Blogi on ollut taas hieman liian pitkään hiljainen. Koko alkuvuosi on ollut raskas, mm. työssä kiireistä, terveyshuolia, kahdet hautajaiset (sukulaisten) ja nämä hemmetin korona-ajan rajoitukset alkavat jo myös väsyttää. Aloitin tammikuussa #pimppitreenin, mutta myönnettäköön, että ei se nyt ihan ole mennyt siten kuin suunnittelin. Olen toki treenaillut, mutta en tarpeeksi paljon eikä siis mitään mainittavaa ole tapahtunut. Annan tämän laiskuuden itselleni kuitenkin anteeksi ja aloitan ikään kuin alusta. Uusi suunnitelmani olkoon, että välikatsaus tulee kesälomani aikana (heinäkuun alussa) eli tässä on uudet kolme kuukautta aikaa seurata, onko säännöllisestä lantionpohjalihastreenistä hyötyä.
Seksiäkin on ollut melko vähän koko alkuvuoden (minusta johtuen), mutta silloin kun seksiin on ryhdytty, se on useimmiten ollut erittäin nautinnollista. Mies on onnistunut saamaan minut jopa squirttaamaan useamman kerran ja välillä ne ovat johtaneet voimakkaisiin tunteenpurkauksiin. Silti minulla on välillä jokin epämääräinen tunne siitä, että kaipaan jotain uutta. En kuitenkaan edes tiedä, mitä se ”jotain uutta” sitten olisi. Eikä se siis ole tunne siitä, että kaipaisin välttämättä esimerkiksi seksiä jonkun uuden ihmisen kanssa, vaikka välillä toki ryhmäseksifantasiat pyörivätkin päässäni… Ehkä meidän seksikerrat ovat vain olleet vähän liikaa samanlaisia – nautinnollisia, mutta yleensä nopeita hetkiä ennen nukkumista. Ei siinä oikein ole tullut kaivettua piiskoja ja anaalitappeja kaapeista & harrastettua pidempää yhteistä leikkiä. Lapsetkaan ei ole nyt ollut missään yökylässä. Mutta en tiedä, auttaisiko se sitten tähän olotilaani, vaikka jonkun pidemmän seksileikkikerran joskus onnistuisikin pitämään. Ei ne kinkymmät touhut kuitenkaan ole sinänsä uusi juttu meidän makuuhuoneessa. Enkä siis osaa nimetä mitään konkreettista asiaa, mitä uutta toivoisin, mies kyllä lähtisi mukaan melkein mihin vaan ideaan.
No, toivonpa vain, että kevään ja kesän myötä elämä muuttuisi taas valoisammaksi. Mitä lukijoillemme kuuluu?
