Biseksuaalisuudesta

Yritän nyt saada tästä jonkin järkevän kokonaisuuden aikaiseksi, vaikka mielessäni onkin nyt useita asioita biseksuaalisuuteen liittyen:

1) Onko tosiaan suurin osa ihmisistä biseksuaaleja? 2) Mikä edes on biseksuaalin määritelmä? 3) ”Bi-curious” 4) Onko biseksuaalisuus nykyään muoti-ilmiö vai eikö kyseistä seksuaalisuutta vain enää salailla?

Useimmat ovat varmasti joskus törmänneet väitteeseen, että vain pieni osa ihmisistä olisi oikeasti 100%:sti heteroita. Eli käytännössä siis suurin osa olisi enemmän tai vähemmän biseksuaaleja.

Monet ovat varmasti lukeneet joidenkin ajatuksia siitä (tai ovat itse sitä mieltä), että biseksuaalisuus on nykyisin muoti-ilmiö. On ehkä ”hienoa” kertoa olevansa biseksuaali, vaikka loppujen lopuksi ehkä tapaillaankin vain vastakkaista sukupuolta.

Toiset eivät ehkä määrittele itseään biseksuaaliksi, vaikka seksi (ainakin kokeilumielessä) kiinnostaa samaakin sukupuolta olevan kanssa. Tätä varten onkin kehitetty termi bi-curious. Wikipedian sanoin ”…joka voi haluta kokeilunhaluisena luoda suhteen ja/tai harrastaa seksuaalista kanssakäymistä samaa sukupuolta olevan kanssa.”

Milloin sitten on biseksuaali? SETA ry esimerkiksi määrittelee, että biseksuaalilla on kyky tuntea eroottista, seksuaalista, emotionaalista sekä sosiaalista vetoa kumpaa tahansa sukupuolta kohtaan. Samoin SETA huomauttaa mielestäni hyvän asian: ”Biseksuaalisuus tuo esiin seksuaalisuuden dynaamisen ja prosessinomaisen luonteen. Se kyseenalaistaa pitkään vallalla ollutta käsitystä, jonka mukaan seksuaalisuus olisi muuttumatonta ja ennalta määrättyä. Bi-ihmisellä seksuaalisen halun kohteet voivat vaihdella elämän aikana.”

Mitä mieltä sitten itse olen näistä asioista?

Ajattelen, että on varmasti monia henkilöitä, jotka saattavat kieltää biseksuaalisen puolen itsestään, koska se on ehkä helpompaa. Jos ei tunne kaipaavansa sen puolen tyydyttämistä, niin en näe tätä ongelmana. Epäilemättä on myös ihmisiä, jotka määrittelevät itsensä biseksuaaliksi vaikkapa teini-iässä vain siksi, koska se tuntuu olevan cool juttu (enemmänkin ehkä tyttöjen kohdalla). Onko sillä sitten jotain väliä? Omasta mielestäni ei. Se on kuitenkin harmillista, että jos joku kertoo olevansa homoseksuaali, siihen suhtaudutaan helposti paljon negatiivisemmin.

En tiedä, onko suurin osa ihmisistä biseksuaaleja, mutta en nyt niin menisi ehkä ensimmäiseksi väittämään. Tämä riippuu paljon myös määritelmästä; lasketaanko siihen mukaan ns. bi-kokeilunhaluiset vai pelkästään ne, jotka sopivat aiemmin mainittuun SETAn määritelmään.

Loppujen lopuksi seksuaalisuuden määrittelemisestä ei tarvitse tehdä näin vaikeaa. Jokainen saa määritellä aivan itse seksuaalisuutensa omien ajatustensa mukaan. Jos haluaa määritellä itsensä heteroseksuaaliseksi, vaikka joskus onkin kivaa ehkä leikkiä jotain samaa sukupuolta olevien kanssa, niin mikäpä siinä. Toinen taas voi määritellä itsensä tuossa tilanteessa selkeästi biseksuaaliseksi. Itse olen katsonut parhaimmaksi jättää määrittelemättä itseni: mitä hyötyisin siitä, että laittaisin itseni joko hetero- tai biseksuaalisuuden lokerikkoon?

Tähänkin blogiin on joskus eksytty hakusanalla ”olenko bi”. Vastaukseni on: jos niin haluat määritellä. Emme me voi tietää, oletko 100% vai 0% hetero – vai jotain siltä väliltä. Missään niistä ei kuitenkaan ole mitään vikaa, joten toivottavasti pystyt hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet.

kirjoittanut: oceansoul

Homo vai hetero?

Radio Rockin leikkimielisen ”Homo vai hetero?” -ohjelman innoittamana kirjoitan nyt vihdoin seksuaalisuudesta. Asiasta, joka seuraa meitä tavalla tai toisella vauvaiästä kuolemaan saakka. Tällä kertaa en kuitenkaan kirjoita yleisesti seksuaalisuudesta, vaan seksuaalisesta suuntautumisesta. Siispä kysynkin, homo vai hetero – vai kenties bi? Radio Rockin tavoin en aio sitä selvittää yhdellä kysymyksellä, vaan haluan miettiä asiaa useammalta kannalta. Voiko kukaan olla oikeasti 100 % hetero? Voisiko ollakin niin, että meissä useimmissa on myös pieni ripaus homoseksuaalisuutta, mutta yhteiskunnan normien painostaessa kiellämme sen?

Kysymyksiä tyyliin ”Olenkohan bi tai homo, koska kiihotun samaa sukupuolta olevista henkilöistä?” näkee usein nuortenlehtien palstoilla. Kysyjiä rauhoitellaan sillä, että nuorena on täysin normaalia olla kiinnostunut monenlaisista asioista ja seksuaalinen suuntautuminen vakiintuu vasta myöhemmällä iällä.

Sinänsä asiasta huolestuminen onkin ymmärrettävää. Suurin osa ympärillä olevista ihmisistä vaikuttaa olevan kiinnostuneita vain vastakkaisesta sukupuolesta, ja siksi omat kiinnostuksen kohteet tuntuvat vääriltä ja kielletyiltä, vaikka eletäänkin jo 2000-luvulla. Vanhat myytit siitä, kuinka homoseksuaalisuus on sairaus ja syntiä, kummittelevat edelleen taustalla, niin vähemmästäkin ahdistuu. Mitä vikaa minussa on? Mitä vanhempani tai kaverini tästä sanovat? Joudunko helvettiin?

No, nykyisin tiedetään, ettei homous ole sairaus ja seksuaaliseen suuntautumiseensa ei oikein voi vaikuttaa. Esimerkiksi homoseksuaalisuuden synnystä on kehitelty kymmeniä erilaisia teorioita (mitä nyt psykologian tunneilta mieleen muistuu, niin syinä on pidetty aivojen osien poikkeamia, geenejä, äidin suurta stressiä odotusaikana, jne.). Itse kyllä olen sitä mieltä, että syiden hakeminen on vähän typerää – toki se voi lisätä homoseksuaalisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, mutta miksi kaikelle pitää hakea syitä. Minulle ainakin on ihan se ja sama, minkä takia joku rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä. Vaikka se olisi oma valinta. Kai kaikki ihmiset saa tehdä, kuten haluaa, jos se ei aiheuta muille ihmisille mitään haittaa. Miten kukaan voi kieltää toiselta rakkauden? (Ja ei, asiaa ei voi verrata millään tavoin esim. pedofiliaan.)

Nykyisin on julkaistu tutkimuksia myös siitä, kuinka suuri osa ihmisistä olisi oikeasti jollain tavalla biseksuaaleja. Yleensä tämä puoli kuitenkin kielletään itseltä. Toisaalta taas nykyisin tuntuu välillä siltä, että biseksuaalisuus on jonkinlainen muoti-ilmiö varsinkin tyttöjen keskuudessa. Liekö se sitten kuitenkaan pelkkä muoti-ilmiö; ehkä vain ennen ei olla niinkään uskallettu myöntää sitä, että myös sama sukupuoli saattaisi kiinnostaa. Tietenkin ”syynä” voi olla myös määritelmät. Milloin ihminen voi sanoa olevansa biseksuaali? Voiko olla ”100% hetero”, jos fantasioissaan rakastelee samaa sukupuolta olevan kanssa? Onko kuitenkaan biseksuaali, jos ei tunne kuin seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan? Onko tällöin kyse vain kokeilunhalusta?

Entä onko eroa miesten ja naisten välillä? Onko naisille helpompaa myöntää olevansa bi (tai lesbo)? Ja miten on – moniko tämän blogin lukijoista voisi edes kuvitelmissaan rakastella samaa sukupuolta olevan kanssa? Kiinnostaisiko jotakuta miestä ihan vain kokeilumielessä kokeilla, miltä tuntuisi antaa suuseksiä miehelle – vai onko ajatus aivan vastenmielinen? Entä miten on naisten kohdalla?

Tässä kohtaa voisi toki kertoa omasta elämästäänkin. Suurimmaksi osaksi tunnen kiinnostusta miehiä kohtaan ja miehen kanssa seurustelenkin, enkä ole 100% varma, että pystyisin siihen naisen kanssa. Sen sijaan minulla kyllä on seksifantasioita naisistakin ja kokeilu kiinnostaisi suuresti, mutta ainakaan vielä ei ole tarkoitusta harrastella ryhmäseksikokeiluita. ;) Mutta miten sitten määrittelisin seksuaalisen suuntautumiseni? En tiedä (vielä?) ja minusta onkin vähän turhaa lähteä määrittelemään itseään. Ehkä olen bi, ehkä hetero – mitä väliä.

kirjoittanut: oceansoul