Muistakaa suojautua muultakin kuin koronavirukselta :)

Koko kevät ja kesä on saatu varoa koronavirusta & sitä on ahkerasti ehkäisty käsihygienian parantamisella ja sosiaalisella etäisyydellä, mutta entäpä muut taudit? Esimerkiksi tavalliset flunssat ovat ymmärrettävästi vähentyneet näiden toimien seurauksena (niitäkin on toki alkanut taas esiintyä enemmän ”koronakurin” höltyessä), mutta miten esimerkiksi seksitaudit? Iltalehden artikkelin mukaan korona-aikana käynnit sukupuolitautien poliklinikoilla vähenivät, mutta miten tilanne tulee näkymään myöhemmin… Ovatko ihmiset olleet varovaisempia seksisuhteissaan(kin) vai onko testeihin meno jätetty vain välistä tässä kohtaa?

Sukupuolitaudeista varoitellaan jo peruskoulun seksuaalikasvatuksen tunneilla eikä kenellekään pitäisi tulla nykypäivänä yllätyksenä, että suojaamattomassa seksissä on riskinsä. Siltikin vuonna 2019 seksitauteja kirjattiin ennätysmäärä; esimerkiksi klamydiatartuntoja todettiin yli 16000 (niistä suurin osa 15–29-vuotiailla, ks. IL). Osaltaan vaikutusta on ollut ilmeisesti sillä, että kotioloissa tehtävät testit ovat lisänneet testaamisaktiivisuutta ja testaamisaktiivisuuden lisääntyminen on tietenkin erinomainen juttu! Mitä enemmän tautitapauksia jää kiinni, sitä enemmän niitä saadaan hoidettua ennen kuin uusia tartuntoja tapahtuu. Eli toivon mukaan jokainen toimii vastuullisesti ja hakeutuu testeihin, jos siihen pienintäkään aihetta on.

Itse olen vähän ehkä liiankin tautipelkoinen. Esimerkiksi ryhmäseksi/parinvaihto kiinnostaa sinänsä, mutta samalla mietin sitä, että mitä jos sitä saisikin jonkin taudin. Mikään satunnainen seksikokemus ei olisi minkään ikävän taudin arvoista, koska seksielämämme on tälläkin hetkellä hyvää ja toisista henkilöistä haaveileminen on lähinnä vain yleistä kokeilunhalua. Edellyttäisimme tietenkin kondomin käyttöä yhdynnässä (ihan jo siksi, etten käytä muuta raskaudenehkäisyä) sekä suuseksisuojaa, mutta eihän mikään 100%:n varmaa ole. Kondomi voi rikkoutua ja esim. HPV voi tarttua kondomista huolimatta (THL:n mukaan kondomin arvioidaan estävän noin 70 prosenttia papilloomavirustartunnoista) ja vaikka itse olenkin saanut rokotteen nuorena, ei siihenkään sovi tuudittautua. Esimerkiksi klamydia hoituu toki yleensä helposti antibiooteilla, mutta herpes ja hiv sen sijaan jää loppuelämäksi elimistöön. IL:n klikkiotsikossa mainittu ”tappava seksissä leviävä tauti” (HTLV-1-virus) on onneksi Suomessa tooodella harvinainen.

Photo by Pixabay on Pexels.com

Kultainen keskitie on tietenkin paras: ei seksielämää voi jättää elämättä tautipelon vuoksi, mutta mahdollisimman hyvin kannattaa yrittää suojautua ja testeissä kannattaa käydä matalalla kynnyksellä. Aivan kuten koronaviruksenkin suhteen. Hyvää ja tyydyttävää kesää kaikille lukijoille! :)

Suostumuksen anatomiaa

Muotoilin tuossa taannoin itselleni kriteerit, millainen seksiin tai muuhun intiimiin touhuun annetun suostumuksen tulisi olla. Jaan ne nyt kanssanne, vaikka moni voi olla eri mieltäkin. Siitä lisää tuonnempana.

Hyvä suostumus on ainakin näitä neljää:

  • Ajantasainen
  • Informoitu
  • Selkeä
  • Vapaasta tahdosta annettu

Ja hieman tarkemmin:

Ajantasainen: Suostumus tulisi aina antaa mahdollisimman lähellä itse tapahtumaa, jotta väärinkäsitysten riski saadaan minimoitua. On parempi varmistaa toiselta vielä kerran juuri ennen aloittamista kuin olettaa, että viime kerralla sovittu olisi automaattisesti voimassa.

Informoitu: Suostumuksen antajan tulee tietää, mihin suostuu. Kaikilla osapuolilla on vastuu kertoa muille sellaiset asiat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Ei juuri auta sopia suojaamattoman seksin aloittamisesta, jos jompikumpi jättää mainitsematta olevansa HIV-positiivinen.

Selkeä: Maailma on pullollaan tapauksia, joissa suostumukseksi on ajateltu riittävän se, ettei toinen sano liian kovaa ”ei”. Haluaisin maailman, jossa suostumuksen tulee olla niin selkeä, ettei jälkeenpäin tarvitse miettiä, oliko se vastaus varmasti ”kyllä”.

Vapaasta tahdosta annettu: On lukemattomia keinoja manipuloida toinen suostumaan johonkin, mitä hän ei halua. Painostus, uhkailu ja kiristys ovat keinoja, joilla suostumuksen voi tehdä tyhjäksi ennen kuin se on edes annettu.

Otetaanpa sitten muutama esimerkki:

Pääsin panemaan ilman kumia, kun en kertonut että mulla on todettu klamydia.

Tässä on ongelmana informoinnin puute: toinen osapuoli on tehnyt päätöksen vajailla tiedoilla, kuvitellen että kumppani kertoo tällaisen olennaisen tiedon suostumusta kysyessään. Vastaus olisi todennäköisesti ollut toinen, jos tieto sukupuolitaudista olisi kerrottu.

Kokeilin vetää sitä tyyppiä hiuksista seksin aikana, kun se tykkäs siitä viimeksi. Se sano että älä tee noin, en tajua.

Joskus mieltymykset vaihtelevat nopeastikin, minkä vuoksi ajantasaisuus on tärkeää. Se, mikä oli viime viikolla kivaa, voikin tällä kertaa olla epämukavaa tai vastenmielistä. Kannattaa siis varmistaa.

Se sanoi monta kertaa että ehkä, mutta sitten kun yritin ottaa siltä vaatteet pois, se väisti pois alta. Eikö muka ehkä tarkota että joo?

Selkeä kommunikaatio pelastaa tällaisilta tilanteilta. Selkeä ”ei” on viesti, joka jokaisen pitäisi uskaltaa sanoa ja kestää kuulla.

En mä halua sanoa sille ei, kun sitten se murjottaa koko viikon ja kaikkia vituttaa.

Tässä ei ole kyse vapaasta tahdosta annetusta suostumuksesta, vaan vastapuolen reaktio on (kenties tiedostamatontakin) painostusta. Suostumukseen kuuluu olennaisena osana turvallinen tila kieltäytyä, eikä ”kyllä” tarkoita mitään, jos ”ei” on pois vaihtoehdoista.

Ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, että jokaiseen asiaan kysytään suostumusta, mutta jos vähänkään epäilyttää, on parempi varmistaa. Aika monessa tapauksessa suostumus tulee implikoituna tekojen ja eleiden kautta, mutta silloin tällöin on hyvä avata sanainen arkkunsa ja huolehtia, että molemmat ovat mukana vapaasta tahdostaan.

Miten sinä käsittelet suostumusta? Kysytkö toiselta suoraan vai luotatko sanattomaan viestintään? Puuttuuko listasta jotain olennaista? Kerro kommenteissa!

 

Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa

”Pirkanmaan poliisille on ilmoittautunut jo 16 miestä, jotka ovat kertoneet olleensa suojaamattomassa yhdynnässä hiv-tartuttajaksi epäillyn naisen kanssa. Poliisin tietoon on tullut yksi varmistettu tartunta.” (HS)

Joo, ei ole nainen toiminut todellakaan oikein, mutta voisi miehetkin peiliin katsoa. Eikö seksivalistus ole mennyt perille vai mikä siinä on, että sitä kondomia on niiiin vaikeaa käyttää satunnaisissa panoissa? Ei luulisi olevan paljaalla paneminen tämän arvoista. Yhtä hyvin ihmisillä voi olla tietämättäänkin tauteja; monet kun niistä voivat olla oireettomia. Ja oishan sekin kivaa, jos joku nainen tulee yhtäkkiä kertomaan, että synnyttää pian sinun vauvasi… (Ja toki tämä juttu koskee naisiakin eli turha itkeä, jos ei ole muistanut sen käyttöä vaatia.)

Virheitä toki voi sattua kaikille, eikä kondomi ole koskaan 100% varma. Jos epäilet joskus sukupuolitaudin mahdollisuutta, hankkiudu mitä pikimmiten testeihin. Useimmat onneksi hoituvat helposti antibiooteilla – sen sijaan hoitamatta jättäminen voi aiheuttaa esim. lapsettomuutta.

Ai niin. Asia, jonka monet ihmiset unohtavat: jotkut taudeista voivat tarttua MYÖS suuseksissä. Eli myös silloin kondomi peniksen päälle ja vaikka suuseksisuoja naisen sukupuolielinten päälle. Ja jos yhdyntää ajatellen normaalit kortsut eivät tunnu miellyttävältä, voi kokeilla myös naisten kondomia.

(Lue lisää sukupuolitaudeista.)

kirjoittanut: oceansoul

Seksuaalikasvatus kouluissa

Kuka muistaa peruskoulun biologian tunnit, kun kirjassa oltiin edetty siihen kohtaan, että aiheena oli seksuaalisuus? Opettaja tuntui haluavan käydä kyseiset sivut niin nopeasti läpi kuin vain on mahdollista. (Tai homma heitettiin terkkarin harteille, joka sitten tylsän kuuloisesti näytti kalvoja siitä, kuinka hedelmöittyminen tapahtuu ja kuinka vain kondomi suojaa taudeilta.) Kuka muistaa kyselleensä lapsena vanhemmiltaan asioita seksistä, mutta on saanut vastaukseksi vain epämääräisiä selityksiä?

Kun lukee erilaisia nuortenlehtien ja netin kysymyspalstoja, ei välillä voi kuin ihmetellä. Nuoret kysyvät asioita, joiden vastausten luulisi olevan selvää kaikille. Mutta niin ei selvästikään ole, koska samoja asioita kysytään useasti ja tilastot osoittavat, ettei kasvatus ole mennyt perille – tai sitä ei ole saatu. (”Voiko suuseksistä tulla raskaaksi?” Juu ei voi. Vai miten ajattelit siittiöiden sieltä vatsasta emättimeen uiskentelevan? ”Voiko suuseksistä saada sukupuolitaudin?” Jep. Kortsu miehelle ja naisen elimien suojaksi vaikka nimenomaan siihen suunniteltu suoja, jos pienikin vaara taudeista on. ”Onko itsetyydytyksestä jotain haittaa?” Ei. Peniksesi ei ole sen takia pieni tai kuukautisesi eivät ole sen takia myöhässä. ”Oonko homo, kun miehetkin kiihottaa?” Et välttämättä. Varsinkin nuorena on täysin normaalia, että samakin sukupuoli kiihottaa. ”Onko ehkäisyn käytön jälkeen vaikeampi tulla raskaaksi?” Ei. Näin luulee jopa 40%, mutta se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi hormoniehkäisy ei heikennä siis hedelmällisyyttä. …jne. jne. Tällaisiin kysymyksiin törmää ikävä kyllä koko ajan.)

Helpointahan on tietenkin syyttää koulua, vaikka seksuaalikasvatus luonnollisesti kuuluisi myös vanhemmille. Ongelmana tässä lienee kuitenkin se, että edes vanhemmilla ei välttämättä aina ole tarvittavaa tietoa tai ainakaan sopivaa/tervettä asennetta antaa oikeanlaista seksuaalikasvatusta. Ja moniko nuori haluaa kuunnella murrosikäangsteissaan vanhempiaan? Siksi loogisin vaihtoehto onkin antaa seksuaalikasvatus suurelta osin koulun hommaksi – näin jokainen lapsi saa varmasti oikeanlaista valistusta. Opetussuunnitelmaan kyseinen aihe on kirjattu, mutta miten sitten on mahdollista, että joidenkin nuorten tiedot ovat niin huonot?

Huolestuttavinta tietenkin tässä on se, että vahinkoraskaudet ja taudit ovat suurena vaarana. Esimerkiksi terveysportin mukaan ”Viime vuosina suomalaisista alle 20-vuotiaista raskaudenkeskeytyksen hakijoista yli 40 % ei ollut käyttänyt ehkäisyä ennen keskeytykseen päätynyttä raskautta (Stakes 2006).” Että mitä? JOKAISEN on täytynyt kuulla useammankin kerran, että vain yksikin suojaamaton yhdyntä riittää tekemään naisen raskaaksi. Vaikka omasta mielestäni koulujen seksuaalivalistuksessa on paljon parantamisen varaa (siitä lisää myöhemmin), niin ainakin yksi sana tuli kuultua tuhannesti: kondomi. Mihin se on siis unohtunut niin monelta nuorelta? (Ei, keskeytetty yhdyntä ei ole kunnollinen ehkäisytapa. Ja joo, ymmärrän sen, että jossain hullussa kiihkossa ehkä ajatus ei kulje järkevimmillä tavalla ja riskiä pidetään itselle pienenä, mutta niin ei vain tulisi toimia.) Vakisuhteessa ehkäisymenetelmäksi kannattaa toki mahdollisuuden mukaan valita jokin luotettavampi, esimerkiksi e-pillerit (tai tuplaehkäisy eli kortsu + jokin hormonaalinen menetelmä), mutta missään nimessä ilman ehkäisyä ei saa panna. Ja jos niin jostain huonosta syystä on päässyt käymään, niin apteekista hakemaan pikapikaa jälkiehkäisy. Ei luulisi olevan niin vaikeaa ymmärtää. Siksi herääkin kysymys, että voiko ihmiset olla tosiaan niin välinpitämättömiä? Pidetäänkö aborttia yhtenä ehkäisykeinona vai mistä tässä on kyse? Voiko paremmalla seksuaalikasvatuksella vaikuttaa tähän vai mistä ratkaisu löytyy?

Itseäni kuitenkin koulujen seksuaalikasvatuksessa jäi häiritsemään se, että se oli liian asiallista. Seksuaalivalistuksen täytyy tietenkin pohjautua faktatietoon, mutta asiasta pitäisi pystyä juttelemaan myös vähän rennommin. Nuoria kiinnostaa seksissä muutkin asiat kuin raskauden ehkäisy ja sukupuolitaudit.

Lukiolaisten liiton lehdessä (Improbatur 3/07) oli aikoinaan hyvä mielipidekirjoitus Aleksi Bardyn kirjoittamana aiheeseen liittyen:

”Asento-oppaita ei koulukirjoihin tarvita, mutta jonkinlainen perussetti seksuaalisista hyväilyistä saattaisi olla paikallaan. Kiireettä, vierekkäin, neutraaleilta ihonalueilta strategisemmille edeten. Käsi ja suu tekevät tietä toisille ruumiinosille.
Vähän kuin tanssissa, seurataan, mitä kaveri tekee eikä vain keskity omaan peliin. Toiveet ja pelot ilmoitetaan sanomalla. —

Oppimäärään sopisi myös muistutus siitä, että jokaisen seksuaalisuus on omanlaisensa ja oikea. Kaikki saavat haluta ketä haluavat ja niin paljon tai vähän kuin mieleen juolahtaa. Kaikkien ei ole pakko koko ajan haluta mitään. Tehdä saa mitä tahansa sellaista, mikä tuntuu mukana olijoista mukavalta. Kädestä pitämistä, ryhmäperäsuoliyhdyntää tai mitä tahansa näiden väliltä. Siitä eivät päätä papit, eivät pornoelokuvat, kaverit tai vanhemmat. Se on päätettävä itse sitten, kun sen asian päättämiseen on valmis. —

Pitää niistä taudeista ja vahinkoraskauksistakin puhua, mutta eihän autokoulussakaan puhuta pelkästään kolareista.”