Kannanotto ympärileikkausten kieltämiseksi

Seksualistin kautta törmäsin kannanottoon, jonka allekirjoitan vahvasti. Kannanoton takaa löytyy mm. Sexpo-säätiö.

Kansalaisjärjestöt vaativat lapsille ei-lääketieteellisin perustein tehtävien ympärileikkausten kieltämistä erillisellä lailla. Pojalle tehtävä ympärileikkaus on pahoinpitelyn tuntomerkit täyttävä teko, jossa pojalta poistetaan siittimen tuntoherkimmät alueet ja lisäksi vaurioitetaan sukupuolielimen toimintamekanismia.

Vastasyntyneiden on todettu kokevan ympärileikkauksen aikana suurta kipua, kauhua ja turvattomuutta sekä saavan post-traumaattisia häiriöitä. Tanskassa tehdyssä väestötason tutkimuksessa on todettu ympärileikkauksen voivan aiheuttaa seksuaalisia ongelmia sekä ympärileikatulle että hänen kumppanilleen.

Ympärileikkauksella loukataan lapselle kuuluvaa suojaa fyysiseltä väkivallalta sekä riistetään häneltä oikeus päättää hänen kehoonsa kohdistuvasta peruuttamattomasta toimenpiteestä, joka uskonnollisin perustein tehtynä loukkaa lapsen uskonnonvapautta ja myös hänen päätösvaltaansa aikuisena. Jos ympärileikattu henkilö päättää aikuisena luopua uskonnostaan tai vaihtaa sitä, ei hän voi peruuttaa tehtyä leikkausta.

Vihreä miesliike ry., Profeministimiehet ry., Sexpo-säätiö, Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä, Suomen Humanistiliitto sekä Miesten tasa-arvo ry. ovat hyväksyneet tämän kannanoton ei-lääketieteellisin perustein tehtävien lasten ympärileikkausten kieltämiseksi.

Aiemmin mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Profeministit ry. ovat tuominneet lasten ympärileikkaukset. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 80 % suomalaisista vastustaa niitä.

Olin jo kirjoittamassa, että esinahan poisto ei ole sama kuin peniksen tuntoherkimmän osan poisto, mutta ilmeisesti olin väärässä (lausunto (PDF), sivu 7). Yhden lisäyksen kuitenkin haluaisin tehdä:

Ei-lääketieteellisten ympärileikkausten totaalikielto ei mielestäni ole tarpeen, vaan riittää, ettei niitä tehdä lapsille tai muille vajaavaltaisille. Sitten, kun ihminen katsotaan täysivaltaiseksi mm. ajoneuvon kuljettamiseen ja viinanjuontiin, hän voi halutessaan myös ottaa ympärileikkauksen.

kirjoittanut: hihaton

Oikeaa ja väärää seksiä

Tämä pisti pohtimaan omaa määritelmääni oikealle seksille, josta linkin takainen kirjoittaja saarnaa kovasti muttei sano mitään konkreettista. Paitsi sen että oikeaa seksiä voivat harrastaa vain tietyn uskontokunnan jäsenet, minkä takia jätän itse artikkelin kommentoimatta. Jeesusfriikkien kanssa on turha väitellä.

Oma määritelmäni oikeasta seksistä poikkeaa esitestystä siinä, etten väitä sen olevan oikeampi kuin muiden, puhumattakaan että kuvittelisin sen olevan ainoa oikea. Se on määritelmä, jonka jokainen voi omaksua tai hylätä harkintansa mukaan ja jota jokainen voi muokata itselleen sopivammaksi. Kaikkein tärkeimpänä ominaisuutena pidän kuitenkin sitä, että olen valmis muuttamaan näkemystäni perusteltujen mielipiteiden seurauksena.

Oikea seksi on kahden tai useamman ihmisen välinen tapa osoittaa hellyyttä ja läheisyyttä toisilleen sekä nauttia toistensa vartaloista ja reaktioista. Oikea seksi voi sisältää alistamista ja/tai pakottamista, mutta avainsana on toisen antama suostumus. Niin kauan kun kaikki osapuolet ovat vapaasta tahdostaan mukana, kaikki on hyvin.

Ja jos kysytte, mitä mieltä olen Saksan taannoisesta paloittelumurhasta, jossa mieshenkilö tapettiin hänen omalla suostumuksellaan, vastaus on että suostumuksellakin on rajansa. Mies, joka paistaa ja syö oman peniksensä, ei ole kykenevä antamaan suostumustaan, vaan tarvitsee apua.

kirjoittanut: hihaton

Seksuaalisuus eri uskonnoissa

Seksuaalisuus on hyvin intiimi asia useimmille. Ympärillä vallitseva kulttuuri / uskonto vaikuttaa olennaisesti siihen, mitä asenteita seksuaalisuudesta omaksutaan jo nuorena. Uskonnoilla onkin ollut pyrkimys säädellä varsinkin seksuaalista käyttäytymistä, jotta hallitseminen on ollut mahdollista.

Eri uskonnot ja niiden käsitykset asioista ovat aina olleet kiinnostukseni kohteena, joten ilokseni törmäsin Pirkko Brusilan toimittamaan teokseen Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Kirjassa kerrotaan eri kulttuurien ja uskontojen seksuaalisuuteen liittyviä asenteita; sopivaisuussäädöksiä, kieltoja ja tabuja. Tarkoituksena on ollut luoda teos, joka hyödyttäisi mm. terveydenhuollossa ja sosiaalialalla työskenteleviä ihmisiä, mutta ainakin itse luin tämän pelkästä mielenkiinnosta.

Luterilaisuus on melko tuttua aluetta itselleni (kuten myös sen sisällä olevat herätysliikkeet), joten ensimmäinen osio kirjasta ei juurikaan uutta kertonut. Luterilaisuudessa katsotaan, että seksi on muutakin kuin lisääntymistä varten ja tämän vuoksi ehkäisy hyväksytään. Mielipiteet mm. abortista ja homoseksuaalisuudesta herättävät paljon ristiriitoja. Sen sijaan usein tiukempaa suuntaa edustavat erilaiset herätysliikkeet sekä vapaat suunnat. Monet herätysliikkeistä ja vapaista suunnista tukevat tunnetuksi tullutta kampanjaa ”Tosi Rakkaus Odottaa”, jonka tavoitteena on kehottaa nuoria pidättäytymään seksistä ennen avioliittoa. Homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan kielteisesti suunnilleen kaikissa herätysliikkeissä ja vapaissa suunnissa. Liikkeiden rooli on Suomessa marginaalinen verrattuna kansankirkkoomme, joten ei olekaan ihme, että ne voivat esittää tiukempia kannanottoja.

Jehovan todistajat ovat myös monelle tuttu ryhmä; yhteisön säännöt ovat ehdottomia, ja niitä rikkova voidaan jopa erottaa liikkeestä. Avioliiton ulkopuolella seksi on ehdottomasti kiellettyä, homoseksuaaliset teot tuomitaan, ja abortti ei ole sallittua edes raiskauksen jälkeen. Näkemys maailmasta tuntuu olevan kovin mustavalkoinen.

Samoin kirjassa käydään mm. ortodoksisen kirkon, juutalaisuuden, islamin, katolisen kirkon ja eteläaasialaisen hindulaisuuden käsityksiä. Ympärileikkausperinnettä pohditaan, ja myös romanikulttuuria hieman valotetaan.

Yhteneväisyyksiä eri uskonnoista löytää helposti: Selvimpänä tietenkin se, että lähes kaikissa esiaviollinen seksi on kiellettyä – kuten myös homoseksuaalisuus (tai ainakin sen toteuttaminen). Hindut, kuten myös juutalaiset ja muslimit, kokevat kuukautisveren likaiseksi asiaksi. Masturbointikaan ei hyväksyttyä oikein ole.

Häveliäisyys, mikä on varsinkin hindujen keskuudessa yleistä, on johtanut huonoon seksuaalivalistukseen (lasten ja nuorten on sopimatonta kysellä seksuaalisuudesta, sillä ne asiat kuuluvat vain avioliittoon..) ja estänyt seksuaalivähemmistöjen olemassa olosta puhumisen. Häveliäisyys vaikuttaa myös romanikulttuurissa: seurustelusuhteista tai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei puhuta, raskautta peitellään varsinkin vanhemmilta romaneilta, gynekologin tutkimus koetaan vaikeaksi, jne.

Seksuaalisuuden kohtaaminen on usein vaikeaa, koska sen alue on niin herkkä. Uskontojen onkin helppo käyttää valtaa antamalla erilaisia säädöksia ja ohjeita siihen liittyen. Monille nimenomaan seksiin liittyvät synnit ovat pahimpia – jumalan pelätään vihaavan ja heittävän kadotukseen, jos asiasta ei tee parannusta. Välillä seksuaaliterapeutit saavat olla auttamassa, kun negatiiviset käsitykset seksistä vaikeuttavat seksielämää. Toiset taas eivät saa toteuttaa seksuaalista suuntautumistaan rauhassa, ettei ryhmästä potkita ulos. Toiset taas kärsivät puutteesta, eivätkä uskalla koskea itseensä, ettei vain taivaspaikkaa tulisi menetettyä. Vapaa-ajattelijoiden ja humanistien bussikampanjan lausahdus sopii tähänkin hyvin: ”Jumalaa tuskin on olemassa – lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä”. :)

kirjoittanut: oceansoul