Kieltäkää heteroavioliitto!

Tiedättehän, kuinka heteronormista poikkeavia avioliittoja vastustetaan lapsen edun nimissä? Että lapsi tarvitsee kasvaakseen isän ja äidin, eli molemmat vanhemmat?

Tilastokeskuksen mukaan avioeroja myönnetään Suomessa noin 13000 joka vuosi, ja aviopareista noin 75%:lla on lapsia. Toisin sanoen joka vuosi myönnetään lähes 10000 avioeroa, joissa lapsi(a) jää ilman toista vanhempaa. Samaan aikaan uusia avioliittoja solmitaan noin 30000, ja mikäli historia jatkaa itsensä toistamista, niistä joka toinen päättyy eroon.

Heteroavioliitto (ja oletettavasti myöskään heteroavoliitto) ei selvästikään voi tarjota lapselle kahden vanhemman tuomaa turvaa. Tarvitaan parempia vaihtoehtoja.

Ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto on homoavioliitto, johon rinnastuvia parisuhteen rekisteröintejä löytyy vuosilta 2002-2010 yhteensä  2253 kappaletta, erojen määrän ollessa samalla ajanjaksolla 313. Vertailulukuna vuonna 2000 solmituista heteroliitoista on samassa ajassa eroon päätynyt 25 prosenttia ja 2005 solmittujen erokäyrä on vielä vahvemmin nouseva. Luvut eivät toki ole suoraan vertailukelpoiset, mutta 14% vs. 25% on aika selkeä ero.

Tottakai suhdelukuun vaikuttavat monet tekijät, kuten vaikka haluttomuus rekisteröidä seksuaalisen suuntautumisen paljastava suhdemuoto ja rekisteröinnin lyhyt olemassaoloikä. Silti näyttää olevan selvää, kumpi ryhmä pystyy varmemmin tarjoamaan lapselle kahden vanhemman kasvuympäristön.

Entäs polysuhteet sitten?

Lukuja ei taida pahemmin löytyä, mutta jos perheessä on jo lähtökohtaisesti esim. 4 aikuista, kahden pysyminen lapsen huoltajina on paljon todennäköisempää kuin kahden vanhemman perheessä. Lisäksi perheeseen saattaa tulla uusia aikuisia vanhojen lisäksi tai tilalle, mikä edelleen parantaa todennäköisyyksiä vähintään kahden vanhemman läsnäololle.

Sitten on tietty liuta näitä laitoksia, sijaisperheitä, lastenkoteja ja muita ratkaisuja, joiden lienee kaikkien todettu olevan jopa heteroavioliittoa huonompia kasvuympäristöjä. On aika saada parempia ratkaisuja, eli sukupuoli- ja lukumääräneutraali avioliitto kehiin!

 

Polyamoriaako?

Täälläkin on monta kurjaa tarinaa siitä, kuinka puolisolla on ollut ehkä jopa vuosia suhde toiseen. Kun pettäjä lopulta jää kiinni, niin yleensä hän yrittää kieltää asian. Mutta miksi? Miksi pettäjä yrittää kieltää asian? Mitä hän saa sillä, että esittää uskollista puolisoa ja samalla hänellä on toinen suhde?

Onko tällainen ihminen jotenkin normaalia omistushaluisempi? Tai onko hän ehkä ns. polyamorinen, jonka mielestä on ihan ok olla suhteessa useamman henkilön kanssa?

-JannaMari

Pettäjä toivoo, että saa pitää kaksi suhdetta. About kaikki meistä haluavat, vaikka moni ei sitä myönnäkään.

Omistushalusta pettäminen ei kerro mitään, mutta polyamoriaa se ei ainakaan ole. Polyamoriaan liittyy kiinteänä osuutena kaikkien mukana olevien tietoisuus ja suostumus, eikä siihen riitä pelkkä yhden ihmisen päätös. Ehkä hänen mielestään on ok olla suhteessa monen ihmisen kanssa, mutta polyamoriaan hänestä ei näytä olevan.

Kaksi suhdetta rinnakkain on haastava yhdistelmä. Se vaatii paljon rehellistä kommunikaatiota, omien halujen ja pelkojen tuntemista, kumppanin kunnioittamista ja jatkuvaa tilanteen päivittämistä. Pitää pystyä sopimaan ketä nähdään, milloin nähdään, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä, kuka hakee lapset koulusta ja niin edelleen, ja sitten vielä pitää kiinni sovitusta. Ja ettei homma kävisi liian helpoksi, samat sopimukset pitää tehdä jokaisen kumppanin kanssa erikseen.

Jos polyamoria ajatuksena kiinnostaa vielä tämänkin jälkeen, suosittelen aloittamaan rehellisen kommunikaation, omien halujen ja pelkojen tuntemisen, kumppanin kunnioittamisen ja jatkuvan tilanteen päivittämisen yhden kumppanin kanssa. Kun se onnistuu vaivatta, voi varovasti kokeilla josko uskaltaisi ottaa jonkun kolmannen mukaan.

kirjoittanut: hihaton