Seksuaalikasvatus kouluissa

Kuka muistaa peruskoulun biologian tunnit, kun kirjassa oltiin edetty siihen kohtaan, että aiheena oli seksuaalisuus? Opettaja tuntui haluavan käydä kyseiset sivut niin nopeasti läpi kuin vain on mahdollista. (Tai homma heitettiin terkkarin harteille, joka sitten tylsän kuuloisesti näytti kalvoja siitä, kuinka hedelmöittyminen tapahtuu ja kuinka vain kondomi suojaa taudeilta.) Kuka muistaa kyselleensä lapsena vanhemmiltaan asioita seksistä, mutta on saanut vastaukseksi vain epämääräisiä selityksiä?

Kun lukee erilaisia nuortenlehtien ja netin kysymyspalstoja, ei välillä voi kuin ihmetellä. Nuoret kysyvät asioita, joiden vastausten luulisi olevan selvää kaikille. Mutta niin ei selvästikään ole, koska samoja asioita kysytään useasti ja tilastot osoittavat, ettei kasvatus ole mennyt perille – tai sitä ei ole saatu. (”Voiko suuseksistä tulla raskaaksi?” Juu ei voi. Vai miten ajattelit siittiöiden sieltä vatsasta emättimeen uiskentelevan? ”Voiko suuseksistä saada sukupuolitaudin?” Jep. Kortsu miehelle ja naisen elimien suojaksi vaikka nimenomaan siihen suunniteltu suoja, jos pienikin vaara taudeista on. ”Onko itsetyydytyksestä jotain haittaa?” Ei. Peniksesi ei ole sen takia pieni tai kuukautisesi eivät ole sen takia myöhässä. ”Oonko homo, kun miehetkin kiihottaa?” Et välttämättä. Varsinkin nuorena on täysin normaalia, että samakin sukupuoli kiihottaa. ”Onko ehkäisyn käytön jälkeen vaikeampi tulla raskaaksi?” Ei. Näin luulee jopa 40%, mutta se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi hormoniehkäisy ei heikennä siis hedelmällisyyttä. …jne. jne. Tällaisiin kysymyksiin törmää ikävä kyllä koko ajan.)

Helpointahan on tietenkin syyttää koulua, vaikka seksuaalikasvatus luonnollisesti kuuluisi myös vanhemmille. Ongelmana tässä lienee kuitenkin se, että edes vanhemmilla ei välttämättä aina ole tarvittavaa tietoa tai ainakaan sopivaa/tervettä asennetta antaa oikeanlaista seksuaalikasvatusta. Ja moniko nuori haluaa kuunnella murrosikäangsteissaan vanhempiaan? Siksi loogisin vaihtoehto onkin antaa seksuaalikasvatus suurelta osin koulun hommaksi – näin jokainen lapsi saa varmasti oikeanlaista valistusta. Opetussuunnitelmaan kyseinen aihe on kirjattu, mutta miten sitten on mahdollista, että joidenkin nuorten tiedot ovat niin huonot?

Huolestuttavinta tietenkin tässä on se, että vahinkoraskaudet ja taudit ovat suurena vaarana. Esimerkiksi terveysportin mukaan ”Viime vuosina suomalaisista alle 20-vuotiaista raskaudenkeskeytyksen hakijoista yli 40 % ei ollut käyttänyt ehkäisyä ennen keskeytykseen päätynyttä raskautta (Stakes 2006).” Että mitä? JOKAISEN on täytynyt kuulla useammankin kerran, että vain yksikin suojaamaton yhdyntä riittää tekemään naisen raskaaksi. Vaikka omasta mielestäni koulujen seksuaalivalistuksessa on paljon parantamisen varaa (siitä lisää myöhemmin), niin ainakin yksi sana tuli kuultua tuhannesti: kondomi. Mihin se on siis unohtunut niin monelta nuorelta? (Ei, keskeytetty yhdyntä ei ole kunnollinen ehkäisytapa. Ja joo, ymmärrän sen, että jossain hullussa kiihkossa ehkä ajatus ei kulje järkevimmillä tavalla ja riskiä pidetään itselle pienenä, mutta niin ei vain tulisi toimia.) Vakisuhteessa ehkäisymenetelmäksi kannattaa toki mahdollisuuden mukaan valita jokin luotettavampi, esimerkiksi e-pillerit (tai tuplaehkäisy eli kortsu + jokin hormonaalinen menetelmä), mutta missään nimessä ilman ehkäisyä ei saa panna. Ja jos niin jostain huonosta syystä on päässyt käymään, niin apteekista hakemaan pikapikaa jälkiehkäisy. Ei luulisi olevan niin vaikeaa ymmärtää. Siksi herääkin kysymys, että voiko ihmiset olla tosiaan niin välinpitämättömiä? Pidetäänkö aborttia yhtenä ehkäisykeinona vai mistä tässä on kyse? Voiko paremmalla seksuaalikasvatuksella vaikuttaa tähän vai mistä ratkaisu löytyy?

Itseäni kuitenkin koulujen seksuaalikasvatuksessa jäi häiritsemään se, että se oli liian asiallista. Seksuaalivalistuksen täytyy tietenkin pohjautua faktatietoon, mutta asiasta pitäisi pystyä juttelemaan myös vähän rennommin. Nuoria kiinnostaa seksissä muutkin asiat kuin raskauden ehkäisy ja sukupuolitaudit.

Lukiolaisten liiton lehdessä (Improbatur 3/07) oli aikoinaan hyvä mielipidekirjoitus Aleksi Bardyn kirjoittamana aiheeseen liittyen:

”Asento-oppaita ei koulukirjoihin tarvita, mutta jonkinlainen perussetti seksuaalisista hyväilyistä saattaisi olla paikallaan. Kiireettä, vierekkäin, neutraaleilta ihonalueilta strategisemmille edeten. Käsi ja suu tekevät tietä toisille ruumiinosille.
Vähän kuin tanssissa, seurataan, mitä kaveri tekee eikä vain keskity omaan peliin. Toiveet ja pelot ilmoitetaan sanomalla. —

Oppimäärään sopisi myös muistutus siitä, että jokaisen seksuaalisuus on omanlaisensa ja oikea. Kaikki saavat haluta ketä haluavat ja niin paljon tai vähän kuin mieleen juolahtaa. Kaikkien ei ole pakko koko ajan haluta mitään. Tehdä saa mitä tahansa sellaista, mikä tuntuu mukana olijoista mukavalta. Kädestä pitämistä, ryhmäperäsuoliyhdyntää tai mitä tahansa näiden väliltä. Siitä eivät päätä papit, eivät pornoelokuvat, kaverit tai vanhemmat. Se on päätettävä itse sitten, kun sen asian päättämiseen on valmis. —

Pitää niistä taudeista ja vahinkoraskauksistakin puhua, mutta eihän autokoulussakaan puhuta pelkästään kolareista.”

Sileä vai karvainen?

Pornoa katsellessa ei voi nykyään välttyä trendiltä, että häpykarvoituksessa vähempi on parempi. Useimmat näyttelijättäret ovat jo täysin karvattomia, eikä lopuillakaan ole kuin minimalistiset hitlerviikset siinä, missä 70-luvulla oli vielä ryteikköä muutamankin sorsaparven pesimistarpeiksi asti. Sama ilmiö näyttää levinneen myös ihmisten arkielämään, ja yhä useampi vähintäänkin trimmaa alapään karvoitustaan säännöllisesti. Karvanpoisto kuuluu useimpien naisten tapoihin muutenkin, joten häpykarvoituksen siistiminen on luonnollinen jatke, mutta viime aikoina myös miehet tuntuvat tarttuneen toimeen yhä aktiivisemmin.

Omasta puolestani kannatan ajelua ehdottomasti, ja syyt ovat puhtaasti mukavuuslähtöiset. Karvatonta pimppiä on noin sata kertaa mukavampi nuolla kuin karvaista, eikä tuo siistiminen vie montaa minuuttia silloin tällöin. Peppureiän ympäristön ajeleminen taas tekee puhtaanapidosta selvästi helpompaa.

Höylän aiheuttamaan ihoärsytykseen voi kokeilla kosteusvoidetta tai hydrokortisonia, mutta useimmiten iho tottuu ajeluun muutaman kerran jälkeen. Varovaisuutta on silti syytä noudattaa, koska sukuelinten alueen iho on herkkää ja epätasaista, eli haavoja syntyy helposti.

Mikä on sinun kantasi häpykarvoitukseen? Annatko sen kasvaa vapaasti, siistitkö silloin tällöin vai pidätkö jalkovälin kokonaan sileänä? Millaisia karvanpoistomenetelmiä olet kokeillut ja minkälaisin tuloksin? Pyydätkö kumppaniasi siistimään omaa karvoitustaan, jos sitä on mielestäsi liikaa?

kirjoittanut: hihaton

Muistutus meidän kaikkien seksuaalioikeuksista

”Seksuaalisuus on olennainen osa jokaisen ihmisyksilön persoonallisuutta, siksi seksuaalioikeudet ovat perustavaa laatua olevia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.”

Näin YK:n päivän kunniaksi on hyvä ottaa huomion kohteeksi oikeudet. YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta ei kuitenkaan sen enempää tässä merkinnässä, vaan katseet kohti seksuaalioikeuksien julistustusta (WAS – World Association for Sexology – Seksologian maailmanjärjestö Hong Kong 1999). Suomen kielellä julistus on kokonaisuudessaan luettavissa ainakin Sexpon sivuilta.

Vaikka kuinka jotkut henkilöt haluavat esimerkiksi Raamattuun vedoten kieltää ihmisiltä erilaisia asioita, kannattaisi muistaa, että jokainen meistä on luonnostaan oikeutetettu vapauteen ja tasavertaisuuteen seksin saralla. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että meillä olisi oikeus käyttää seksuaalista väkivaltaa toista ihmistä kohtaan – kaikilla on samat vapaudet ja oikeudet, joita täytyy kunnioittaa.

***

1. Oikeus seksuaaliseen vapauteen – Kuten jo edellä tuli ilmi, kaikilla on oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan täydellisesti. Sulkien kuitenkin pois väkivallan ja hyväksikäytön.

2. Oikeus seksuaaliseen oikeudenmukaisuuteen – Vapaus kaikesta syrjinnästä mm. sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

3. Oikeus seksuaaliseen mielihyvään – ”Seksuaalinen mielihyvä, mukaan lukien itse-erotiikka, on fyysisen, psyykkisen, älyllisen ja henkisen hyvinvoinnin lähde.”

4. Oikeus seksuaalisten tunteiden ilmaisuun – Niin kommunikoimalla, suutelemalla kuin vaikka koskettamalla

5. Oikeus vapaaseen seksuaaliseen liittymiseen – Voit mennä naimisiin tai olla menemättä, voit erota tai solmia muunlaisia seksuaalisia liittoja.

6. Oikeus tehdä vapaita ja vastuullisia ehkäisyvalintoja – Saat päättää, hankitko lapsia vai et, ja koska ne hankit.

7. Oikeus seksuaalisuutta koskevaan tieteellisesti perusteltuun tietoon

8. Oikeus monipuoliseen seksuaalikasvatukseen ja valistukseen

9. Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin – Palveluiden tulisi olla käytettävissä kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa.

***

Ja mikä olisikaan parempaa puuhaa kuin rakastelu näin viikonloppuisin! Kunnioittakaa toisianne ja muistakaa omat oikeutenne; niitä ei sanele Raamattu, pappi, opettaja, äiti, kaveri eikä kukaan muukaan. Tehdä saa mitä vain, mikä mukana olijoista on ok.

Hyvää viikonloppua toivottelee Housuitta-blogi!

kirjoittanut: oceansoul

Kimppakivaa .. vain fantasioissa?

Jos ihmisiltä kyselee, millaisia seksifantasioita heillä on, saa monesti vastaukseksi esimerkiksi ryhmäseksin. Varsinkin miehet haaveilevat paljon seksistä kahden naisen kanssa, mutta myös naisten voi kuulla kertovan, että he haluaisivat kokeilla kahden miehen kanssa. (Toki myös muunlaisista kokoonpanoista fantasioidaan.) Vaan kuten fantasioille tyypillistä on, ne ovat paljon tavallisempia mielikuvituksessa kuin oikeassa elämässä.

Mikä sitten ryhmäseksissä kiehtoo? Ainakin ajatus siitä, että saa katsella toisten seksin harrastamista, on monista kiihottavaa. Yksi syy lienee myös se, että silloin on mahdollisuus kokeilla seksiä luvallisesti jonkun muunkin kuin oman kumppanin kanssa. Ja tietysti seksi on useimmista jännittävämpää (eli näin ollen ehkä kiihottavampaa) uuden henkilön kanssa kuin oman vakikumppanin. Monella tietenkin on syynä vain puhdas kokeilunhalu kyseistä asiaa kohtaan – ”kaikkea tarvitsee kokeilla ainakin kerran”.

Miksi sitten ryhmäseksiä harrastellaan kuitenkin melko harvoin? Kuten jo edellisen artikkelini kommenteissa tuli ilmi, taudit usein pelottavat, jos sekstaillaan muun kuin oman kumppanin kanssa. (Kortsut on tietenkin keksitty, mutta toki nekään eivät ole 100%:n varmoja.) Toinen, ehkäpä vielä suurempi syy, on mustasukkaisuus ja muut epämiellyttävät tunteet, joista parisuhteeseen saattaa muodostua suuriakin ongelmia (toinen voi kokea olevansa jopa esimerkiksi hyväksikäytetty). Lisäksi varsinkin naiset tuntuvat pelkäävän itsetunto-ongelmia (”jos toinen nainen onkin kauniimpi tai kiihottaa mieheni paremmin…”). Ihastumiset voivatkin olla oikeasti vaaraksi suhteelle, mutta toisaalta ihastumisia tapahtuu muutenkin.

Lukemieni keskustelujen perusteella ihmisillä on ryhmäseksikokeiluista niin hyviä kuin huonoja kokemuksia: toiset kertovat ryhmäseksikokeilun johtaneen ongelmiin ja lopulta eroon – jotkut taas jopa ylistävät, että ryhmäseksi on pelastanut parisuhteen tylsäksi muuttuneen seksin. Yleensä hyvät kokemukset ovat henkilöillä, jotka ovat suunnitelleet tapahtuman huolellisesti ja keskustelleet siitä paljon. Kaikkien osapuolten on luonnollisestikin oltava täysin halukkaita kokeiluun, sillä jos mukana on hiemankin epävarma osapuoli, ryhmäseksi aiheuttaa helposti ikäviä lopputuloksia.

Mutta miten on tämän blogin lukijoiden kohdalla? Harrastatko sinä ryhmäseksiä vain fantasioissasi (tai et edes sielläkään) vai onko sellainen jopa ihan oikeastikin suunnitelmissa? Tai jo tapahtunut? Liittyisikö/liittyikö joukkoon mies vai nainen – vai kenties useampiakin henkilöitä? Millaisia tuntemuksia tapahtuma herätti?

Jos itse tulisin joskus ryhmäseksiä kokeilemaan, niin en ole varma, haluaisinko mukaan sekstailemaan miehen vai naisen. Naisen kanssa olisi kiinnostavaa kokeilla, mutta niin myös toisaalta toisen miehenkin kanssa. Ehkä sitten molemmat. ;)

kirjoittanut: oceansoul

Oopperaakin jo sensuroidaan

Pari päivää sitten iltapäivälehdet uutisoivat Karita Mattilan esiintymisen sensuroinnista. Oopperatähtemme esiintyy New Yorkin Metropolitan –oopperassa, ja esitys nähtiin eilen Suomenkin elokuvateattereissa suorana lähetyksenä. Jostakin syystä se, että Mattila esiintyy eräässä kohtauksessa täysin alastomana, on herättänyt suurta kohua mm. täällä Suomessa. Ja ilmeisesti myös USA:ssa, tuossa tekosiveyden mallimassa.

Uutinen siis kertoi, ettei Mattilaa kuitenkaan nähdä alastomana kuin paikan päällä Metropolitanissa. Muualle välitettävät lähetykset sensuroidaan oopperan johtajan päätöksellä, koska halutaan kunnioittaa esiintyjiä sekä suojella lapsia. Halutaan kunnioittaa esiintyjiä??

En ollut teatterissa katsomassa, mitä Mattilan tissien tilalla näytettiin, mutta onhan tämä valitettava todiste siitä, kuinka luonnottomilla arvoilla meitä hallitaan. Amerikkalaiset ovat toki aina olleet kaksinaismoralismin mallioppilaita. Tulee mieleen eräs amerikkalaisen jalkapallon loppuottelu, jossa laulajatar Janet Jacksonin rinta vilahti paljaana (eikä edes paljaana, sillä nännin peitti tinakoru). Siitäkös koko Amerikka meni sekaisin ja televisioyhtiölle tehtiin yli puoli miljoonaa valitusta. Sen jälkeen kaikki maan televisiolähetykset ovatkin olleet muutaman sekunnin viivästettyjä, jotta sensorit pystyvät heti painamaan stop –nappulaa, jos nänni hiemankin jossain sattuisi vilahtamaan.

Tällaisen nurjamielisyyden juuret johtavat auttamatta kristinuskon opetuksiin. Synnin käsite on moniin vahvasti iskostunut ja seksihän on yksi pahimpia syntejä. Huvittavinta kuitenkin on se, että lapsia suojellaan nänneiltä! En ole nähnyt yhtään tieteellisesti pätevää tutkimusta, jossa olisi osoitettu, että alastoman ihmisen näkeminen vaikuttaisi haitallisesti lapsen kehitykseen.

Sen voi kyllä uskoa aiheuttavan lapselle traumoja, että aikuinen ei osaa suhtautua alastomuuteen normaalisti ja välittää tämän ahdistuksensa lapsiin. Lapset ovat vuosimiljoonia nähneet alastomia ihmisiä ja eläimiä ympärillään joutumatta paniikkiin. Lapset ovat vuosimiljoonia nähneet jopa seksiä niin ihmisten kuin eläintenkin harjoittamana, joka puolella. Eikä tämäkään ole heitä järkyttänyt.

Ainoa, mikä järkyttää, on aikuisten luonnoton suhtautuminen seksuaalisuuteen. En muuten usko sitäkään, että edes siitä on yhtään kunnon tutkimusta olemassa, että seksin näkeminen olisi lasten kehitykselle haitallista. Päinvastoinkin voisi ajatella, mikäli olisimme sitä mieltä, ettei seksi, alastomuudesta nyt puhumattakaan, ole syntiä.

kirjoittanut: villiq