1/24 – Oma seksileikkikalenteri

os1 kommentti

Joulukuu on täällä, joten blogissakin alkavat nyt joulukalenteripostaukset! Ensimmäiset luukut liittyvät seksileluihin, koska esittelyssä on tekemäni ”lelulaatikon joulusiivouksen” myötä uudet yhteenvetomerkinnät kaikista kokeilemistani seksileluistani. Muut aiheet paljastuvat sitten päivä kerrallaan (kaikkia ei ole vielä mietittynä eli ideoitakin saa toki jättää!).

Monissa seksiblogeissa on marraskuussa tullut vastaan esittely Sinful-verkkokaupan seksivälinejoulukalenterista. Jos sellainen kalenteri olisi tullut 10v sitten minua vastaan sopivaan hintaan, olisin saattanutkin harkita sellaisen hankkimista, koska ideahan on hyvä. Tällä hetkellä meillä on paljon erilaisia seksileluja, joten en halua enää yhtään turhaa (eli samanlaista) lelua niiden joukkoon.

No mutta kuten jo olen kirjoittanut, aika ja energia on ollut elämässä kortilla eikä seksielämämme ole ollut kovinkaan vaihtelevaa. En tarkoita, että seksin pitäisi olla jonkinlaista välineurheilua, mutta antaahan ne oman lisänsä ja innostaa monenlaisiin juttuihin. Siispä kehittelin oman seksileikkikalenterin, joka perustuu siis ihan näille jo olemassa oleville leluille. Kirjoitin lappuja, joissa on nimetty siis jokin seksilelu, jota ”täytyy” käyttää kyseisellä seksikerralla. Muutamassa lapussa on mainittu jokin seksileikki, mihin ei mitään seksivälinettä tarvitse, mutta joka vaatii jotain muuta vähän erityisempää. On käytännössä mahdotonta, että harrastaisimme seksiä joka päivä eikä lappujakaan siis jokaiselle päivälle ole (en jaksa jokaista erilaista vibraa ja nipistintä näin lyhyessä ajassa kokeilla, mutta että jokaisesta lelukategoriasta on yksi lappu olemassa). Saapa nähdä, montako lappua nostamme ennen joulua ja ylipäätään pystymmekö molemmat heittäytymään tähän mukaan!

  • Lapuissa on lyhyitä tekstejä, esimerkiksi ”nänninipistimet”, ”anaaliseksiä lelulla” tai ”mahdollisimman monta sormea (pilluun)”

Menkkojenkin pitäisi loppua sopivasti juuri joulukuun alussa, joten eipä nekään häiritse montaa päivää tämän joulukalenterin aikana. Ikävää on kyllä tässä toki se, että joulun lomaviikko menee verta vuotaessa, mutta aina ei voi voittaa ja eihän se toki seksiä silti estä. ;)

Mukavaa joulukuun alkua kaikille!

Lelulaatikon joulusiivous

os1 kommentti

Vuosien myötä makuuhuoneen kaappeihin ja laatikoihin on kertynyt monenlaisia seksileluja. Osa on ollut säännöllisessä käytössä, osa satunnaisesti leikeissä mukana ja sitten on niitäkin, joita ei juurikaan ole tullut (ainakaan enää) käytettyä. Päätinkin tehdä eräänä päivänä lelulaatikoiden joulusiivouksen. Tämä sisälsi 1) sellaisten lelujen pois heittämisen, joilla ei ole enää käyttöä [näitä nyt ei ollut kuin pari kappaletta], 2) lelujen puhdistamisen, vaikka toki ne aina käytönkin jälkeen olen puhdistanut & 3) lelujen järjestelyn. Aiemmin osa leluista on ollut yöpöydän laatikossa ja osa kaapeissa jossain vaatteiden alla piilossa sekä esim. treenikuulat ovat olleet vessan kaapissa. Osa leluista on siten jopa unohtunut eli niitä ei ole tullut käytettyä, koska ne eivät ole olleet kovin helposti saatavilla.

Jo viime joulun aikoihin tein jonkinlaisen lupauksen siitä, että yrittäisimme harrastaa enemmän ja monipuolisemmin seksiä, koska olimme liukuneet hieman kaavamaisiin pakollisiin seksikertoihin. Ruuhkavuodet ja muut syyt ovat aiheuttaneet sen, että energiaa ja aikaa on ollut aika vähän. No, samaa tavoitetta voisin yrittää kuitenkin nyt ja monipuolisuuteen liittyen voisi haastaa itsensä käyttämään tänä vuonna jokaista lelua ainakin kerran ennen joulua. ;)

Olen esitellyt seksilelujani aiemminkin (esim. täällä on monia merkintöjäni listattuna), mutta nyt alan siis julkaista uusia päivitettyjä versioita niistä merkinnöistä. Pysykää kuulolla, jos seksilelut kiinnostavat!

Edit: Kyseiset uudet seksilelumerkinnät löydät seksilelukokemukset-tagin alta.

Paluu kohti kokonaisvaltaisempaa nautintoa

os2 kommenttia

Tiedän, että orgasmin ei pitäisi olla seksissä pakollinen päämäärä, mutta olisi valetta väittää, etteikö se itselleni silti sellainen vähän olisi.

Minulla ei juuri koskaan ole ollut vaikeuksia saavuttaa orgasmia [yksin tai suhteen alkuvaiheen jälkeen vakituisen parisuhdekumppanini kanssa] ja siksi kai onkin ollut aina helppoa sen saamiseen tähdätä. Usein saan halutessani ensimmäisen orgasmin jo melko nopeasti käsi- tai suuseksillä, jolloin mahdolliseen yhdyntään siirtyminen sujuu miellyttävästi. Jos joskus harvoin on sitten käynyt niin, ettei orgasmia olekaan tullut syystä tai toisesta ollenkaan koko seksin aikana, jotain tuntuu jääneen puutteelliseksi. Vaikka sinänsä olisikin ollut ihanaa ja nautinnollista.

Juhani kirjoittaa ”Onko palveluilla orgasmitakuu?” -blogimerkinnässään seuraavasti: ”Kun seksiin suhtautuu matkana, jolla ei välttämättä ole päämäärää, voi keskittyä juuri siihen, mikä sillä hetkellä toimii ja tuntuu hyvältä. Oli lopputuloksena orgasmi tai ei, voi ainakin nauttia siitä mitä tuli tehtyä, sen sijaan että yrittäisi epätoivoisesti yhtä tiettyä asiaa ja päätyisi lopulta turhautuneena jäämään ilman sitäkin.”

Näinhän sen tietysti pitäisi olla. Mutta kun tietää, millaista on saada järisyttävä orgasmi, sitä kohti yrittää yleensä mennä. Jos orgasmin saamiseen on tottunut, niin helpostihan ilman jääminen voi turhauttaa – puhumattakaan siitä, jos ei ole koskaan päässyt orgasmia kokemaan ja haluaisi siinä onnistua. Orgasmin saamisen yrittäminen ei itsessään toki vielä ole mikään ongelma, jos siitä ei tule pakkomielteistä hommaa eikä seksi siis ole vain pelkkää suorituskeskeistä orgasmiin tähtäävää toimintaa. Pakolla orgasmia ei saa tulemaan.

Orgasmeissakin on tietenkin eroja: osa on todella voimakkaan räjähtäviä ja osa on sitten taas vähemmän voimakkaita. Lähiaikoina minulla itselläni on välillä ollut jotenkin hankaluuksia päästä orgasmissa korkeimmalle huipulle asti. Saan kyllä jonkinlaisen orgasmin, mutta se ei ole ollut niin kokonaisvaltainen nautinnon saavuttaminen kuin orgasmin toivoisi olevan, vaan jää jotenkin laimeaksi. Töiden ja muiden elämän osa-alueiden aiheuttama stressi & väsymys tuntuvat asiaan vaikuttavan. Joskus se on hieman turhauttavaa. Mutta oikeastaan kyse ei ole lopulta ollut siitä orgasmista, vaan matkasta, jolla siihen on tultu.

Jotenkin näiden ’heikkojen orgasmieni’ myötä havahduin siihen, millaiseksi seksielämämme on lähikuukausina mennyt. Pikaisia seksikertoja, joissa vaan yritetään tähdätä molempien nopeaan tyydyttymiseen (lue: eli orgasmin saamiseen, jonka jälkeen ”pakollinen” on ikään kuin suoritettu). Toki on niitä muutamia harvoja kertoja, kun on ollut aikaa nauttia toisesta ajan kanssa, mutta ihan rehellisesti ottaen ei meillä erinomaista seksielämää ole ollut hetkeen. Ei kai se siis sitten mikään ihme ole, jos omat orgasmit jää laimeiksi eli en saa sitä samanlaista kokonaisvaltaista hyvää oloa kuin mitä ennen on usein seksissä saanut. Ja sanottakoon, ettei tämä ole siis miehestäni johtuvaa, vaan ihan itse olen mennyt vähän sieltä, missä aita on matalin. Joskushan kiireiset pikapanot voivat olla ihan jees pahimpien paineiden purkamiseen, mutta oikeasti mieluummin ottaisin kiireettömät, pitkät ja monipuoliset seksikerrat. Nyt puuttumaan on mm. monesti jäänyt hidas virittäytyminen seksiin suutelemalla ja koko kehoa kosketellen. Vaikka alapää olisikin ehtinyt hieman kostua yhdynnän onnistumiseksi, mieli ei ehkä ole kuitenkaan ollut kiihkeimmillään. Päässä pyörii tieto siitä, että nyt oikeastaan pitäisi jo olla nukkumassa, jotta jaksaisi nousta seuraavana aamuna töihin, joten äkkiä vain esim. suuseksiä ja ehkä pikainen yhdyntä perään. Ei rauhallista nauttimista seksistä. Ei vaihtelevuutta esimerkiksi seksileluilla ja bdsm-vivahteilla. Asiaan on vaikuttanut toki suuresti myös parisuhteen yleinen tila, kun nämä ruuhkavuodet ovat saaneet molemmat vähän väsyneiksi ja parisuhteen hoitaminen on ollut aika alhaalla tärkeysjärjestyksessä (vaikka tietenkin oikeasti se olisi tärkeää ja riidat vain ovat syöneet turhaan energiaa).

Emme kuitenkaan siis ole yhdyntäkeskeisiä. Harrastamme paljon enemmän käsillä hyväilyä ja suuseksiä kuin yhdyntöjä. Mieheni muisteleekin vielä lämmöllä erästä lapsivapaata kylpylähotelliyötämme viime kesältä, jolloin annoin hänelle suuseksiä pitkän kaavan mukaisesti ja se oli kuulemma nautinnollisin seksikerta, mitä hän muistaa. Kun näin orgasmeista puhutaan, on kai pakko mainita, että tuolloin onnistuin hänen ensimmäisen orgasmin/laukeamisen jälkeen jatkamaan välittömästi hyväilemistä ja hän tuli pian voimakkaasti uudelleen. (Yleensä tuo ei onnistu, kun penis on niin kosketusherkkä laukeamisen jälkeen.)

Rouva Syld kirjoitti merkinnässään ”Oodi orgasmille” seuraavasti: ”Hitaus, kiusaaminen, vaihtelu, mielen kiihkeys ja halu nostavat orgasmin voimaa tehokkaasti. Ja erityisesti se, miten annat itsellesi luvan nautintoon ja antaudut ottamaan tuota purkausta vastaan. (…) Jos orgasmiin on kiire, jää paitsi suuresta osasta nautintoa. ”

Pitäisikin unohtaa orgasmiin pyrkiminen ja harrastaa seksiä taas vaihtelevammin ilman kiirettä. Vaikka minulla on tietyt tavat, joilla orgasmi tulee suht helpolla, pitäisi siis jaksaa lisätä matkaan erilaisia vaiheita – erityisesti läheisyyttä. Todennäköisesti seksikertoihin panostamalla saisi taas useammin niitä voimakkaitakin orgasmeja, jotka tekisivät tyydyttyneeksi kokonaisvaltaisemmin. Ja lisäksi seksiin pysyisi suurempi mielenkiinto yllä – nyt usein valitsen helpommin muut asiat kuin seksin. Jos muistiin jäisi erittäin nautinnollinen ja läheisyyttä lisännyt seksikerta, voisi ehkä seuraavanakin iltana helpommin muistaa, että sellaistahan minä halusin useammin!

~~~

Puhuimme tietenkin tästä aihepiiristä mieheni kanssa. Vaikka vuorokauden tunnit eivät aina tunnu riittävän kaikkeen, jotain muutoksia on ollut nähtävissä. Niistä ehkä myöhemmin juttua, kun näkee, miten tilanne etenee hieman pidemmällä aikajaksolla…

Missä menee pettämisen rajat?

os6 kommenttia

Me Naiset -lehden nettisivuilla oli artikkeli pettämisen rajoista. Mukana oli 15 väittämää, joihin vastaamalla sai tietää, montako prosenttia muista vastaajista oli samaa mieltä.

Sanottakoon nyt ensin, että osa tuon testin väitteistä olisi kaivannut tarkentamista. Eli ihan vastaajan tulkinnasta riippuu, miten niihin lopulta on vastannut. Ei siis kovinkaan hyvin tehty testi, mutta pitihän tuo tietenkin huviksi tehdä. Jotkut prosenttiluvut hieman ihmetyttivät: esimerkiksi 65% piti ihastumista pettämisenä. Oikeastiko joku pitää tahatonta ihastumista pettämisenä vai ovatko vastaajat sitten ajatelleet väittämän siten, että sitä ihastumista tarkoituksella ruokkisi ja pyrkisi läheisyyteen toisen kanssa? 59% katsoo pettämiseksi sen, jos kumppani flirttailee toisen ihmisen kanssa julkisella paikalla ja 94% pitää pettämisenä sitä, että kumppani lähettää jollekulle toiselle alastonkuvan. Esimerkiksi itse vastasin, että en pidä – olen itsekin lähetellyt, mutta jälleen kerran tuokin kohta vaatisi tarkentamista (esim. missä tarkoituksessa niitä lähetellään eli minkälaisesta vuorovaikutuksesta on kyse – toisen viettelemisestä vai jostain muusta).

Itse olen kirjoitellut aiemmin näkemyksiäni pettämisen rajoista esimerkiksi tässä Housuitta-blogin tekstissä ja olen kai melko vapaamielinen näiden asioiden suhteen. Jos mieheni esim. viestittelisi seksuaalissävytteisesti jonkun kanssa esim. kiihottuakseen, niin siinähän sitten, jos se on vain viatonta fantasiointia satunnaisen henkilön kanssa. Eikä minun ole siitä tarvetta edes tietää. Jos sen sijaan viestittelyä käytäisiin siinä tarkoituksessa, että tarkoituksena on saada todellisuudessa jonkinlainen salasuhde aikaiseksi, niin oltaisiin jo ihan erilaisessa tilanteessa. Sellaista viestittelyä yrittäisi varmasti salata kumppanilta, mikä jo kertookin siitä, että nyt ei taideta olla sallitussa toiminnassa. (En itse salaa, mutta en toisaalta kerrokaan jokaista viestittelyäni muiden henkilöiden kanssa enkä esim. sitäkään, mitä kaikkia pornopätkiä olen milloinkin katsonut. Mutta syynä ei siis ole pelko siitä, että tekisin jotain väärää. Jos mieheni ne saisi selville vahingossa, niin ei siitä ongelmaa syntyisi.)

Tänä vuonna julkisuudessa ollut termi mikropettäminen ”tarkoittaa viestittelyä tai flirttailua parisuhteen ulkopuolisille ilman, että suhde kehittyy varsinaiseksi seksi- tai rakkaussuhteeksi. Mikropettämiseen liittyy myös muista kuin omasta kumppanista fantasiointi. (…) Se, minkälaista toimintaa kukin pitää pettämisenä, vaihtelee yksilöittäin. Jonkun mielestä pettämistä on jo viehättävän ihmisen kuvan kehuminen sosiaalisessa mediassa, jonkun toisen mielestä raja kulkee vasta alastonkuvissa tai videoyhteyden avulla toteutetussa seksuaalisessa kontaktissa. ” (yle.fi)

Fantasiointi, joka on todella vain seksifantasiointia pään sisällä, ei kyllä mielestäni voi olla mitään pettämistä eikä kyllä edes satunnaisen kuvan kehuminen somessakaan. Siitä eteenpäin menevät jutut ovat sitten niitä, mistä jokaisen pariskunnan kannattaa keskustella yhteisesti – mikä on meidän tapauksessa hyväksyttävää ja mikä ei? Saako laittaa alastonkuvan nettiin muiden katseltavaksi eli miltä se kumppanista tuntuu / onko se häntä loukkaavaa? Saako flirttailla?

Myös mm. Iltalehti on kirjoitellut (mikro)pettämisestä. Rakkauden ammattilaiset -blogissa taas on pohdittu sitä, kannattaako aina tunnustaa, jos pettää. Artikkelissa ei tietenkään anneta mitään tiettyä oikeaa vastausta, vaan erilaisia näkökulmia esille tuomalla kannustetaan lukijaa omaan pohdintaan.

Missä menee teidän suhteenne rajat siihen liittyen, mikä katsotaan pettämiseksi ja mikä ei? Harrastatko ”mikropettämistä” ja onko se ylipäätään teidän suhteessanne edes pettämistä eli teetkö sitä salassa? Loukkaisiko sinua, jos saisit tietää kumppanisi lähetelleen alastonkuvia jollekulle toiselle tai harrastaneen kiihkeää nettiseksiä? Tai sallitko sellaisen kumppanillesi, mutta et halua tietää niistä? Tai ehkä lukijoista löytyy avoimessa suhteessa olevia, jotka sallivat jopa irl seksin harrastamisen?