Kirjoittaja: os

Eroottinen tarina: Tuli (vieraskirjoitus)

os8 kommenttia

Tämän novellin on lähettänyt meille nimimerkillä ’Impi Sukkamieli’ kirjoittava henkilö, joka on jo aiemmin lähettänyt tarinan Aaria Afroditelle. Hänen kirjoituksiinsa voit tutustua myös blogissa Minusta on moninaiseksi tai englanniksi blogissa From a dirt road to dignity.

***

TULI

Me tuijotimme tuleen sanomatta sanaakaan. Sen rätinä ja puiden hienoinen sihinä, kun kosteus haihtui niistä oli ainoa ääni, joka kuului hiljaisessa, hämärässä kesäyössä. Ei tarvittu sanoja, oli vain tuli, joka lämmitti meidän saunanpuhtaita ihojamme. Me istuimme lähekkäin vuodesohvalla, toinen toisemme kainalossa. Lattialla paksu, valkoinen karvamatto, joka tuntui pehmeältä paljaiden varpaidemme alla. Ei ollut kiire minnekään, vain me kaksi ja hiljainen, hämyinen ilta.

Saunarakennuksen ikivanhat hirsiseinät huokuivat tummina äänettömiä tarinoitaan, mutta me tiesimme, ettei meidän tarvinnut sanoa mitään. Läheisyys, lämpö ja turvallisuus kommunikoi välillä me kaiken, mitä pitikin. Toisen ihmisen tuttuus oli rauhoittavaa, mutta välillämme oli kuitenkin hienoinen jännite, joka odotti oikeaa hetkeä iskeäkseen kipinää. Rauhassa, viipyillen se syttyi mieheni siirtäessä kätensä reiteni päälle lepäämään — ele, joka sai ihoni värähtämään automaattisesti. Paljaat reiteni kylpytakin alla avautuivat hieman kuin taikaiskusta merkkinä mielenliikkeistäni: käsi oli tervetullut, sen kosketus kaivattu ja janottu.

Varovasti, kuin varkain alkoi mieheni sivellä sormenpäillään jalkojani. Sääriä, pohkeita, sisäreisiä… Kun sormet hapuilivat varovaisesti alavatsaa, avasin halukkaasti kylpytakkini nyörin, antaen takkini valahtaa lattialle ja paljastin samalla alastoman vartaloni. Se hehkui takkatulen liekkien lämmöstä, vaikka mieheni kosketus saikin haituvaiset ihokarvani nousemaan pystyyn.

Kehoni väreili hänen kosketuksestaan, sen pinta heräsi eloon ja tahtoi lisää. Lisää kosketusta, jolla olisi oma suunta ja tarkoitus. Mieheni kyllä tiesi, mitä halusin ja jatkoi sentti sentiltä tutkimusmatkaansa kehollani, hitaasti ja viivytellen. Varovasti hänen sormensa siirtyivät pehmeille rinnoilleni, koskettaen jo kovettuneita ja herkistyneitä nännejäni. Inahdin nautinnosta, kun hänen karheat sormenpäät alkoivat kiertämään kehää rintojeni päällä, ympyrän yhä pienentyessä ja pienentyessä päätyessä lopulta sen keskelle. Hän liikutti sormiaan varovaisesti, mutta määrätietoisesti, ympyrä toisensa jälkeen, kehä kehän perään aina päätyen sen keskikohtaan. Ja joka kerta pieni äännähdys pakeni huuliltani.

Kieli, kostea kieli hamusi rintaani sivellen sen pintaan märkiä kuvioita. Samaan aikaan mieheni sormet hapuilivat kohti alavatsaani ja yhä alemmas sen pehmyttä pintaa. Ne sivelivät kevyesti minun häpykumpuani, kuin linnunsulka ne hivelivät herkkää, samettista ihoa. Hengitykseni muuttui hiljalleen raskaammaksi, inahteluni voimakkaammiksi ja kun hänen sormensa varovasti avasivat häpyhuulet, ääneni kumpusi voimakkaana sisältäni.

Mieheni tunsi, että olin kostea ja lämmin, mutta halusi märkyyteni valuvan pitkin reisiäni. Hän istui minun taakseni sohvalle niin, että olin hänen jalkojensa välissä ja nojasin selkääni häntä vasten. Hitaasti sormi liukui sisääni ja alkoi kulkea ylös ja alas kosteassa häpyvaossani. Hänen toinen kätensä avasi päättäväisesti reiteni ja siirtyi sitten kiusaamaan rintaa, aina samaa kiertävää liikettä piirtäen, samalla kun toinen käsi hyväili minun häpyäni.

Tunsin, miten minun sisälläni alkoi sykkiä ja kosteus muuttua märkyydeksi. Sormen oli helppo liukua sisääni ja taas ulos, sivellen ja painellen hellästi klitorista. Sormen liike pysähtyi aina hetkeksi jatkuen taas samalla hitaalla rytmillä ja kehoni alkoi kohoilla sen tahdissa. Selkäni kaareutui hieman, vatsa kohoili kiihkeän hengitykseni mukaisesti. Hieroin itseäni mieheni sormea vasten, pakottaen hänet painamaan minua voimakkaammin ja voimakkaammin. Sormi liukui hitaasti sisään ja ulos, sisään ja ulos, varmana siitä mikä saisi minut voihkimaan nautinnosta.

Tunsin kuinka sisälläni alkoi kuplia ja kuinka väreilevät aallot voimistuivat lantiossani. Selkäni taipui yhä kaarevammaksi ja lantioni nousi ylemmäksi ja ylemmäksi. Värähdys, toinen ja kolmas. Yhä voimakkaampina ne tulivat enkä enää kyennyt pidättämään itseäni, pysäyttämään hyökyä sisälläni. Tunsin kuinka lähellä olin ja kun mieheni nopeutti sormiensa liikettä, työntäen samanaikaisesti sormen sisääni hivellen toisella kädellä klitoristani, tunsin orgasmin ensimmäisen värähdyksen. Se voimistui ja voimistui ja lopulta, kun se saavutti huippunsa huusin nautinnosta.

Märkyyteni valui pitkin häpyhuuliani ja sisäreisiäni ja kiilteli kosteana takkatulen valossa. Mieheni siveli ja levitti kosteaa nestettä kevyesti iholleni. Nojasin raukeana häntä vasten, kun hän kutitteli hiuksiani ja puristi minut tiukasti syliinsä. Olin täysin turvassa, olin mieheni käsivarsien ympäröimänä.

Takkatuli oli hiipunut, jo hiillokseksi kääntyen ja hehkui punaisena ja kuumana, niin kuin ihoni ja sisimpäni. Ei ollut kiire mihinkään, vain me kaksi ja kesäilta, joka oli tummunut ikkunaruudun takana. Sisällä takkahuoneessa oli lämmintä ja rauhallista. Ei tarvittu sanoja, oli vain hohkaava hiillos ja pimenevä ilta. Kunnes sitten: hetken päästä kesäillan hiljaisuudessa minussa nousi voimistuva, syttyvä halu tyydyttää seuraavaksi mieheni, saaden hänenkin sisimpänsä tulisiin liekkeihin.

— Impi Sukkamieli

Seksinovelli: Kirjallisuuspiiri (vieraskirjoitus)

os6 kommenttia

Tämän tarinan on lähettänyt meille nimimerkki ”Savukvartsi”. Lue myös samalta kirjoittajalta novelli ”Sokkoleikkejä” tai selaa muita tässä blogissa julkaistuja seksinovelleja!

***

Kun olin 46-vuotias, satuin eräällä päivämatkalla pistäytymään antikvariaattiin. Minulla oli tapana hankkia aina kotiini pieni varalukemisto, jos jostakin syystä en päässyt käymään kirjastossa. Minusta oli myös miellyttävää tukea sympaattisia kivijalkamyymälöitä, koska ne muistuttivat minua lapsuudestani. Ostosten tekeminen ei ollut pelkästään välttämättömien tarpeiden tyydyttämistä, vaan se oli myös hetki jolloin annoin ajatusteni levätä.

Selasin erilaisia lehtiä ja löysin juuri mielenkiintoisen artikkelin Kaukaasian mytologiasta, kun huomasin kaksi nuorta miestä, jotka seisoivat alennuspokkarilaatikon vieressä. Heti kun nostin katseeni, toinen miehistä kääntyi hätäisesti toiseen suuntaan. Olin tunnistavinani kansikuvan kirjasta, jota kääntyneen ystävä selasi. Epäilykseni heräsi. Kyseinen kirja kertoi Panaman kanavan rakentamisesta enkä voinut kuvitella, että noin nuori mies olisi kiinnostunut sellaisesta aiheesta. Muutenkin miehet käyttäytyivät omituisesti. He olivat silminnähden hermostuneita eivätkä puhuneet keskenään juuri mitään. He vain vilkuilivat toisiaan.

En kuitenkaan ymmärtänyt, mistä olisi voinut olla kysymys, joten otin lehden, jota olin ollut selaamassa ja vein sen tiskille. Miesten käytös sai minutkin rauhattomaksi enkä voinut enää keskittyä  kaupan tuotteisiin. Maksoin lehteni ja poistuin.

Melkein heti, kun olin astunut kadulle, kuulin oven rämähtävän takanani. Miehet ilmestyivät rinnakkain eteeni. – Anteeksi kamalasti, jos häiritsemme. Toinen miehistä aloitti. – Mutta emme voineet olla huomaamatta, että teillä on todella hyvä maku kirjojen suhteen. Toinen päätti ensimmäisen lauseen. – Opiskelemme molemmat äidinkieltä ja arvostamme eritoten vanhempaa käännöskirjallisuutta. Tosin olen lukenut lähinnä vain Balzacia ja hieman näytelmäkirjallisuutta, mutta kaikki silmäilemänne teokset ovat maailmankirjallisuuden parhaimmistoa. Mitä mieltä olette runoista? Keitä kotimaisia runoilijoita suosittelisitte? 
Mies oli puhunut kaikki sanat sellaisena ryöppynä, että minun oli sulateltava niitä hetki. Molemmat miehet olivat aika tavallisen näköisiä. Heistä ei voinut tehdä juuri mitään olettamuksia. He eivät olleet pukeutuneet mitenkään hienosti, mutta eivät toisaalta myöskään epäsiististi. Heidän ikäänsä en uskaltanut arvailla, mutta lyhyen sanailun jälkeen sain selville, että he opiskelivat yliopistossa.

En olisi ikinä voinut kuvitella mitään sellaista, mutta pian löysin itseni kahvilasta miesten kanssa. Miesten nimet olivat Simon ja Victor. Oli uskomatonta, että noin nuoret miehet olivat uskaltaneet lähestyä minua, vaikkakin hieman hämillään ja ujoina. Mistä he sitäpaitsi varmasti olisivat voineet sanoa, että rakastin laatukirjallisuutta. Olisinhan voinut vain sattumalta poimia käteeni klassikon toisensa jälkeen. Miesten käytöksessä oli jotakin tavattoman sympaattista, heidän jokaisesta sanastaan hehkui sellaista innostuneisuutta, mikä meidän yhteiskunnassamme on harvinaista. Mikään ei tuntunut olevan heille yhdentekevää. 

Jossakin vaiheessa huomasin, että kello oli jo paljon. Totesin, että minun olisi kiiruhdettava, jos halusin keretä viimeiseen junaan. Simon vilkaisi nopeasti toveriinsa ennen kuin hämmästyksekseni tarjosi yösijaa heidän luotaan. Hetken näin silmieni edessä sotkuisen opiskelijoiden soluasunnon, mutta Victor kertoi heidän asuvan kahdestaan kymmenen minuutin bussimatkan päässä. Minun oli myönnettävä itselleni, etten halunnut lopettaa lyhyeen niin mukavaa juttutuokiota. Niinpä annoin miesten johdattaa itseni oikealle pysäkille.

Miesten asunto oli juuri sellainen kuin he itsekin, huoliteltu, mutta vaatimaton. Istuin sohvalle Simonin kanssa. Victor asettui isolle lattiatyynylle. Keskustelumme oli jatkunut tauotta kahvilasta asti. Ilta tuli kuin varkain. Vasta hämärän laskeuduttua huomasin Simonin tuoksun. Se ei ollut voimakas ärsyttävä haju niin kuin jotkin miesten hajusteet vaan puhdas ja kevyt. Victor sytytti himmeän valon. Aloin pikkuhiljaa tuntea jotakin erikoista. Kuulin miesten puheessa sanoja, jotka tuntuivat viittaavan johonkin keskustelun ulkopuoliseen asiaan. Tunsin miten lantioni liikahti vaistomaisesti. Minua huimasi. Oliko asia niin kuten arvelin sen olevan? Olin märkä. Aloin itsekin viljelemään puheessani sanoja, jotka saattoi tulkita monella tavalla. Olin kertovinani symbolisesti jostakin asiasta ja tarkkailin miten miehet reagoivat. Ilmapiiri oli jännittynyt. Pian olin varma, että johdattelin asioita oikeaan suuntaan.

Sitten se tuli. Victor vilkaisi Simoniin merkitsevästi. – Tiedätkö… Oikeastaan emme olleet tänään aikeissa mennä antikvariaattiin. Jos totta puhutaan, satuimme huomaamaan sinut kadulla.

Ennen kuin Victor ehti lopettaa, nousin sohvalta ja kävelin hitaasti makuuhuoneeseen. Istuin sängyn laidalle. Katselin sydän takoen, miten miehet seurasivat minua. Näin heidän kiiltävät silmänsä hämärässä. He siirsivät toisen sängyn toisen viereen. Hetken miehet seisoivat edessäni. Sitten he riisuuntuivat. Simon halusi ottaa minut syliin puolittain istuvassa puolittain makaavassa asennossa. Se tuntui minusta kovin suloiselta. Suljin silmäni ja tunsin miehen hengityksen lähellä korvaani. Läheisyys tuntui ihanalta. Simon oli kietonut kädet ympärilleni. Huulet lepäsivät kaulani ihoa vasten jonkinlaiseen pysähtyneeseen suudelmaan jähmettyneinä. Victor oli riisunut housuni hellästi. Asiat tapahtuivat niin nopeasti, että sydämeni oli riistäytyä irti rinnasta. Victor suuteli minua niin yllättäen, että värähdin. Juuri samalla hetkellä Simon puraisi kaulaani. Hampaat koskivat kipeästi niin että henkäisin tahtomattani, mutta en sanonut mitään. Mies ymmärsi kehoni kielestä rauhoittaa tahtiaan. Simon suuteli kaulaani hitain vaativin ottein. Victor oli alkanut nuolla minua. Hänen kielensä paineli klitoristani joka puolelta juuri sopivan pehmeästi. Minun oli avattava silmäni ja katseltava tuota ihanaa näkyä. Nuori mies tuntui kokonaan antautuvan minulle. Hän ei enää tiennyt mistään muusta. Ja se miten Victor nuoli minua. Jokaisessa kielen kosketuksessa ja painalluksessa oli jotakin alkukantaista, ahnasta. Hän nuoli minua kauttaaltaan niin kuin ei olisi tiennyt mitään parempaa. 

Simon vain piteli minua hellästi kuiskaillen korvaani, miten kaunis ja haluttava olin. Hänen kätensä olivat laskeutuneet rinnoilleni, mutta hän ei puristanut. Hän vain piteli minua käsissään suudellen samalla niskaani. Victorin kieli painautui sisälleni. – Sun pillu tuoksuu niin ihanalta. Kuulin miehen sanat jostakin kaukaisuudesta. En tiedä miksi, mutta se kiihotti minua enemmän kuin mikään koskaan kokemani. Miehen huokaus oli niin vilpitön, niin täynnä himoa. Veri tulvahti suonissani lämmittäen koko kehoani. Reiteni kihelmöivät. Tunsin leijuvani. Painoin lantiotani eteenpäin. Painoin itseäni vasten nuoren miehen suuta. Hän tuntui pitävän siitä. Olin tullut yhä rohkeammaksi. Vielä aamulla en olisi voinut kuvitella mitään tällaista. Nyt liikuin miehen nuoliessa minua. Hankauduin vasten hänen kasvojaan, hieroin itseäni häneen. Jollakin omituisella tavalla tunsin erkaantuvani Victorista samalla kun hän työskenteli saadakseen minut nauttimaan. Se kai johtui siitä mitä hän oli sanonut tuoksustani. Tuntui siltä kuin hän ei olisi halunnut tehdä mitään muuta kuin nuolla minua, nauttia tuoksustani, maustani. Kyse ei ollut enää pelkästään minusta. Kyse oli hänestä. Minä olin eräällä tavalla välikappale hänen nautinnolleen. Hän kaipasi tuntea minut suutaan vasten. Pystyin aavistamaan miten kiihottunut hän oli, kun puristin hellästi hänen tukkaansa ja hieroin itseäni hänen kasvoihinsa. – Nuole mua. Nuole mun pillua. Kuulin ääneni hämärässä. Puheeni kiihotti Victoria entisestään. – Voisin nuolla sua koko yön. Ääni vastasi. Tunsin Simonin kovana takanani. 

Äkkiä nousin pystyyn. Komensin miehet seisomaan lattialle sängyn viereen. Itse asetuin sängyn laidalle istumaan. Kasvoni olivat sopivasti heidän lantioittensa tasalla. Miehet vastustelivat. Minua hymyilytti heidän puheensa, kun he selittivät, miten he halusivat miellyttää minua ikään kuin se olisi ollut heidän velvollisuutensa. Otin heidät molemmat käteeni ja tunsin kiihottavaa vallan tunnetta siitä miten komensin heitä. Käskin heidän tukkia suunsa. Siinä minä olin, kaksi ihanaa kovaa nuorta munaa käsissäni ja hetken luulin tietäväni miltä pornotähdestä saattaisi tuntua. Olin hävytön, tuhma nainen. Minulle ei riittänyt vain yksi mies. Olin kyltymätön. Ja nyt minä olin se, joka käytin noita miehiä nautintoni välikappaleena niin kuin Victor oli tehnyt nuoliessaan minua. En saanut tarpeekseni vaan imin kumpaakin munaa vuoronperään osaamatta päättää kumpi oli parempi. Tunsin miten he sykkivät käsissäni puristaessani ja hieroessani heitä. Reiteni olivat märät nuoliessani kahta kalua joka puolelta. Kun nostin hetkeksi katseeni näin yllätyksekseni miesten suutelevan toisiaan intohimoisesti. Se kiihotti minua vain entisestään. Molempien silmät olivat kiinni ja mietin ajattelivatko he itseään imemässä toisiaan. Vai olivatko he niin hullaantuneet minusta etteivät voineet olla suutelematta toisiaan halutessaan suudella minua. Tunteiden ja ajatusten kirjo täytti kehoni. Kieleni pyyhkäisi kiveksiltä hitaasti ylös asti missä huuleni poimivat kovan terskan väliinsä. Suutelin ja maistelin miesten hullaantuessa yhä enemmän toisistaan. Lopulta miesten voimat ehtyivät. Ensin Victor laukesi tuskin sitä itsekään huomaten. Simon irtautui suudelmasta ja keskittyi sitäkin intensiivisemmin suuhuni, kieleeni ja käteeni kun viimeistelin hänet. Sinä yönä emme harrastaneet yhdyntää. Olimme liian väsyneitä. Mutta jos ette kerro kenellekään, voin paljastaa, että saatoin tehdä toisenkin päivämatkan heidän luokseen…

Ihan oikeesti, ei se seksin myynti ole paha asia

osJätä kommentti

Useampi lehti on tällä viikolla innostunut kirjoittamaan artikkelin seksiä myyvästä espoolaisrouvasta tai oikeammin siis pariskunnasta, joka seksityötä harjoittaa. (Esim. YLE, HS, Iltalehti ja mtvuutiset). Tiia Forsström ja hänen puolisonsa Jouni tarjoavat Aistien Talossaan mahdollisuuksia erilaisiin seksi-, fetissi- ja BDSM-sessioihin sekä lisäksi seksuaalineuvontaa. Pariskunta on myös julkaissut tietokirjan nimeltä BDSM-aapinen ja lehtijuttuja on siis aiemminkin heistä ollut, joten itselleni nimet olivat jo entuudestaan tuttuja. Nyt Tiia on julkaissut uuden kirjan ”Ammattirakastaja”, joka kertoo seksityön arjesta.

Seksin myyminen tunnetusti herättää paljon tunteita, joten uutisten kommentointiosioissa ja keskustelupalstoilla on vilkasta keskustelua aiheesta ollut. Ja tietenkin asiaan negatiivisesti suhtautuvat pitävät suurinta ääntä…

Esimerkiksi Vauva.fi:n palstalla aiheesta on keskusteltu ketjussa, joka on otsikoitu nimellä ”Nyt ihan oikeesti …espoolainen perheenäiti joka myy seksiä omassa makuuhuoneessaan”. Monille keskustelijoille siellä haluaisin minä sanoa, että nyt ihan oikeesti (… voisitte miettiä, miksi se häiritsee, että joku – terve aikuinen ihminen – harjoittaa laillisesti seksityötä).

Minä en varmastikaan itse kykenisi seksityöhön, mutta jos joku omasta vapaasta tahdostaan siihen päätyy, niin mikäpä siinä. Olen kirjoittanut asiasta mielipiteeni jo kymmenen vuotta sitten ja voin blogimerkinnän edelleen allekirjoittaa.

Keskusteluissa ihmiset kauhistelevat asiaa siltä kannalta, että lapset saattavat joutua häpeään. ”Voi lapsiraukkoja ja muuta sukua. Otan osaa.” (keskustelu) – Kyllä minustakin varmasti tuntuisi oudolta, jos kuulisin esim. äitini tällaista työtä tekevän, vaikka en seksityötä vastaan olekaan. Mutta mitäpä jos tämänkään asian ei tarvitsisi olla jotain monien mielestä moraalitonta touhua, vaan opeteltaisiin sallivampaa asennetta. Miksi silloin tarvitsisi enää hävetä? Ja moniko yleensäkään yhdistää, kuka on kenenkin sukulainen? Jos arvostelijat löytyvät lähipiiristä, miksi sellaisten kanssa ollakaan sitten yhteyksissä. Tämän espoolaisrouvan lapset ovat jo aikuisia ja heille on kerrottu asiasta ennen julkisuuteen tuloa.

No, sitten on nämä henkilöt, joiden mielestä seksityö nyt vain on moraalitonta syystä tai toisesta. ”Olenko ainoa jonka mielestä itsensä myyminen on yksinkertaisesti moraalitonta? Se vääristää seksuaalisuutta ja antaa sen mielikuvan että ihminen on rahalla ostettavissa ja kun panee rahasta niin ei tarvitse välittää sen toisen tunteista jne. Se myös houkuttelee ihmisiä pettämään puolisoitaan ”kun se on niin helppoa eikä jää kiinni” ja tekee seksistä pelkän tunnekylmän suorituksen” (keskustelu) – Moni muukin palvelu on rahalla ostettavissa, mutta silti palvelun antajaa voi kunnioittaa. Uskoisin, että tämän pariskunnan luona ei sallita heidän rajojensa ylittämistä ja mitä ilmeisemminkin he työstänsä nauttivat. Miksi siis ulkopuoliset näkevät siinä niin paljon ongelmia? Ja pettämistä nyt tapahtuu helposti ihan ilman seksinmyyjiäkin, mutta toki on totta, että näiden ammattilaisten kanssa ei ole sitä vaaraa, että perään läheteltäisiin viestejä. Mutta jos joku haluaa seksiä hakea muualta, hän tekee sen varmasti tarvittaessa kenen kanssa vaan.

Keskusteluissa kommentoidaan lähinnä Tiiaa, vaikka mieskin samaa työtä tekee. Toki Tiia on enemmän artikkeleissa ollut esillä, mutta miksi varsinkin naisen toteuttamana tämä on niin kovin paheksuttavaa. Ja ne, jotka eivät seksin myyntiä hyväksy, ovatkin yleensä itse naisia. (Ostajista naisia löytyykin tietääkseni vain harvoin.)

Seksin myyminen & ostaminen on Suomessa laillista ja hyvä niin. Vielä kun häpeän leimaa saataisiin pois, niin sellaiset henkilöt, jotka valitsevat itse seksityön ammatikseen, voisivat tehdä sitä julkisesti saamatta voimakasta negatiivista leimaa. Ongelmia voi tässä(kin) työssä tietenkin kohdata ja esimerkiksi omaa psyykkistä tilaa on syytä miettiä, kykeneekö sellaiseen. Parhaimmillaan kyseessä voi kuitenkin olla ammatti, josta oikeasti nauttii.

Eroottinen novelli: Aaria Afroditelle (vieraskirjoitus)

os5 kommenttia

Tämän novellin on lähettänyt meille nimimerkillä ’Impi Sukkamieli’ kirjoittava henkilö. Hänen kirjoituksiinsa voit tutustua myös blogissa Minusta on moninaiseksi.

***

Aaria Afroditelle

Olit siinä, seisoit alasti edessäni, vaikka näinhän tässä ei pitänyt käydä, kuten aina sanottiin. Että lähtipä homma lapasesta, karkasi käsistä, langettiinpa loveen… Tai ehkä minulle oli vain opetettu niin, enkä enää tiennyt mikä oli oikein ja mikä väärin, jos sellaisia termejä oli tässä asiassa olemassakaan. Ehkä ei ollut ”oikeaa” tai ”väärää”, oli vain halu ja himo ja kaksi aikuista ihmistä niitä ilmentämässä. Kuin kaksi marjaa seisoimme siinä vastatusten ja tulikivet välillämme löivät kipinöitä ilmaan. Oliko tämä inhimillistä halua, joka sai meidät toimimaan suunnitelmiemme vastaisesti vai eläimellistä himoa, joka pyhitti kaiken ennalta sovitun?

En tiennyt mitä kanssasi tekisin, sillä sitä minulle ei koskaan oltu kerrottu ja ehkä hyvä niin, koska halusin tietää sen kaiken itse. Ihan itse. Tahdoin pyyhkiä vanhan ja käytetyn pois ja aloittaa puhtaalta kanvaasilta, maalaten siihen oman öljyväriteokseni ja allekirjoittaa sen ylpeästi omalla nimelläni. Mutta samalla olin myös epävarma millä värillä minun tulisi aloittaa, mikä olisi ensimmäinen piirto. Kaula, vatsa, selkä? Mistä alkaa ihmisen kokoinen maalaus, miten tehdä sen kauneudelle oikeutta?

Olin yhtä epävarma itsestäni kuin sinä tietoinen omasta viehätysvoimastasi. Olin silmiesi alla kokemattomana, riisuttu pintaani syvemmältä ja sisukseni ulospäin käännettynä, mutta samalla valmiina ottamaan vastaan ja antamaan kaiken, mitä pyytäisit. Minä tässä, ensi kertaa juuri näin, sinä siinä jo monet kokeneena, mutta et kyynisenä vaan elämän kirkastamana. Varmana itsestäsi, varmana halustasi, joka minussa etsi vielä ulospääsyä.

Kokenut olin minäkin, mutta väärällä tavalla. Opetettu, kuin koira tottelemaan isäntäänsä. Herrani — Masterini — Penis, joka oli korkeasti koulutettu, mutta emotionaalisesti lapsen kengissä. Vaikka vartaloni muisti, millaista jälkeä seksi aseena sai aikaan, se janosi edessä aukenevan kehon kosketusta, pelkäämättä sen tulivoimaa. Kehoa, joka puhdistaisi minut ja opettaisi luomaan nahkani. Jättäisin sen taakseni kuin käärme, joka on jo liian iso entiseen takkiinsa ja tarvitsee uuden, entistä ehomman. Ei opittuja rooleja, ei valloittajaa eikä riistäjää. Ei alistettua eikä ryöstettyä. Tiedostamatta miksi tein mitä tein ja kaiken aiemman kyseenalaistaen, tahdoin sinun vartalosi ja mielesi siunauksen. Siitä että olin eheä ja selkeä oikea maa, jolla oli oma kieli ja oma valuutta. Että minullakin oli itsemääräämisoikeus.

Katsoin pehmeyttäsi, joka piirtyi eteeni kuin mestarillinen taideteos: suurella pensselillä vedettyjä ääriviivoja, täyteläisillä väreillä sävytettyjä muotoja. Rintasi, kuin kaksi Afroditen ojentamaa lahjaa ja lantiosi kaari kuin kumpupilvin koristeltu taivaankansi, kutsuivat minua luokseen. Hetki hetkeltä olin lähempänä, kunnes tunsin ihosi hehkun omaani vasten. Lämpö ja turvallisuus. Minä ja sinä, kaksi samanlaista, mutta niin erilaista. Ehkä minun ei tarvinnutkaan osata piirtää, ehkä olitkin jo valmis maalaus, elävä ja verevä?

Vaikka tiesin, että olit toisenlainen kuin ne kaikki muut, jotka karheudellaan olivat raapineet ihoni rikki ja kovuudellaan työntyneet sieluni syövereihin, ei mikään valmistanut minut siihen silkkisyyteen, joka odotti minua huulillasi. Tunsin niiden unelmankevyen sipaisun omiani vasten, kunnes ne pehmeästi painautuivat kiinni omiini, maistuen suolaiselle ja makealle yhtäaikaa. Makea salmiakki, se sinä olit. Tunsin kielesi kosteuden hamuavan suuni syvyyksiä, yhä vaativammin. Kielesi, joka tanssi omani kanssa argentiinalaista tangoa, kiihkeästi toinen toistaan taivuttaen. Tässä tangossa ei ollut viejää tai seuraajaa, vaan kaksi tasaveroista eksoottista tanssijaa, jotka vuorollaan lähenivät ja loittonivat toisistaan, kuitenkin palaten aina samaan, yhteiseen rytmiin. Eroottinen yksityisnäytös, ilman himokkaita silmiä ja kärkkäitä mielipiteitä.

Sormiesi höyhenen kevyt sively kaulallani, tahdoin sinulle samaa. Pitkät hiuksesi laskeutuivat  olkapäilleni, rintasi löysivät tien omieni kohdalle. Neljä ketunkuonolaista nuuhkimassa toisiaan, uteliaina, ahnaina. Nälkäisinä ja kyltymättöminä ne painautuivat toisiaan vasten ja niiden kirsut koskettivat toinen toistaan värähtäen nautinnollisesti. En ollut koskaan tuntenut mitään niin uutta ja tuttua samaan aikaan ja halu sisälläni roihahti juhannuskokkona, liekit avaruutta nuoleskellen.

Ihoni oli täynnä sähköistä nukkaa, joka hiveli sinun samettista karvaasi. Sitä oli vain siellä, missä itsellänikin, muutoin olit paljas, kehosi pinta pehmyt ja satiininen. Saatoin tuntea sinut joka puolelta, ilman pistäviä harjaskarvoja, jotka joskus olivat kurittaneet poskiani ja paljasta kehoani tavalla, josta ei ollut nyt haituvaakaan jäljellä. Olit minun kreikkalainen jumalattareni, paljas ja hieno, mutta samalla niin vastaanottava ja syvä, että muististani pyyhkiytyi kaikki kova ja penetroiva. Olit kaivo minun kaivossani, puhdas, pulppuava lähde minun lähteeni sisällä.

Kun käärit jalkasi ympärilleni, olin pieni pakettisi, avaamaton ja vastaanottajalleen niin mieluisa. Tunsin märkyyden, joka sykki kiihekästi omaani vasten. Se kupli ja riemuitsi, sillä se tiesi, että vaikka vastakohdat täydentävät toisiaan —niin sanotaan— samanlaisuus yhdistää ja tekee meidät vahvoiksi. Kuumuutesi ja kosteus, tuo taivaallinen kosteus, sai minut lähes hulluuden partaalle ja hekumani oli aitoa ja niin rajua, että en ollut kokenut sitä koskaan ennen. Tätäkö tarkoitti himo, tältäkö tuntui halu? Sanat saivat uuden merkityksen, jolla ei ollut mitään tekemistä lingvistiikan sääntöjen kanssa. Käsitteet alkoivat elämään omaa elämäänsä: hurja halu! Hienostunut himo…

Tunsin sormesi kaikkein pyhimmässäni, jota oli aiemmin vain häpäisty ja puukotettu teräasein. Kukan kauneus maskeerattu rumuudeksi ja sen ominaisuudet vioksi. Mutta ei enää, minä olin sininen ruusu, harvinainen ihme, joka aukesi terälehti kerrallaan ja houkutti luokseen sinun taitavat kätesi, jotka eivät aikoneet katkaista varttani maljakkoon hetken silmäniloksi, vaan kastella minut märäksi, jotta voisin kukkia pitkään, kauan, kaikkien edessä.

Koskin sinuun kuten sinä koskit minuun. Yhtäaikaa, ei työntäen tai vetäen eikä rynkyttäen tai pumpaten. Liukuen pintaasi pitkin, hitain siveltimen vedoin. Opetit minua käsilläsi — kosketa minua näin — vaikka olit kuten minä. Ja vaikka sormesi tutki joka paikkaani, ulkoa ja sisältä, ei mikään muistuttanut entisestä. Ei aggressiivisesta työntymisestä, Kolumbuksen maailmanvalloituksesta, alkuperäiskansojen tuhoamisesta. Kaikki tapahtui yhteisymmärryksessä ja me opimme yhteisen kielen, joka oli kompromissi omistamme. Meillä oli sama uskomus, eikä kumpaakaan nimetty pakanaksi, joka pitäisi käännyttää oikeaan uskoon ja peittää alastomuutensa. Me kumpikin olimme oikeanlaisia juuri sellaisina kuin olimme. Kauniita, haluttavia, oman näköisiämme, mutta kuitenkin samanlaisia.

Nainen naisen päällä, alla, ympärillä, joka puolella. Hellät ja samalla kiihkeät kehon osat kietoutuneet toisiinsa, solmussa, mutta yhtäaikaa niin auki, että tulvavedet nousivat vapaasti huuhtoen joenpenkat ja vieden virran mukana kaiken, mitä mielivät. Ja virta venettä vei, kohti valtamerta, jonne se kuului purjehtimaan vapaana ja vailla menneisyyttä. Ja me, sinä ja minä, sen kyydissä, matkaten kohti päämäärää, joka ei ollut lopullinen vaan ainostaan pysähdys, josta jatkaisimme eteenpäin. Aina uudestaan ja uudestaan, kunnes yökaste hiipisi ihollemme ja vesipisarat tiivistyisivät helminä otsamme pintaan. Olisimme nautinnon uuvuttamia, valmiita laskemaan purjeet ja laskeutumaan pieneen poukamaan lepäämään. Sylikkäin, lähekkäin.

Minä, kasteessa Heteroksi nimetty, tajusin, että olin saanut väärän nimen, väärän identiteetin. Ja vaikka olin vielä tuleva tietämään ja tuntemaan, että mieskin osasi koskea minuun kunnioittaen uutta nimeäni, oli nyt selvää, että se ei ollut koko totuus, koko nimeni. Totuus, joka oli väärin perustein oikeaksi julistettu, toisten sanoittama ja ylläpitämä, olikin vain pelko katsojan silmissä. Heräsin pitkästä painajaisesta, jossa oli ollut vain yksi vaihtoehto, feminiinisyys maskuliinisuudella vuorattu, tukahdutettu normatiivisuuden rajoituksiin, karsinoihin, joihin ei johtanut edes porttia. Paha uni päättyi, valveilla olin tietoinen.

Heräsin ja tajusin: minä en ollut oletusarvo tai enemmistö, eikä siinä ollut mitään väärää. Ja hetken aikaa olin autuas, vaikka kaikkea minä en vielä tiennyt. En vielä, enkä silloin.

Impi Sukkamieli

Eroottinen tarina: Sokkoleikkejä (vieraskirjoitus)

os8 kommenttia

Tämän tarinan on lähettänyt meille nimimerkki ”Savukvartsi”.

**

Elämäni muuttui merkittävästi, kun mieheni sai hyväpalkkaisen työn pienellä paikkakunnalla, jossa asui ehkä vain kymmenentuhatta asukasta. Muutimme isoon asuntoon, jonka vuokra oli vain puolet pääkaupungin kaksiomme vuokrasta. Hetken aikaa etsin töitä, mutta mieheni sanoi, että voisin pitää hieman vapaata ja keskittyä kirjoittamiseen, sillä hänen palkkansa kattoi kaikki kustannuksemme.

Niinpä aloin totuttelemaan ajatukseen. Kävelin puistossa ja istuin suihkulähteen ääressä tuntikausia tarkkailemassa ihmisiä. Keräsin jatkuvasti aineistoa romaania varten, jota olin suunnitellut jo kolme vuotta. Panin merkille kaikki hienovaraisimmatkin elkeet, joita ihmiset tuskin itsekään huomasivat. Joku saattoi koskettaa vaistomaisesti taskuaan kokeillakseen soiko puhelin tai rypistää silmänsä voimakkaasti kiinni koittaessaan palauttaa mieleen jotakin pientä asiaa. Silloin tällöin kirjoitin jonkin artikkelin menestyvään nettilehteen ja sain hieman ylimääräistä rahaa. Monesti tuhlasin kokoon saamani rahat siivoojaan. Minua kutkutti ajatus siitä, että olin jouten ja keskityin niihin asioihin, jotka tuottivat minulle iloa.

Kuten sanoin, uusi asuntomme oli iso. Se oli niin tilava, etteivät tavaramme täyttäneet lähellekään koko asuntoa. Yksi iso huone jäi melkein kokonaan tyhjäksi. Meillä oli erilaisia suunnitelmia huoneen varalle. Yksi ajatus oli tehdä siitä työhuone minulle, mutta se tuntui jotenkin naurettavalta. En tarvinnut tilaa kirjoittamiseen. Yleensä istuin sängyllä tai olohuoneen sohvalla läppäri sylissäni. Mietimme myös vierashuoneen mahdollisuutta, mutta huonekaluostoksille lähteminen tuntui molemmista vastenmieliseltä ja usein oli jotakin parempaa tekemistä. Eipä meillä usein vieraita käynytkään, joten asia jäi sikseen.

Todennäköisesti olisimme ennen pitkää alkaneet suunnitella pienempään asuntoon muuttamista. Muuton kanssa oli ollut kiire ja olimme kenties hätiköineet asunnon hankinnassa. Sitten tapahtui jotakin, joka vihki huoneen ihan toisenlaiseen käyttöön. Eräänä päivänä, kun tulin kotiin ostoksilta, huomasin mieheni auton kotimme pihassa. Hänen olisi pitänyt tulla töistä vasta parin tunnin kuluttua. Kun menin sisään, löysin hänet siirtelemässä tavaroita. Hän oli nostanut loputkin tavarat pois jo valmiiksi niin avarasta huoneesta. Kun kysyin, mitä hän teki ja miksi hän oli niin aikaisin kotona, hän sanoi pyytäneensä lopun päivän vapaaksi hääpäivämme aaton kunniaksi. Miehelläni oli kasvoillaan tietynlainen ilme, jonka saattoi tulkita vain yhdellä tavalla. Kun olin purkanut ostokset, hän otti minua kädestä ja kuljetti minut tyhjään huoneeseen. Siellä hän riisui minut ja heitti vaatteet ulos huoneesta. Käteeni hän laittoi jonkin esineen, joka paljastui unimaskiksi. Ennen kuin laitoin sen kasvoilleni, katselin miten hän riisuutui hitaasti. Se oli ensimmäinen kerta kun leikimme sokkoa.

Sokosta tuli lempileikkini. Emme kuitenkaan aina leikkineet sitä ennen rakastelua enkä halunnutkaan aina sitä, mutta minun täytyy tunnustaa, että silloinkin kun valmistelimme toisemme muilla keinoilla, ajattelin aina sokon leikkimistä. Parasta sokossa oli se, että siitä oli useita eri variaatioita. En koskaan tiennyt, miten mieheni aikoi käyttäytyä sen aikana. Joskus saatoin seisoa kauan paikoillani unimaski päällä ja vain kuunnella hiljaa ilmastoinnin huminaa. Peräännyin pari askelta ja tunsin olevani ikkunan kohdalla. Sälekaihtimienkin läpi aurinko lämmitti selkääni. Kevyt ilmavirta tuntui ihokarvoillani. Kuulin mieheni liikkuvan varovaisesti. Saatoin ehkä kuulla hänen hengittävän tai haistoin kuluneen partaveden tuoksun. Sydämeni hakkasi jännittyneenä, koska en voinut tietää, mitä tapahtuisi seuraavaksi. Jos kiusoittelin liian kauan aikaa, oli seurauksena ehkä muutama nopea painava askeleen ääni ennen kuin mieheni tarttui minuun. Tai sitten hän hivuttautui hitaasti lähelleni. Useimmiten aistini herkistyivät niin, että hän ei päässyt yllättämään, mutta ilokseni niinkin joskus kävi. Minusta oli ihanaa heittäytyä kuulon, maun, hajun ja tunnon varaan. Minusta oli ihanaa luopua hetkeksi näkökyvystäni.

En koskaan tarkoituksella ajatellut muita miehiä rakastelun aikana, mutta koska en voinut nähdä, lähti mielikuvitukseni joskus villiin laukkaan. Oikeammin voisi sanoa, etten välillä ajatellut ketään tiettyä miestä, vaan nautin jonkinlaisesta mieheyden ruumiillistumasta. Tunsin miehen sormet, kaulan, huulet, hiukset, vatsan ja kalun enkä ajatellut mitään miehen persoonallisuuteen liittyvää. Sehän olisi ollut kuin olisin ajatellut miehen työtä tai lempielokuvaa. Kaikki sellainen oli merkityksetöntä. Tärkeintä oli, että nuo sormet, huulet ja kalu tiesivät tarkalleen, mistä pidin ja enemmän kuin mitään muuta ne halusivat tyydyttää minut.

Välillä vaihdoimme osaa. Mieheni piti unimaskia ja yritti ottaa minua kiinni. Kaikki uudet sokkoleikkiin liittyvät ideat olivat tavattoman kiihottavia ja välillä pohdin niitä kirjoitustyön lomassa niin, etten voinut keskittyä kostuttuani yhä uudelleen ja uudelleen. Minusta oli ihanaa yllättää mieheni. Silloin kun hän oli näkökyvytön, saatoin asettua polvilleni odottamaan, kun hän haparoi minua kohti. Odotin ihan hiljaa ja sitten kun hän oli tarpeeksi lähellä, tartuin häntä pakaroista ja otin hänet syvälle suuhuni. Mieheni tietysti kosti tämän tempun vastaavanlaisella yllätyksellä.

Mieheni oli uskomattoman hyvä arvioimaan, kuinka kiihottunut olin. En ymmärrä miten hän teki sen, mutta hän ei koskaan edennyt liian nopeasti. Erityisen herkullista se oli etenkin silloin, kun hän ei ollut kosketellut minua suoraan esileikin aikana. Hänellä ei voinut olla aavistustakaan siitä miten märkä olin. Siitä huolimatta hän tiesi aina kuinka pitkälle hän voisi otteissaan mennä. Kerran esimerkiksi satuin vahingossa kaatumaan, kun olin juuri karkaamassa häneltä. Päädyin nelinkotin maahan ja juuri silloin hän painautui koko pituudeltaan sisälleni. Se oli eräs niistä asioista, joista nautin erityisesti. Kun tuo ensimmäinen työntö oli niin ahne ja vaativa, ja sitten rakastelu ikään kuin alkoi uudestaan helline pitkine hitaine liikkeineen.

Joskus menin sanomaan, etteivät rintani saaneet tarpeeksi huomiota sokkoleikkien aikana. Mieheni “hyvitti” laiminlyöntinsä pyhittämällä melkein kokonaisen illan rintojeni hyväilyyn. Aluksi luulin hänen vain leikittelevän ja koitin tavoitella häntä kädelläni, mutta vaikka hän oli ihanan kova, hän vain vetäytyi ulottuviltani jatkaen rintojeni näykkimistä ja lopulta minun oli autettava itseni pois pulasta. Sen illan jälkeen en enää valittanut mistään.

Lopulta jouduimme muuttamaan pois, kun asunnossamme havaittiin sisäilmaongelmia. Uusi kotimme ei ole yhtä iso eikä meillä ole tilaa sokkoleikille, mutta olemme ottaneet selvää erilaisten kokoustilojen vuokrista ja meillä on jo eräs paikka tiedossa seuraavaksi hääpäiväksemme.

**

Tutustu myös muihin blogissa julkaistuihin tarinoihin.