Olen aivan unohtanut kirjoittaa tästä, vaikka se on ehkä parasta, mitä seksielämässämme on hetkeen tapahtunut!
Olen jo ennenkin kirjoitellut ehkäisyasioista (esim. merkintä ”Jos kondomin voisi jättää pois…”) eli siitä, että mitään täydellistä ehkäisyvaihtoehtoa ei ole meillä ollut. Hormonaalisia menetelmiä en ole halunnut käyttää enää vuosiin enkä myöskään ole kuparikierukkaa halunnut laittaa jo muutenkin runsaiden kuukautisten takia. Eli viimeiset vuodet toisen lapsen syntymän jälkeen on mennyt kumia tunnollisesti käyttäen, vaikka pitkässä vakituisessa parisuhteessa elellään. (No… koska kiertoni on säännöllinen ja tunnistan ovulaation selvästi, olemme kyllä välillä turvautuneet ihan vain keskeytettyyn yhdyntään loppukierrossa, kun hedelmälliset päivät ovat olleet jo varmasti ohi.)
Mutta vihdoin siis alkuvuonna teimme lopullisen päätöksen siitä, että lapsilukumme on täynnä ja mies kävi sterilisaatiossa. Olemme siis molemmat yli 30v. * Vasektomia sujui hyvin, kipuja miehellä oli parisen viikkoa, mutta muita ongelmia ei ole ollut. Siemenneste on tietenkin tutkittu eikä siittiöitä löytynyt, joten olemme voineet jo jonkin aikaa panna vapautuneesti paljaalla. Ja kuinka ihanaa se onkaan! Ei pelkoa raskautumisesta, molemmista tuntuu paremmalta, liukkaria kuluu paljon harvemmin kuin kortsun kanssa ja ylipäätään ei tarvitse olla ovulaatioaikoina tarkkana siitä, että kumi pysyy ehjänä. Eikä myöskään tarvitse muistaa ottaa kortsuja joka paikkaan mukaan ja spermalla voi leikkiä vapaasti.
*Valitsimme miehen vasektomian, koska se on toimenpiteenä helpompi ja meillä on toki vakaa aikomus yhdessä pysyä eli toivoakseni tarvetta ei ole tulevaisuudessakaan muille menetelmille. (Jos panemme satunnaisesti vieraiden kanssa, kortsua on käytettävä joka tapauksessa tautivaaran vuoksi.)
Housuitta 
Minä oon menossa piakkoin myös sterilointiin, kun puolison hormonikapseli pitäisi uusia ja on epäilty, että se aiheuttaa mm. haluttomuutta ja pitkiä sekä todella epäsäännöllisiä kuukautisia. Lisäksi pitkä yli 20 vuoden suhde, pari pientä lasta ja ikä ovat mulle hyvät syyt ottaa vastuu ehkäisystä, puoliso kun söi vuosikaudet pillereitä ennen lapsia ja synnytysten jälkeen on ollut vajaa kolme vuotta kapseli. Kortsuja on kyllä peppuseksissä käytetty koko ajan, mutta onhan se mukavampi paljaalla työntyä pilluun ja vaikka sitte ruiskuttaa vaihteeksi spermat helpommin päälle kuin kortsun kans. Ja toivottavasti puolisokin on jälleen halukkaampi ilman hormoneita; näin ainakin oli lasten välissä, kun ei ollut hormonaalista ehkäisyä vaan kortsut käytössä myös pillussa.
Minä haaveilen sterilisaatiosta sitten, kun lapsiluku on tullut täyteen. Helpompi se olisi miehelle, mutta hän ei suostu. Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että Suomessa naisten sterilisaatiot tehdään vain implanteilla paitsi suunnitellun sektion yhteydessä voidaan katkaista ja sitoa munatorvet? En haluaisi sen takia suunniteltua sektiota, mutta en myöskään suostu implantteihin, koska niihin liittyy hylkimis- ym. riski (esim. case Essure). Monista syistä ainoaksi ehkäisyvaihtoehdoksi taitaa jäädä ehkäsiytietokone, jota lääkärit eivät edes pidä ehkäisynä. Koen jotenkin hyvin raskaaksi kantaa vastuuta ehkäisystä omilla harteillani, siksi toivoisin tulevaisuudessa lopullista ratkaisua. Joo, on yhteinen asia mieheni kanssa, mutta viime kädessä kyse on minun kehostani, joten lopullinen päätös on minun. Terv. Nimim. Hormoneita ei enää ikinä
Juuh metalliset klipsit kai Suomessa laitetaan naisen sterilisaatiossa, en toki ihan varmasti tiedä (ei siis olla asiaa tiedusteltu, kun ei me koskaan olla oltu valitsemassa sitä vaihtoehtoa, että mulle tehtäisiin).
Hieno homma! Itse niin tottunut kumiin, vain raskausaikana vaimon kanssa päässyt ilman kumia. Pillerit eivät hänelle sovi.
Sellainen tuli mieleen, että aika nuoria vielä olette, olen ymmärtänyt että piuhat yleensä vähen vanhempana tapana katkaista.
Lapsilukumme on täynnä, joten miksipä sitä olisi pitänyt pitkittää myöhäisemmäksi, kun muitakaan oikeasti hyviä ehkäisykeinoja ei meille ole ollut. :)