Minua hämmentää:
Sen ymmärrän, että terveydenhuollon ammattilaisten tiedot eivät ole ajan tasalla, mutta tälläkö ne saadaan päivitettyä? Nauramalla heidän virheilleen?
Joo, vitsi on varmasti hauska niille, jotka asioista tietävät, mutta voisin ihan hyvin nähdä itseni tuon kirjan sivuilla, jos transsukupuolisten kanssa olisin töitä tehnyt. Se, että päätyy naurunalaiseksi, aiheuttaa lähinnä vitutusta ja potku mahaan -hylkimisreaktion koko aihetta kohtaan. En usko, että kukaan kirjan sivuille päätyvä ainakaan innostuu opiskelemaan aihetta lisää tämän seurauksena, julkaistiin nimiä tai ei.
Tiedän, että on raskasta vastailla samoihin kysymyksiin kerta toisensa jälkeen, mutta voisiko tällaiseen kirjaprojektiin menevän ajan käyttää paremminkin ja koostaa asiallisesti kirjoitetun tietopaketin kaikille sitä työssään tarvitseville?
Housuitta 
onks sulle tullut mieleen, että tää ei välttämättä ole projekti joka olisi tarkoitettukaan pelkästään parantamaan jotain toimintatapoja ja kouluttamaan muita vaan vertaistuellinen paikka johon transtyypit voi keskenään purkaa heille sattunutta paskaa?? meillä on lupa ilmaista tunteitamme meihin kohdistuneen paskan käytöksen ja sorron takii ihan vaan sen vuoksi että ne fiilikset herää eikä niitä tarvii yrittää muotoilla jotenkin sellaiseksi että mokanneella tai tökeröllä osapuolella vaan olis mahdollisimman hyvä olo ja ei oo meidän vastuulla pitää huolta siitä että siitä saa jonkun ”hyvän oppimiskokemuksen”. ja jos on transpolilla töissä (saa palkkaa, tekee sitä elääkseen, on saanut jonkin sorttisen koulutuksenkin asiaan) niin kelaisi että siinä olisi ihan hyvät syyt olettaa että kans TIETÄISI TRANSTYYPEISTÄ jotain eikä meidän tarvii sinne tulla opettamaan jengii. huoh. tää kirjaprojekti on paras asia vähään aikaan moi.
Ymmärrän tunteenilmaisun ja vertaistuen tarpeen, mutta itse kokisin huomattavasti hyödyllisemmäksi jonkin osallistavan median, johon voisi itse kommentoida. Kirja on kertalaaki, joka ei elä muuttuvan ajan mukana.
Oikein kenelläkään ei ole laajaa kokemus transihmisistä ja transsukupuolisuuteen liittyvistä ilmiöistä, ja se vähäinenkin tieto liikkuu valitettavan hitaasti. Moni transihmiselle itsestäänselvä asia on vain sellainen, ettei cis-maailmassa kasvanut osaa sitä edes ajatella. Juuri siksi tarvittaisiin mahdollisimman paljon ja mahdollisimman asiallista tietoa niiltä, jotka sitä prosessia käyvät läpi. Se hyödyttäisi kaikkia osapuolia ja estäisi me vastaan muut -asetelmien syntymistä.
Yksilötasolla ne mokaamiset ja tökeröydet lienevät kuitenkin valtaosin tietämättömyyttä, ennakko-odotuksia ja kokemattomuutta, eivät systemaattista sortoa.