Tämä harmittava ongelma on yleinen ja sitä esiintyy kaikenikäisillä – niin naisilla kuin miehillä. Ongelmaksi se muodostuu varsinkin parisuhteessa, jossa halujen määrä on hyvin erilainen. Kaikille seksi ei ole yhtä tärkeää, eikä vähäinen seksin määrä ole aina varsinaista haluttomuutta. Mutta jos seksi on ennen maistunut, kannattaa miettiä, mistä oma haluttomuus voisi johtua. Suhteen toiselle osapuolelle voi olla hyvinkin turhauttavaa, jos kumppani kieltäytyy kerrasta toiseen.
Naisilla haluttomuutta voivat aiheuttaa erilaiset huolet, lääkkeet (esim. e-pillerit), väsymys, stressi, parisuhdeongelmat, sairaudet jne. Varsinkin raskauden jälkeen äiti on usein väsynyt, limakalvot ovat kuivat ja lapset vievät aikaa. Silti kannattaisi muistaa hoitaa parisuhdettaan ja koittaa järjestää aikaa seksillekin. Liukuvoide auttaa kuivuusongelmiin, ja varmasti vanhemmat jaksavat hoitaa paremmin lapsiaan, kun ovat tyytyväisiä.
Samanlaisia syitä haluttomuuteen on toki miehelläkin; stressi, parisuhdeongelmat, sairaudet, jne.
Suhteen aluksi intohimoa yleensä riittää vaikka muille jaettavaksi. Kun rakastumisen huuma laantuu, seksinkin määrä yleensä vähenee. Pahimmassa tapauksessa suhde arkiintuu niin, ettei seksi enää kiinnosta juuri ollenkaan. Tämä on vaarana varsinkin silloin, kun seksiä harrastetaan joka kerta samalla tavalla. Siksi yllätykset; mielikuvituksen käyttäminen ja uusien asioiden kokeileminen ovat monesti hyväksi, että hehku säilyy vuodesta toiseen. Joillekin haluttomuutta voi aiheuttaa myös orgasmivaikeudet, joista on kirjoitettu tässä blogissa jo aiemmin.
Ikääntymisen myötä seksuaalinen halu yleensä myös vähenee, mutta tämä johtunee enemmänkin sairauksista ja parisuhteen arkistumisesta kuin itse iästä. Jostain syystä vanhojen ihmisten seksiin suhtaudutaan välillä kovin halventavasti. Esimerkiksi bl4ckwh1t3 kirjoitti joskus blogissaan: ”Minä jäin vain miettimään mihin yli 70-vuotias herrashenkilö tarvitsee kondomeja. Minusta on pelottavaa ajatella, että sen ikäinen harrastaa satunnaista seksiä jonkun kanssa. Luulisi, että vietit ovat pikkuhiljaa lakanneet.” Mutta tiedoksi kaikille hassuille nuorille; myös isovanhempasi saattavat harrastaa seksiä ihan yhtä lailla kuin sinäkin. ;) Ja sehän on vaan hyvä juttu, koska seksillä on positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen.
Erilaiset huolet ja kriisit parisuhteessa tai elämässä muuten aiheuttavat helposti haluttomuutta. Jos ongelmia ei pysty omin voimin selvittämään, kannattaa hakea apua esimerkiksi terapiasta. Vakavat sairaudet ja vammautumiset aiheuttavat lähes poikkeuksetta haluttomuutta, jolloin terveen kumppanin onkin annettava toiselle aikaa ja turvauduttava vaikkapa omaan käteen. Jos ongelmat ovat alkaneet esimerkiksi hormonaalisen ehkäisyn jälkeen, kannattaa kokeilla toisia ehkäisykeinoja. Jos taas yhdyntäkipujen takia seksi ei innosta, eikä liukuvoide tuo helpotusta asiaan, kannattaa suunnata lääkärin vastaanotolle; erilaiset tulehdukset voivat esimerkiksi aiheuttaa kipua yhdynnässä.
Tämä alustukseksi sille, että lainasin vihdoin viime vuoden varmaankin puhutuimman kirjan eli Härkösen ”Ei kiitos”. Tänään varmaankin aloitan sitä lukemaan, joten lukublogistani löytynee ensi viikon aikana siitä arvostelu. Mutta nyt kaikilla on mahdollisuus kertoa omia kokemuksiaan haluttomuuteen liittyen, vaikkapa anonyyminä, jos siltä tuntuu. :)
kirjoittanut: oceansoul
Mutta onko haluttomuus ongelma? Jos ei nyt ajatella sitä parisuhteen kannalta vaan ihmisen omana asiana: jos haluttomuutta ei koe ongelmaksi, onko se silti ongelma, joka pitää hoitaa pois vain sen takia, että kaikkien kuuluu yltiöseksuaalisessa yhteiskunnassa haluta? Minusta tuntuu että haluttomuus on aikamoinen tabu yhteiskunnassa, haluton ei oikein saa olla, sille pitää olla syy, se pitää hoitaa pois.
Toinen mieleenpulpahtanut asia liittyy sitten noihin e-pillereihin, jotka usein voivat aiheuttaa haluttomuutta. Itse olen syönyt koko aikuisikäni pillereitä, kuten varmasti moni muukin nainen. En siis oikeasti tiedä, millainen olisin ilman ylimääräistä hormonitankkausta. Pelottava ajatus sinänsä, jos en oikeasti olekaan tällainen seksin suhteen. Huvittaisi joskus kokeilla pidemmän aikaa ilman pillereitä, miten se vaikuttaa seksuaalisuuteen, mutta kun vaihtoehtoja ei oikein ole. Kondomiin en luota, vauvaa en halua, kierukan ajattelukin pyörryttää ja hormonejahan siinäkin taitaa olla. Kolmekymmentä tulee kohta täyteen, kai täytyy alkaa markkinoida lääkäreille ajatusta sterilisaatiosta…
Noo, jos ei haluttomuus häiritse itseä (eikä mahdollista kumppania), niin eihän se sitten ongelma ole. Mutta harvoissahan tapauksissa näin on..
Sanoisinpa kuitenkin, että se kannattaa hoitaa pois (jos siis on joku selvä syy). Jos on vaikka masennusta, niin onhan siitä muutakin haittaa kuin se haluttomuus. Haluttomuus on monesti aika selvä mittari, että jotain on jossain vialla.
”En siis oikeasti tiedä, millainen olisin ilman ylimääräistä hormonitankkausta. Pelottava ajatus sinänsä, jos en oikeasti olekaan tällainen seksin suhteen.”
Minäkin aloitin pillerit muutama kuukausi seurustelun aloittamisen jälkeen, koska kortsut ei oikein pidemmän päälle innosta. Pelkään tosiaan liikaa raskautta ja onhan se mukavampaa, ettei tarvitse sen kanssa sähläillä. Toki myös hintakin on pillereissä pienempi.
Itselläni ei haluttomuutta ole ollut tai mitään mielialan muutoksia, etten usko erilaisempi olevani ilman niitä.
Kierukoitahan on kaksi erilaista; hormoni- ja kuparikierukka. Jälkimmäisessä ei hormoneita ole. Itse olen miettinyt, että kierukka voisi olla hyvä keino joskus myöhemmässä vaiheessa (esim. joskus lasten hankkimisen jälkeen), mutta toisaalta kuparikierukassa on monesti haittavaikutuksena runsaat menkat.. Ja ennen pillereitä menkkani kestivät helposti yli viikon ja oli melko runsaat, joten siksi en tiedä, olisiko paras ratkaisu. Hormonikierukka ehkäpä vois olla.
Uskollisuutta vaativat tai olettavat parisuhteet muuttuvat aina ongelmiksi, mikäli suhteen osapuolten seksihalut eivät kohtaa laajalti.
Ei haluttomuus varmasti ole ongelma, jos se ei ole sitä asianomaiselle itselleen tai parisuhteelle. On minullakin ollut pitkiä kausia, jolloin olen ollut kiinnostunut ihan muusta kuin seksistä. Ei elämä ole pelkkää seksiä.
Minun haluni ja haluttomuuteni riippuu aika selkeästi hormoneista (ja fyysisestä kunnosta, väsymyksestä ym.). Minulla on myös taipumukseni kyllästyä samaan mieheen, mutta onneksi mieheni ei ole mikään seksiriippuvainen (hän kyllä olisi halukas seksiin vaikka joka päivä). Pieni erossa olo ja muiden ihmisten tapailu kummasti taas piristää suhdetta.
No nyt täytyy vielä palata tähän pillerikeskusteluun :) Itse olen nyt vajaan puoli vuotta ollut pillereittä (kortsuilla pelataan ja olisi tarkoitus siirtyä kuparikierukkaan) ja bäng! Haluni ovat ihan kuin silloin joskus teininä ;) Tämä ei siis tapahtunut salamana pillereiden lopettamisen jälkeen, vaan nyt useamman kuukauden kuluttua, kuten muutkin muutokset (ihossa, limakalvoissa jne.).
Enkä nyt halua sanoa, ettäkö kaikki hormonit aiheuttaisivat kaikille naisille haluttomuutta, mutta tosiaan itse en edes tajunnut, kuinka epäseksuaalisen nuo kyseiset pillerit minusta tekivät, kun seksiä kuitenkin aina joskus teki mieli. Ajattelin myös, että pitkän parisuhteen kuluessa halujen kuuluukin hiipua. Mutta nyt on aivan tosi ihanaa, kun on saanut oman itsensä ja halunsa takaisin ja parisuhde kukoistaa. Suosittelen siis lämpimästi nimim. Sirpalettakin ainakin kokeilemaan taukoa hormonitankkauksesta.
Itse olen nyt ollut puolisen vuotta ilman pillereitä (lopetin sen vuoksi, että limakalvot kuivuivat ja tiputteluvuotoa oli välillä). Melkein kolmisen vuotta niitä tuli sitä ennen syötyä ilman sen suurempia ongelmia, mutta en jaksanut lähteä kokeilemaan eri pillerimerkkiä (olisi varmaan auttanut, koska söin hyvin vähähormonisia pillereitä eli Mercilonia), vaan päätin sitten lopettaa niiden käytön.
Noh, hyvä ja huono ratkaisu ollut.
Iho on ollut kuin pahimmassa murrosiässä, mutta emättimen limakalvot ovat onneksi paremmassa kunnossa. Menkat ei ole säännölliset vielä – kivut ovat pahemmat kuin pillereitä syödessä, mutta onneksi talttuu ihan normaalilla särkylääkkeellä.
Haluihin ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta (riittävästi niitä siis on ollut koko ajan).
Turhien taukojen pitäminen tuskin kannattaa, jos ei varsinaista syytä ole. Voipi vain turhaan sekoittaa elimistöä..
Jos haluttomuutta oikeasti on, niin toki siinä tapauksessa kannattaa jättää pois tai ainakin kokeilla eri merkkiä, josko siitä olisi apua.
Olen aseksuaali joten en koe seksuaalista mielenkiintoa muutenkaan. Tuntuu hassulta että ihmiset yleensä viittaavat seksin harrastamattomuuteen ongelmana. Söisin mieluummin kilon paskaa kuin harrastaisin seksiä.
Niin. Suurimmalle osalle seksi on parisuhteessa kuitenkin tärkeää, jolloin toisen haluttomuudesta helposti ongelma muodostuu. Eihän siinä sitten mitään, jos on kaksi henkilöä, joista kumpikaan ei koe seksuaalisia haluja.