Silmäilinpä tässä läpi erään kevään kurssin luentojen aiheita ja huomasin yhden niistä käsittelevän seksuaalisuuden merkitystä elämänkulussa. Opiskelen siis sosiaalialaa, joten tuskinpa aihetta kovin syvällisesti käydään, mutta toivottavasti jotain uutta ja mielenkiintoista tulee kuultua. Nyt en kuitenkaan aio kirjoittaa seksuaalisuudesta koko elämänkaarta ajatellen.
Asiasta nimittäin muistui jonkin mutkan kautta mieleeni, kuinka Paratiisi jo pitkän aikaa sitten toivoi jonkinlaista kirjoitusta aiheesta ”seksi ei ole vain nuorten ja kauniiden yksinoikeus”. En ole tutustunut ikääntyneiden seksuaalisuuteen sen enempää, mutta jaan nyt kuitenkin muutaman ajatuksen, joita itselleni nousi mieleen.
Kirjoitin otsikkoon seksuaalisuus, vaikka mielessäni olevat ajatukset liittyvätkin suurimmaksi osaksi seksiin ja sen harrastamiseen. Seksuaalisuushan ei tietenkään tarkoita vain seksin harjoittamista, vaan se on paljon muutakin: jotain, mikä seuraa meitä lapsuudesta vanhuuteen. Seksuaalisuus herää kunnolla murrosiässä, mutta sen kehittyminen alkaa jo vauvoilla. Tohtori.fi kertookin seksuaalisuudesta seuraavaa: ”Seksuaalisuus koostuu persoonallisuudesta, sukupuolesta ja sen kokemisesta, elämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä kaikesta mielihyvää aikaansaavasta toiminnasta: myös sellaisesta johon ei liity seksiä tai erotiikkaa. Seksuaalisuus on asia josta ei pääse eroon, se kulkee aina mukana.”
Vanhojen ihmisten seksuaalisuuteen suhtaudutaan usein niin, että siinä olisi jotain kummallista; ehkä jotenkin niin, ettei sitä saisi ollakaan. Mainitsin jo aiemmassa artikkelissani, kuinka eräs henkilö ihmetteli blogissaan sitä, kuinka vanha mies kävi ostamassa kortsuja (”Luulisi, että vietit ovat pikkuhiljaa lakanneet”). Huh, miksei vanhoilla ihmisillä saisi olla aivan samalla tavalla seksuaalisia tarpeita? Ja toki heillä onkin: esimerkiksi läheisyys on varmasti yhtä tärkeää kuin muillekin. Seksin harrastamisenkaan ei tarvitse loppua, vaikka ongelmia voi ollakin: penis ei kenties enää seiso kunnolla tai emätin ei kostu – ja erilaiset sairaudet voivat olla haitaksi. Seksiä voi kuitenkin harjoittaa muullakin tavoin kuin yhdynnöillä (myös itsetyydytyksellä, jos kumppania ei ole). Halut helposti kyllä vähenevät ikääntyessä, mutta kokonaan niiden ei tarvitse kadota. Tässäkään kohtaa en voi olla mainitsematta seksin (ja orgasmin) hyötyjä: esim. kivut voivat vähentyä. Miksi siis luopua seksin harrastamisesta, jos siihen on fyysisesti kykeneväinen ja pienikin halu löytyy!
On toki ihan hyvä muistaa, että seksin merkitys ei ole kaikilla ihmisillä samanlainen – tarpeet ja halut vaihtelevat ihmisestä toiseen: niin vanhoilla kuin nuoremmillakin ihmisillä. Toiselle saattaa riittää läheisyys ja koskettelu, toinen taas kaipaa seksiä yhdyntöineen vielä 70-vuotiaana. Tohtori.fi-sivustolla sanotaan, että ”Seksitapojen aikaisemmalla laadulla on myös merkitystä tulevalle elämälle, tosin koskaan ei ole myöhäistä laajentaa valikoimaa. Seksuaaliseen aktiivisuuteen iäkkäänä vaikuttaa aktiivisuuden taso koko elämän aikana. Nuorena aktiivinen henkilö on sitä myös myöhemmin.”
On hieman surullista, että välillä kuulee sellaisia ajatuksia, että vanhat ihmiset itse ajattelevat, ettei heillä enää olisi ”oikeutta” seksin harjoittamiseen. Ihmettelen vain, että miksi? Kaikilla on oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla ja minkä ikäisenä tahansa, kunhan ei tietenkään loukkaa toisten oikeuksia.
kirjoittanut: oceansoul
Housuitta 
Seksi ei ole ikäkysymys! On kummallista, että edelleen jotkut paheksuvat ns. kypsän iän seksuaalisuutta. Kun ikää on enemmän, voidaan tarvitan ehkä mielikuvitusta enemmän, mutta ikä ei ole mikään todellinen este. Seksi on iän myötä muuntuvaa, mutta monelle todella antoisaa.
Lopetetaan siis hurskastelut ja ikärasismi seksistä puhuttaessa ja annetaan ihmisten nauttia- kukin tavallaan.
Harva kai tahallaan väheksyy ikäihmisten seksiä. Suhtautuminen lienee biologisperäistä ja pulpahtaa esille automaattisesti kuin manulle illallinen. Seksi (siis lisääntymismielessä) on ihmiselämän(kin) tarkoitus ja siten nuoruus näyttäytyy merkityksellisempänä kuin se nykyoloissa onkaan. Tätä kautta seksi leimautuu erityisesti nuoruuteen, sillä terveimmät lapset syntyvät nuorille aikuisille. Siksi kai useimmat ihmiset myös haluavat näyttää nuorekkailta mahdollisimman pitkään.
Muistaahan sen omasta nuoruudestaan, kuinka jo alle nelikymppiset sukulaiset tuntuivat todella vanhoilta eikä ensimmäisenä tullut mieleen, että niillä voisi vielä olla jotain seksiäkin.
Negatiivinen suhtautuminen varttuneemman väen seksiin onjuutalais-kristillis-muhamettilais-freudilaista kulttuurista perää, mutta sitä ehkä voi perustella pseudobiologisilla argumenteilla, jos ei vaivaudu analysoimaan seksin evoluutiobiologiaa pintaa syvemmälle.
Ihmistä ei tule verrata paritteleviin eläimiin, vaan ennemmin miettiä mitkä ovat olleet ne evolutiiviset voimat, jotka ovat hävittäneet ihmisen esi-isiltä parittelevien eläinten biologian ja tuoneet tilalle seksin biologian. On myös hyvä analysoida mielessään, miten seksuaalinen käytös seksuaalivalinnan mekanismina on vaikuttanut ihmisen evoluutiossa ajattelevaksi ihmiseksi.
Mikä on se tekijä, joka erottaa ihmisen harrastaman seksin esimerkiksi delfiinien harrastamasta seksistä? Ja jos ihmisellä ei ole parittelevien eläinten biologiaa, mitä tämä seksin biologia on ja miksi nämä kaksi eroavat niin radikaalisti? Entä mitä tarkoittaa seksuaalivalinta?
Joo, hitosti kysymyksiä, mutta ainakaan mulle Mikon viesti ei oikein auennut. Sen tajusin, että suhtautuminen ikäihmisten seksiin olisi pelkästään kulttuuritekijä, mutta jälkimmäinen kappale meni melko juhlavasti ohi. Voitko selventää?
Tarkoittiko Mikko nyt sitä, että eläimet paneskelis vain lisääntymismielessä, eikä saa siitä nautintoa? Mutta eihän se nyt niin oo. Monet eläimet runkkailee ja silleen.
Eiköhän tää ikääntyneiden seksin väheksyminen tms. oo sekä kulttuurinen että biologinen juttu…
Tämä on oikeastaan tosi monimutkainen asia alkaa selittämään.
Yleisesti ottaen eläimillä lisääntymisbiologia on tehokasta. On kiima-aika, kiima-ajan herkkä aistiminen, penisluut jne.
Ihmisen evoluution aikana kaikki nämä ja monet muut suoraa parittelutehokkuutta parantavat tekijät ovat hävinneet. Tilalle on tullut seksin biologia, joka itseasiassa minimoi yksittäisen parittelukerran tehokkuuden.
Se miten ihmisen seksuaalisuutta tulee analysoida biologian kannalta lähtee siitä kysymyksestä, että miksi ihmisen seksi on niin tavattoman tehotonta, mutta silti tehokkaan parittelun korvautuminen seksillä on tehnyt ihmisestä historian menestyksekkäimmän eläinlajin.
Itse biologina ja biologisen elämänkatsomuksen omaavana henkilönä karsastan biologiaan vetoamista tilanteissa, joissa muka-biologialla perustellaan sosiaalidarvinistisia näkemyksiä.
Yleisesti ottaen pahiten biologiaa väärinkäyttävät miesaktivistit, jotka eivät pysty näkemään seksiä seksuaalivalintana ja toisaalta alfa-urosintoilijat, jotka eivät suostu näkemään, että ihminen on jo ajat sitten tullut alas puusta ja nykyihmisen historiassa tuskin yksikään todellinen hallitsija on täyttänyt alfa-uroksen tunnusmerkkejä.
Hyvä kirjoitus. Nykyään ollaan muka vapaamielisiä seksin suhteen, mutta tosiasiassa vanhojen, ylipainoisten ja muiden ”rumien” ihmisten seksi on tabu.
olen 76 v mies edelleen seisoo hyvin mutta vaimolla ns gyne ongelmia eikä muutoinkaan kovin innokas
Olen 44-v aviossa oleva kaveri, autan sillointällöin naapurin 74-v leskirouvaa, hän ei olllut harrastanut seksiä n 15 vuoteen miehensä kuoleman jälkeen.Olemme olleet kahdesti yhdynnässä, molemmat ovat tykänneet ja tuleva viikonloppuna ehkä taas….