Tätä kysymystä joutuvat monet pohtimaan lapsiperheissä (niin siis itsekin), mutta nykymaailman kiireissä aikaa ei silti aina löydy lapsettomissakaan perheissä. Onko lopulta syy edes oikeasti ajanpuute vai se, ettei niitä sopivia hetkiä käytetä seksin harrastamiseen?
Kun sopiva hetki on vain tiettyyn aikaan vuorokaudessa… Oma pieni lapsemme on jättänyt jo päikkärit pois, joten käytännössä ainoa panemishetki on illalla yöllä. Plus sitten ne satunnaiset kerrat, kun hän on vaikkapa viikonloppuna hoidossa päivällä. (No… kun lapsi leikki joskus nätisti yksikseen, saatoimme sulkeutua 5 minuutiksi pesuhuoneeseen pikaista suihinottoa varten. Mutta yleisesti ottaen spontaani seksi on siis mahdotonta, kun ei tämän ikäistä voi jättää valvomatta.) Eihän myöhäisilloissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta joskus olisi vain kivaa yhtäkkiä keskellä päivää… Ja illalla usein väsymys alkaa olla jo suurta. Eilenkin oli kai tarkoitus jotain harrastella, mutta kun ensiksi juttelimme hetken sängyssä makoillen, niin lopulta väsymys olikin minulla jo liiallista. Mies taisi hoitaa hommat vähemmän väsyneenä omin käsin.
No, pieni lapsi nukahtaa yleensä ajoissa ja nukkuu sikeästi, joten sentään mahdollisuus on. Mutta mitä sitten, kun lapsella on enemmän ikää / perheessä on useampia eri-ikäisiä lapsia? En ole itse mitenkään kovin hiljainen sänkypuuhissa, joten herkkäuninen saattaisi herätä… Tai teini-ikäinen saattaisi valvoa yhtä myöhään kuin vanhemmat itsekin ja tahtomattaan kuulisi joitakin äännähdyksiä (itsekin olen kuullut aikoinani… mutta ei vanhempien seksi kuulu lasten silmille eikä edes korville). Toisaalta esim. kouluikäiset lapset voivat ulkoilla yksin ja heillä on jo kavereita ja harrastuksia, joten alkuillastakin saattaa olla mahdollisuuksia.
Mutta mistä siis löytää aika seksin harrastamiselle? En voisi itse ajatella, että alkaisimme kalenteriin merkkailemaan seksiaikoja. Todennäköisesti himot eivät heräisi juuri sitten silloin, kun olisi ”pakko”. Silti varsinkin lapsiperheissä on vähän pakko harrastaa seksiä silloin, kun siihen on mahdollisuus ottaa aikaa. Himoja kannattaa yrittää herätellä, vaikka juuri sillä sekunnilla ei kiinnostaisikaan.
Pikaseksi on ihan miellyttävää välillä. Jos nainen ei kostu tarpeeksi nopeasti, voi ehkäpä tyytyä esimerkiksi vain suuseksiin. Seksin ei tarvitse sisältää yhdyntää (ellei sitten tarkoitus ole tehdä lisää lapsia).
Ja ne kuuluisat kotityöt voi useimmiten jättää myöhempään ajankohtaan. Eli jos yhtäkkiä tarjoutuukin hetki vapaa-aikaa, niin älä käytä sitä pyykkien ripustamiseen (tai netissä roikkumiseen), vaan seksin harrastamiseen. Jos ei tunnu haluttavan, käyttäkää se vaikka hierontaan tai eroottisten filmien katselemiseen. Ehkä sitä lopulta alkaakin haluttamaan.
Tuntuuko sinusta siltä, ettei seksille löydy aikaa? Kuinka usein teillä harrastellaan seksiä?
Otsikolla en viittaa siis vain laittomiin itsensäpaljastelutouhuihin (tyyliin hypätään lenkkipolulla ihmisten eteen ilman housuja), vaan laajasti siihen, että nähdyksi tuleminen kiihottaa.
Wikipediassa luetellaan, että ekshibitionismin muotoja ovat mm.
sukupuolielimien paljastaminen ennalta-arvaamattomasti esimerkiksi vastaantulijalle (pakotettu näkeminen)
sukupuolielimien paljastaminen tai seksuaalinen toiminta siten, että on alttiina tulla nähdyksi
vilauttelu
viuhahtaminen
seksuaalinen toiminta, esimerkiksi yhdyntä tai masturbointi toisten läsnä ollessa ja katsellessa
omien intiimikuvien julkaiseminen esimerkiksi Internetissä
paljastava pukeutuminen
alastomuus luonnollisessa yhteydessä, jos koetaan mielihyvää sukupuolielimien näkymisestä tai niiden nähdyksitulemisesta.
Hmm…
[x] Seksuaalinen toiminta siten, että on alttiina tulla nähdyksi
[x] Omien intiimikuvien julkaiseminen netissä
+ lisäksi fantasioissa harrastan seksiä usein toisten läsnä ollessa/katsellessa (ja voisin niin tehdä oikeastikin, jos sopiva tilanne sattuisi olemaan…)
Jep, jonkin sortin ekshibitionisti täällä siis vaan hei. Mutta eiköhän meistä suurin osa siihen joukkoon kuulu, jos sen laajasti määrittelee. Kuinka moni on paneskellut julkisilla paikoilla ja nähdyksi tulemisen vaara on lisännyt kiihottumista? Kuinka moni kiihottuu siitä, että omaa seksin harrastamista katselee jotkut toiset ihmiset? Ja kuinka moni onkaan laittanut alastonkuviansa nykypäivänä nettiin ja saa siitä ehkä jonkinlaista mielihyvää, että joku omia kuvia katselee ja kommentoi?
Ekshibitionismia on siis monenlaista. Kiihottaako sinua jokin seuraavista asioista? Jäikö joku asia listalta?
Tuskinpa kukaan on voinut olla kuulematta kirjasta ja sen pohjalta tehdystä elokuvasta nimeltä Fifty Shades of Grey. Kirjoja on myyty miljoonia kappaleita ja leffateatterit ovat olleet täynnä katsojia, joten lienee selvää, että BDSM kiinnostaa monia. (Kirjat ja leffahan myyvät pirun hyvin, vaikka ne eivät mitä ilmeisimminkään ole erinomaisia tai edes hyviä… Erään arvion mukaan seksiakti juustoraastimenkin kanssa on kivempaa. ;) Vaikka olenkin seksibloggaaja ja olen kiinnostunut bdsm:stä joillain tasoilla, en siis ole jaksanut itse käydä kyseistä leffaa katsomassa. Käytän mieluummin rahani ja vähäisen vapaa-aikani johonkin parempaan. Ja hihaton kirjoittelikin jo arvion leffasta tänne blogiin!)
BDSM kiinnostaa monia ihmisiä ainakin fantasiatasolla ja erilaisia siihen liittyviä seksileluja löytyykin varmasti yhä useampien kaapeista, kun Fifty Shades on ollut pinnalla. Seksivälineliikkeet ovat tietysti myyneet piiskoja ja muita aiheeseen liittyviä tuotteita jo aiemminkin, mutta jopa Anttilan verkkokauppa otti jokin aika sitten BDSM-välineitä valikoimaansa. Kyseinen BDSM Starter Kit aiheutti hieman keskustelua, sillä joidenkin mukaan ”Yksikään itseään tai kumppaniaan arvostava BDSM-harrastaja ei hankkisi keinonahkaisia pilipalituotteita, saati ruusun terälehdillä höystetyssä paketissa.” (Nimimerkki Panttila jutun kommenttiosiossa.)
En oikein ymmärrä kyseistä ajatusta. Kyseessähän oli Starter Kit, ei mikään ammattidominan paketti. Miksi ihmeessä ”BDSM-leikkien” pitäisi olla vain jotain marginaalisen ryhmän touhuilua jollain erikoisliikkeiden tarvikkeilla? Eli eikö makuuhuoneissa voi harrastaa kyseisen aihepiirin leikkejä kevyessä muodossa vaniljaseksin lisämausteena? (Tietenkin voi ja on harrastettu jo kauan ennen tätä 50 Shades -innostustakin.) Ehkä halpispiiska ei kestä vaativaa piiskausta tai anna tarpeeksi kipua asiaan vihkiytyneelle, mutta riittää silti hyvin niille, jotka tällaisen paketin päättävät ostaa. Sitten jos siltä näyttää myöhemmin, voi aina hankkia leluja lisää…
Fifty Shades of Greytä on kritisoitu esimerkiksi sellaisesta mielikuvasta, että sadomasokismi ym. BDSM-touhut olisivat vain jotain mielenhäiriöisten puuhailua. No, itse toivon, että kirjan/leffan ymmärretään olevan fiktiota eikä se ole opetusvideo aiheeseen sen enempää kuin peruspornokaan. Olisihan toki hienoa, jos tehtäisiin massoihin vetoava elokuva, jossa sadomasokismia kuvattaisiin normaalien tasapainoisten ihmisten nautintonta.
Mutta kysynpä siis: Jos olet käynyt katsomassa Fifty Shades of Grey -leffan tai olet lukenut kirjat, mikä siihen oli syynä? Kiinnostiko bdsm vai halusitko vain tietää, mistä kaikki puhuvat? Lisäsikö 50 Shades kiinnostustasi BDSM:ään / oletko kokeillut sen seurauksena uusia seksileikkejä? Vai olitko harrastanut tällaisia leikkejä jo aiemminkin?
PS. Jos tämän aihepiirin lelut kiinnostavat, mutta et ole vielä innostunut sellaisia shoppailemaan, kannattaa seurailla tätä blogia, sillä vinkkaan joistakin leluista tulevassa merkinnässä.
BDSM-artikkelimme jatkuu, tällä kertaa kivuntuottamisen perusteilla. Kirjoitus ei ole kaiken kattava selostus, vaan enemmänkin vilaus muutamaan mahdollisuuteen. Kirjoitan siis pääasiassa niistä, jotka tunnen hyvin.
Ennen kuin yksikään piiska viuhahtaa, tarvitaan suostumus. Se voi olla suhteeseen jo kauan sitten sovittu, mutta siltikin voidaan tarvita ennakkoneuvottelua. Tärkeintä on varmistua siitä, että jokainen osallistuja tietää mihin on alkamassa ja miten tilanne keskeytetään. Parempi neuvotella liikaa kuin liian vähän, jotta vahingoilta ja hankalilta jälkipyykeiltä voitaisiin välttyä.
Ja sitten itse aiheeseen. Minulle tutuimmat välineet ovat kepit ja neulat, joiden lisäksi listaan lyhyesti muutamia itselleni vähemmän tuttuja. Toivon mukaan lukijat osaavat kertoa niistä tarkemmin.
Kepit
Perinteinen selkäsauna puukepillä on helppo ja halpa tapa tutustua kivun maailmaan. Pyöreitä puukeppejä saa rautakaupasta metrihintaan, ja ainakin omassa lähi-Bauhausissani ne saa vielä mittaan katkaistuna. Suosittelen aloittamaan 8- tai 10-millisellä, 60-80 cm pitkällä kepillä ja muokkaamaan kokoa kokemusten perusteella. Ennen käyttöä kannattaa myös kastella kepit, jotta ne eivät halkea niin helposti. 10 sekuntia suihkun alla ja kevyt kuivaus riittävät yleensä hyvin.
Ensimmäisillä kerroilla on hyvä asettaa lyötävä vatsalleen sängylle, jotta paikallaan pysymiseen ei tarvitse erikseen käyttää energiaa. Lyöminen on luontevaa aloittaa pakaroista ja takareisistä, joissa on paljon lihasta ja/tai rasvaa luiden päällä. Pakaroiden ylälaidassa on syytä varoa ristiluuta, joka tuntuu selän alaosassa selkeänä luurakenteena suoraan ihon alla, ja reisissä puolestaan pitää varoa polviniveliä. Yleissääntönä isot lihakset ovat hyviä kohteita, kun taas niveliä, pinnassa olevia luita ja sisäelimiä on varottava. Näin:
(Kuva täältä: http://asibdsm.com/spanking_tips/, kannattaa lukea koko sivu)
Vihreät alueet ovat parhaita, keltaiset pääasiassa ok, punaisia tulee välttää ja ympyröidyt ovat oikeasti vaarallisia.
Lyöminen on aloitettava kevyillä lämmittelylyönneillä ja kasvatettava intensiteettiä pikkuhiljaa. Kommunikaation on syytä olla kunnossa, jotta lyöjä ja lyötävä pysyvät koko ajan selvillä siitä, missä mennään. Kaikista varminta on käyttää selkokielisiä viestejä, kuten ”ei niin kovaa”, ”odota” ja niin edelleen. Kun siirrytään ihoalueelta toiselle, lämmittely on aloitettava alusta. Nämä ohjeet mielessä voidaan jatkaa niin kauan kuin molemmat sitä haluavat.
Siis, kepit pähkinänkuoressa:
Varmista osallistujien suostumus.
Aloita 8-10 mm paksuisella, 60-80 cm pitkällä kepillä. Lyhyempi on helpompi hallita, paksumpi ei rikkoudu niin helposti.
Suunnittele etukäteen iskualueet ja varmista, että ne ovat turvalliset.
Jatka, kunnes jompikumpi haluaa lopettaa. Lyöjän kannattaa harkita hansikkaan käyttöä rakkojen välttämiseksi.
Neulat
Neuloja pidetään (jossain määrin syystäkin) hardcore-harrastuksena, mutta oikein käsiteltynä nekin ovat suhteellisen turvallinen ja toimiva kivuntuottokeino. Ennen kuin ensimmäistäkään neulaa tökätään kehenkään, käykää yhdessä läpi seuraavat:
Suostumus. Ovathan molemmat tietoisia siitä, mihin ovat ryhtymässä?
Onko neulattavalla henkilöllä taipumusta verenvuotoon (verenohennuslääkitys, jokin krooninen veritauti tms.)?
Onko neulattava ihoalue ehjä ja terve?
Onko neulattava henkilö yleisterve (erityisesti kannattaa huomioida veriteitse tarttuvat taudit, kuten HIV ja hepatiitti)
Neulojen tulee olla steriloituja ja kertakäyttöisiä, ja ne maksavat apteekissa n. 10 euroa / 100 kpl. Niitä ei voi vain napata hyllystä, vaan ne tulee pyytää myyjältä (käyttötarkoitukseksi voi sanoa lävistyksen tekemisen). Oma suosikkini on 0,7 mm läpimittainen, 40 mm pitkä injektioneula (yleensä tummanharmaalla muoviosalla), mutta pienemmälläkin voi aloittaa. Alle 20 mm pitkiä neuloja en suosittele, koska ne eivät yllä kovin hyvin ihon läpi käyttämälläni tekniikalla.
Lisäksi tarvitaan puhdistusainetta (Septidin käy hyvin), vanulappuja puhdistusaineen levittämiseen ja verenvuodon tyrehdyttämiseen, muovi- tai lasiastia käytetyille neuloille, kumihanskat sekä riittävä määrä pyyhkeitä tai muovia suojaamaan alusta.
Neulausalue tulee valita siten, ettei välittömästi ihon alla ole suuria verisuonia, hermoja, niveliä tai muita herkkiä rakenteita. Omat suosikkialueeni ovat kyynärvarsien kämmenselän puoleiset pinnat, säärten etupinta ja rinnat. Kuten keppien kanssa, neuloillakin on varottava menemästä lähelle niveliä.
Kun kaikki edellämainittu on kunnossa, on aika laittaa neulattava istumaan tai makaamaan niin, että hän voi rentoutua ja pysyy silti paikallaan. Neulattavan käden tai jalan alle on hyvä laittaa pyyhe tai suojamuovi, jottei alusta tahriinnu. Veri on hankalaa poistaa tekstiilipinnoilta.
Pistokohdat pyyhitään desinfiointiaineella ennen neulojen laittamista. Perustekniikka on nipistää ihoa sormien väliin ja lävistää iho neulalla niin, että ihopoimun toiselta puolen työnnetään neulaa vähintään sentin verran näkyviin. Kärki siis menee ensin ihon sisään ja takaisin ulos, neulan päälle ihopoimua jää muutamasta millimetristä vajaaseen senttiin. Kun ihosta päästää irti, se peittää neulasta noin 25-50% pistosyvyydestä riippuen. Näin:
Videosta poiketen ihoa ei kannata pyyhkiä samalla lapulla kuin kerran, lisäpyyhkimiset vain levittävät vanulappuun tarttunutta likaa takaisin. Videossa puhutaan oman ihon lävistämisestä, mutta samat periaatteet pätevät kumppanin neuloittamiseen.
Neuloja laittaessa on erityisen tärkeää seurata neulattavan reaktioita ja varmistella, että kaikki on kunnossa. Erityisesti alussa on syytä muistuttaa neulattavaa hengittämään, koska yllättävän moni pidättää hengitystä jännittäessään ja seurauksena voi olla pyörtyminen. Tätäkin silmälläpitäen neulaus kannattaa tehdä paikassa, jossa neulattava voi istua tai maata. Lisäksi neulattavan on syytä tarkkailla tuntemuksiaan jokaisen neulan kohdalla erikseen ja kertoa, missä mennään. Vaikkei alueella olisikaan isoja hermoja, pieniä on joka puolella ihoa ja sellaiseen osuminen tuottaa terävän, säteilevän kivun. Tällöin neula kannattaa ottaa pois saman tien, ihan vain varmuuden vuoksi.
Neulaus kannattaa suunnitella siten, että aiemmin laitetut neulat eivät tule eteen seuraavia pistäessä. Hanskoista huolimatta neulaajalla on riski pistää itseään, jolloin joudutaan suoraan verikontaktiin ja tarttuvat taudit kulkevat ihmisestä toiseen helposti. Neulojen kärjet voi halutessaan peittää jonkinlaisilla tulpilla, mutta oman kokemukseni mukaan huolellinen ja hyvin suunniteltu neulaaminen riittää turvatoimeksi.
Kun on aika ottaa neulat pois, ne voi joko yksinkertaisesti vetää ulos tai vaihtoehtoisesti nipistää ihon uudestaan poimulle ennen neulan poistoa. Käytetyt neulat laitetaan suljettavaan, kovamuoviseen tai lasiaan astiaan ja palautetaan apteekkiin hävitettäväksi. Pistorei’istä vuotaa joskus runsaasti verta, joskus ei lainkaan, mutta joka tapauksessa pistokohtaa kannattaa painaa muutama hetki mustelmien ja verenvuodon välttämiseksi. Henkilöstä, ihoalueesta ja joskus myös tähtien asennosta riippuen mustelmia voi tulla paljon tai ei ollenkaan, mutta niihinkin on hyvä varautua henkisesti.
Tämä oli hyvin lyhyt, suppea avaus neulojen maailmaan, tarkempia ohjeita löytyy englanniksi esimerkiksi täältä ja täältä. Edistyneemmille suosittelen kunnollista anatomian opaskirjaa, kuten Netterin tai Grayn kirjoja, joita käytetään laajalti mm. suomalaisessa lääkärikoulutuksessa. Itse olen ottanut tavaksi tutustua Netterin piirroksiin ennen kuin alan neulata uutta ihoaluetta.
Piiskat, ruoskat ja floggerit
Nämä ovat samaa kategoriaa kuin kepit, mutta jokaisella on oma tekniikkansa ja käyttötapansa. En ole näitä juurikaan käyttänyt, mutta perusperiaatteet ovat samanlaiset kuin kepeilläkin: tiedä mihin lyöt, aloita kevyesti lämmittelemällä ja tarkkaile kumppanisi reaktioita. Joku kokeneempi voisi kertoa näistä enemmän?
Sähkö
Markkinoilla on liuta erilaisia sähkölaitteita, joista tunnetuin lienee TENS. En ole itse kokeillut, mutta lisätietoa löytyy ainakin täältä.
Chili ja inkivääri
Yllättävän usein kipuleikeissä unohdetaan luonnontuotteet, jotka polttavat limakalvoilla. Chilejä löytyy monenvahvuisia, ja niitä voi kokeilla sekä suun että alapään alueille. Neutraloimiseen on hyvä varata maustamatonta, rasvaista jogurttia, jotta poltteen saa myös loppumaan kohtuullisessa ajassa. Inkivääri on poltteeltaan miedompi, ja siitä on kirjoitettu jo aiemmin blogissamme.
Oma keho
Ja kaiken tämän välineurheilun jälkeen palataan alkupisteeseen, jossa ei tarvita minkäänlaisia apuvälineitä. Paljain käsin lyöminen voi olla yksinkertaisuudessaan erityisen tyydyttävää, ja puremalla saa ihoon komeita jälkiä vähällä vaivalla. Kynsillä voi raapia, hiuksista voi vetää. Käsillä voi läimiä hieman vapaammin kuin apuvälineillä, mutta edelleen välttäisin kovia iskuja luihin, sisäelinten alueelle tai suurten hermojen ja verisuonien läheisyyteen. Ihoa voi purra lähes mistä vaan, riippuen omista ja kumppanin mieltymyksistä, mutta esimerkiksi kasvoihin voi jäädä ikävät jäljet pitkäksi aikaa.
Sen sijaan kasvoille voi lyödä avokämmenellä, kun muistaa tukea päätä toisella kädellä (ettei niska ota osumaa) ja – jälleen kerran – tietää mihin kohtaan lyö. Ainoa pehmytkudosta enemmän sisältävä kasvojen osa on poski, ja senkin alla on poskiluun kaari, jonka saa murtumaan liian kovalla lyönnillä. Varovaisuus on tässäkin valttia, vaikka tarkoitus onkin satuttaa.
Jäikö jotain vielä puuttumaan? Kerro meille kommenteissa!
Monissa seuraamissani blogeissa on kirjoiteltu lähiaikoina kolmannen henkilön mukaan ottamisesta seksipuuhiin. Näin esimerkkeinä: Seksielämää-blogissa odotellaan ystävänpäivää, jolloin iltaa viettämään liittyy toinen pari. Rakkautta, intohimoa, erotiikkaa ja maailman paras suhde -blogissa ollaan fantasioitu kolmannesta osapuolesta ja pientä testailuakin aiheeseen liittyen on tehty, vaikka pidemmälle juttua ei vielä ole viety. Käsi hiekassa ja sinussa -blogissa on myös kirjoiteltu leikeistä muiden kanssa. Erilaisissa kyselyissä (esimerkki) ryhmäseksi nousee varsinkin miehillä aina suosituimpien fantasioiden listalle & myös tämän blogin gallupissa monet kertoivat aikoinaan ajatuksen kiinnostavan.
En ole itse harrastanut ryhmäseksiä, mutta en pidä kyseistä ajatusta mitenkään mahdottomana. Luotan täysin omaan suhteeseeni näin yli kahdeksan vuoden jälkeen ja kumpikin pitää ajatusta ainakin fantasiatasolla kiihottavana. Uskon, että meidän tilanteessamme yhteinen leikki kolmannen kanssa voisi tuottaa paljon positiivisia kokemuksia, mutta fantasia vaatii silti edelleen kypsymistään. Olisiko mukana lopulta toinen pari vai vain mies tai nainen? Mitä haluaisimme ryhmäseksiltä, kun kummallekaan samasta sukupuolesta kiihottuminen ei ole mahdotonta? Mikä olisi sallittua kenellekin? (Olen tautikammoinen, joten esim. en suostuisi minkäänlaiseen kontaktiin ilman suojaa vieraan kanssa.)
Suunnittelu ja aiheesta keskusteleminen on äärimmäisen tärkeää, joten en todellakaan suosittele kenellekään parille mitään hetken mielijohteesta kännissä suoritettua kimppapanoa. Siitä seuraa hyvin suurella todennäköisyydellä mielipahaa. Toisaalta hyvä valmistautuminenkaan ei välttämättä auta tunteisiin, joita saattaa syntyä.
En henkilökohtaisesti pelkää sitä, että mieheni vaikka huomaisi, että tuo toinen onkin parempi. Meidän välillämme on syvä rakkaus. Ainahan voi tapahtua ihastumisia, mutta sellaisia tapahtuu ilman panemistakin ja ne menevät ohi, jos ei lähde asiaa viemään eteenpäin. Rakkaus omaan kumppaniin on lopulta tahdon asia. Jos tämä tahto loppuisi yhden ryhmäseksikokeilun seurauksena, suhteessa olisi varmasti muutakin vikaa.
Toiset korostavat sitä, etteivät halua jakaa kumppaniansa toisen kanssa, sillä seksi on jotain sellaista erityistä, mitä muiden kanssa ei ole. Itse en ajattele näin. Vaikka harrastaisimme seksiä jonkun vieraan kanssa yhdessä, meille jäisi edelleen yhteinenrakastelu. Minusta on kiihottavaa nähdä, että mieheni nauttii seksistä, joten voisin nauttia siitäkin, että se tapahtuu toisen henkilön ansiosta. Koska kyseessä olisi yhteinen ryhmäseksitilanne, se ei loukkaisi (vrt. pettäminen). On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei jompikumpi (edit: tai se kolmas henkilö / toinen pari) lopulta jää tilanteessa ulkopuoliseksi. Tarkoitus on, että kaikki saavat ryhmäseksistä jotain haluamaansa eikä kenellekään tule paha olo jälkikäteen.
Housuitta 