seksielämä

Haluammeko aina vain enemmän ja enemmän?

os10 kommenttia

Olen aina ollut kokeilunhaluinen seksin suhteen ja vaikka en aikoinaan tätä blogia teini-ikäisenä aloittaessa ollut vielä valmis siihen, olihan se toisaalta täysin ennustettavaa, että jossain vaiheessa hyppäämme mieheni kanssa avoimeen suhteeseen. Näin muutaman vuoden jälkeen voin onnellisena edelleen todeta sen olleen meille oikein hyvä ratkaisu ja se on tietenkin avannut paljon lisää mahdollisuuksia sille, että on voinut kokeilla monenlaista.

Välillä kuulee, miten ihmiset ovat sitä mieltä, että jos aina vain kokeilee kaikenlaista uutta ja erilaista, ei enää pystyisi nauttimaan yksinkertaisesta (”tavallisesta”) seksistä.

Onko sitten tilanne omalla kohdallani sellainen, että haen koko ajan vain voimakkaampia ärsykkeitä, joilla tyydytän loputtoman seksikokeiluhaluni? Lähivuosina on tullut pantua vaikka millä tavalla ja vähän missä vaan eri ihmisten kanssa, olen harrastanut ryhmäseksiä ja olen käynyt seksibileissä. Voin tietyllä tavalla myöntää sen, että välillä ajatus ihan siitä perinteisestä yhdynnästä kyllästyttää, mutta harvempi meistä kai aina joka päivä haluaa yhtään mitään. Välillä on sitten taas niitä päiviä, kun on ihanaa esimerkiksi vain harrastaa rauhallista yhdyntää lusikka-asennossa lauantaiaamuna tai vain antaa mieheni sormettaa minut orgasmiin ilman sen ihmeellisempiä juttuja. Periaatteessahan haluni syttyy helpommin, jos seksiä ehdottaa joku sellainen, jonka kanssa seksiä on mahdollisuus harrastaa vain harvoin ja jos se ehkä vielä sisältää jotain hieman erityisempää. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin kadottanut haluni omaa puolisoani kohtaan tai että kaipaisin koko ajan vain uutta ja uutta. Minulla on ollut pitkään jo sama vakkariseksikumppani (puolisoni lisäksi) ja hänen lisäkseen vain hyvin vähän ”vierailevia” tähtiä. Mitään yhden illan juttuja täysin randomeiden kanssa en harrasta, sillä seksi tuntuu paljon paremmalta, kun mukana on myös jonkinlaista tunnetta ja että seksikertojen on mahdollisuus myös jatkossa kehittyä, kun tutustuu toiseen ja hänen haluihinsa paremmin.

Photo by cottonbro studio on Pexels.com

Millaisia ajatuksia sinulle tämä herättää?

2/24 – Avoimessa suhteessa (edelleen)

os3 kommenttia

Tämä on vuoden 2022 joulukalenteriin kuuluva postaus.

***

Viime vuonna useampi joulukalenteripostaus liittyi jollakin tavoin avoimeen suhteeseen, sillä oli mennyt alle vuosi siitä, kun olimme mieheni kanssa päätyneet sopimaan siihen siirtymisestä. Kyseessä oli siis monella tapaa uusi ja jännittävä asia, mikä sai parisuhdeseksiinkin uutta virtaa.

Mutta miten siis nyt, kun olen elänyt toista vuotta avoimessa suhteessa ja säännöllisesti on tullut harrastettua seksiä muutenkin kuin oman puolison kanssa (ja myös miehelläni on oma panokaverinsa)… Miten se on sujunut?

Lyhyesti sanoisin, että avoin suhde on sopinut meille hyvin. Toki olisi valetta väittää, etteikö seksi muiden kanssa ole kiehtonut minua joskus hieman helpommin kuin seksi oman puolison kanssa, vaikka oikein hyvää kiihkeää seksiä on ollut siis ihan yhtä lailla säännöllisesti puolisonikin kanssa. Avoin suhde ja sitä myöten seksini muiden kanssa ei ole ollut millään tavalla puolisoltani pois, vaan se on vain lisännyt omaa kokonaisseksimäärääni. Myöskään hänen seikkailunsa eivät ole olleet tietenkään minulta pois ja hän on mielestäni aivan yhtä mielellään ryhtynyt seksiin kanssani.

Intohimon väheneminen tai jopa kokonaan lopahtaminen on varmasti monille tuttua pitkissä suhteissa ja siksi ei olekaan ihme, että niin monet päätyvät pettämään. Onhan salasuhteet seksielämältään usein jotain aivan muuta kuin se tuttu ja turvallinen parisuhdeseksi. Vaikka itse siis harrastan seksiä luvallisesti muiden kanssa, seksissä on silti läsnä erilainen jännitys ja fiilis kuin omassa pitkässä parisuhteessa. Vaikka seksissä ei sinänsä fyysisesti mitään ihmeellistä tapahtuisikaan, aivokemiat kai tekevät tilanteesta erityisen kiihottavan. Fwb-suhteissa ei tarvitse myöskään miettiä mitään arjen hankaluuksia yms., vaan voi vain keskittyä seksihaluihin. Ja kun tällä hetkellä kyseessä on minulla kuitenkin vakkarikaveri eli hänestäkin on tullut melko tuttu ja turvallinen, niin turhaa jännitystä ei tilanteessa ole, vaan voi vapaasti rentoutua nautinnon vietäväksi. Täysin satunnainen seksi eli yhdenillanjutut ei minua ole innostanut.

Tärkeimmät säännöt minusta meidän avoimessa suhteessa ovat: Toisella on lupa harrastaa seksiä valitsemansa henkilön/henkilöiden kanssa, kunhan 1) pyritään pitämään suhde vain kaveriseksinä eli jätetään rakkausjutut vain meidän yhteiseen parisuhteeseemme, 2) parisuhde/perhe on aina tärkein eikä sivuseksisuhteet saa viedä yhteistä aikaa liikaa, 3) seksi parisuhteen ulkopuolella muiden kanssa on vain lisä eli sen ei tulisi vähentää kiinnostusta parisuhdeseksiin, ja 4) turvaseksi on pakollista, jotta seksitaudeilta vältyttäisiin.

Photo by Maria Lindsey Content Creator on Pexels.com

Pystyisitkö sinä antamaan kumppanillesi luvan harrastaa seksiä myös muiden kanssa?

21/24 – Avoin suhde

os3 kommenttia

Voisinko ryhtyä avoimeen suhteeseen? Tuskin ainakaan kovin helposti, vaikka en kovin mustasukkainen olekaan ja pettämiseksi luokiteltavan toiminnan raja menee meillä melko korkealla. Yhteiset ryhmäseksijutut on ajatukseltaan jees, mutta varmasti miettisin liikaa sitä, mitä toinen puuhailee toisten kanssa, jos en itse ole lainkaan ollut paikalla. Pystyisinkö kuitenkin lopulta asian sallimaan / saisinko tunteen hallintaan, jos se olisi toiselle tärkeää? Tai jos itselleni tulisi halukkuutta avoimeen suhteeseen, miten lähtisin asiaa viemään eteenpäin?

Tällä hetkellä suhteessamme on hyvä vaihe, monipuolista kiihkeää seksiä on ollut riittävästi lähiaikoina. Aikaa eikä myöskään energiaa olisi juurikaan mihinkään ulkopuolisiin juttuihin – enkä sellaiselle koe tarvettakaan tällä hetkellä. Mutta jos suhteemme kestää loppuelämämme, riittääkö meille vain toisemme seksiasioissa? Tai jos esim. toinen ei pystyisi seksiin lainkaan pitkiin aikoihin, olisiko avoin suhde hyvä ratkaisu, jos sooloseksi ei tuntuisi riittävältä tavalla toteuttaa seksuaalisuutta? Tai jos toinen haluaisi palavasti harrastaa jotakin sellaista seksin muotoa, mitä ei itse voisi tarjota, mutta se olisi toiselle siis tärkeä fetissi? Tietenkin olisi ihanaa pystyä tarjoamaan rakastamallensa kumppanille nautinnollinen seksielämä, mutta todellisuudessa ulkopuolisten kumppanien salliminen ei välttämättä ole kovin helppoa.

Avointa suhdetta miettiessä tärkeää on keskustelu säännöistä. Ja jos molemmat osapuolet eivät vapaaehtoisesti ja aidosti suostu kyseisenlaiseen suhteeseen, se ei tietenkään oikeuta pettämistä.

Olen kirjoitellut ajatuksiani aiemmin mm. tässä merkinnässä. Vinkiksi myös mielenkiintoinen blogi aiheesta, vaikka ilmeisesti uusia päivityksiä ei ole enää sinne tulossa: Perheenisän ajatuksia avoimesta avioliitosta. (Myös toinen blogi ”Suhteellisen avointa” oli hyvin kirjoitettu, mutta ilmeisesti on yksityiseksi muutettu.)

Mitä mieltä avoimesta suhteesta?

2/24 – Pitkä parisuhde

os5 kommenttia

Joulukalenterin toinen postaus! Kalenteri alkoi toiveellani siitä, että oman parisuhteeni tila saadaan nyt käännettyä positiivisempaan suuntaan. Tässä toisessa luukussa mietitään pitkää parisuhdetta.

Milloin parisuhde on kestänyt pitkään? Kaikkihan on tietenkin suhteellista. Koen oman parisuhteeni pitkäksi, sillä olen ollut suuren osan elämästäni (yli kolmasosan) ja siis koko aikuisikäni tässä suhteessa. Olen 30v. Sen sijaan joku 50-vuotias on voinut olla vaikka yli 30 vuotta samassa suhteessa, jolloin minun suhteeni pituus voi tuntua lyhyeltä.

Kuinka pitkä on pisin parisuhteesi (ja minkä ikäinen olet)? Miten määrittelisit pitkän suhteen, onko se yli 5, 10, 15 vai 20 vuotta?

Onko täällä ihmisiä, jotka olisivat olleet yhdessä kumppaninsa kanssa jo teini-ikäisestä alkaen ja ovat nyt esimerkiksi keski-ikäisiä? Onko tullut koskaan oloa, että ruoho voisi olla vihreämpää aidan toisella puolella? Onko ihastumiset meinanneet viedä mukanaan? Entä onko heitä, jotka kokevat suhteensa olevan huono, mutta eivät siltikään eroa?

Välillä keskustelupalstoja lukiessa on törmännyt ajatuksiin, ettei nuorena alkanut parisuhde voi säilyä hyvänä ja vähintäänkin toisen tekisi mieli esim. lähteä kokeilemaan seksiä muualla. Itse en ole ajatellut, että vaihtamalla voisi jokin parantua, koska parisuhteessamme on hyvä vahva pohja. Mitä sitten tulee siihen, haluaisinko harrastaa seksiä jonkun muun kanssa, on asia erikseen… Olen haaveillut ryhmäseksistä, mutta sen pitäisi olla yhteinen kiva kokemus kumppanin kanssa. Olen haaveillut seksikokeilusta naisen kanssa, mutta sekin siis lähinnä ryhmäseksimielessä. Ja kyllä, olen ollut vuosia sitten ihastunut erääseen toiseen mieheen jonkin aikaa, mutta suhtauduin siihen ohimenevänä asiana enkä tietenkään kohteelle sitä kertonut. Eikä kyse ollut siitä, että silloin suhteessani olisi ollut mitään vaikeuksia. Miehenikin siitä tietää, joskaan ei tiedä, kuka kohteena oli. No, ohi siis meni sekin tunne lopulta, kun en asialle mitään tehnyt. Mitä tulee parisuhdeseksiin – on ihanaa, kun tuntee toisen hyvin ja molemmat haluavat kokeilla välillä myös uudenlaisia juttuja.

1/24 – Kohti parempaa parisuhdetta

os1 kommentti

Joulu on taas pian. Viime vuonna tässä blogissa kokeiltiin ensimmäistä kertaa päivittäin julkaistavaa joulukalenteria, joten jatketaan tänäkin vuonna! Kokoelma siis erilaisia postauksia, joihin toivotaan lukijoilta kommentteja keskustelun synnyttämiseksi. :)

Tänä vuonna seksielämääni ovat varjostaneet parisuhteen vaikeudet. Seksi ja muu läheisyys on jäänyt surullisen vähälle, mutta nyt suunta on toivottavasti menossa vain ylöspäin. Joulu on kriiseille altista aikaa, joten parisuhteessammekin on syytä julistaa joulurauha.

Olemme olleet yli 12 vuotta yhdessä, jo teini-ikäisistä alkaen. Vaikka nyt on ollut vaikeuksia (ei pettämistä tai mitään muuta suurempaa draamaa, arkielämä vain rasittanut molempia), suhteessamme on edelleen paljon hyvääkin. Luotamme toisiimme, arvomme ovat samanlaiset, haluamme jakaa arkea toistemme kanssa. Ei siis erotoiveita, vaan toiveita siitä, että löytäisimme taas toisemme kunnolla henkisellä ja fyysisellä tasolla. Meillä molemmilla on esimerkiksi halua monipuoliseen seksielämään, vaikka se nyt ei olekaan toteutunut. Seksihän on ihanaa ja sitä haluaisi kokea toisen kanssa, mutta liian usein riitely on vienyt voiton vapaailtoina. Ja sitä on vain jotenkin sen jälkeen niin vaikeaa saada psyykattua itsensä siihen, että annettaisiin puolin ja toisin anteeksi & voisi koskettaa toista. Lopulta tyytymättömyys vain kasvaa ja kasvaa ja kehä on valmis.

Housuitta-blogi on julkaissut lomakkeen, jonka avulla voi yhdessä kartoittaa seksuaalisia mieltymyksiä. Minä väitän tälläkin hetkellä tietäväni melko hyvin kumppanin halut, vaikka seksijutut ovatkin olleet melko vähällä pari vuotta eli toisen lapsen syntymän jälkeisen ajan, mutta tilanteen päivittäminen tuskin olisi pahasta. Vaikka omassa päässä seksiasiat ovat olleet aika unessa, ehkä kumppanille on muodostunut uusia haaveita, joista ei ole tullut kertoneeksi, kun ensisijainen toive on tällä hetkellä se, että seksiä ylipäätään olisi säännöllisesti. No me siis ehkä ensiksi tarvitsisimme koko parisuhteen tilan kartoittamisen siitä, mikä oikeasti on vaikeuksien takana ja sen jälkeen voisi tarkistaa molempien seksielämän mieltymykset.

Oletko sinä ollut yhdessä kumppanisi kanssa pitkään? Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita parisuhde-elämässä / mistä aiheesta on eniten riidelty? (Meillä esimerkiksi raha-asiat ei ole ollut riitelyn kohteena, vaikka opiskelu- ja pikkulapsiaikana mies onkin ollut se, jonka palkalla on eletty. Se onkin yksi asia, josta olen kiitollinen! Nyt vihdoin olemme molemmat työelämässä, mikä toki on tuonut kiireisen arjen ja vähäisen vapaa-ajan.)