainalo- ja säärikarvoihin?