Paha porno puhuttaa taas

Minun ei pitänyt kirjoittaa ”Vaihda Raamattusi pornoon” -tempauksesta, mutta kirjoitanpa kuitenkin, sillä erilaisia keskustelufoorumeita ja blogeja lukiessa on tullut vastaan kaiken maailman kommentteja. En aio kirjoittaa siitä, onko tempaus hyvän maun mukainen tai loukkaako se uskovaisia. (Perusteluita tempauksen järjestämiselle voi lukea esim. täältä, jos ne eivät vielä selvillä ole.) Sen sijaan kommentoin muutamaa esille tullutta asiaa.

1. ”Porno ei todellakaan ole tervehenkistä!”

Esimerkiksi Ville Mäkipelto kirjoittaa, että ”Porno asettaa mahdottoman haavekuvan ja fantasian siitä, mitä seksi ei ikinä voi olla. Parhaan seksuaalisen nautinnon voi minun vakaumukseni mukaan kokea vakiintuneessa ja pitkässä parisuhteessa.” Samoin arco_iris kirjoittaa, että ”Pornolehdissähän terve ja normaali seksuaalisuus pääseekin oikeuksiinsa :D Niistä kun ottaa seksielämäänsä mallia niin hyvä tulee. Luulenpa, että porno tekee aikamoista hallaa monenkin seksielämälle ja suhteelle ja luo epärealistisia odotuksia ja suorituspaineita.”

Jokaiselle luulisi olevan selvää, että niin pornoleffat kuin vaikka Deverauxin siirappiset rakkausromaanit eivät kerro siitä, millaista todellisuus on. Pornossa on kyse vain kiihottavasta materiaalista, jota ei ole tarkoitus pitää opetusfilminä. (Toki pornosta voi saada joitain käyttökelpoisiakin ideoita…) Ymmärrän, että tietämättömät teinitytöt tai -pojat saattaa saada hieman vääriä käsityksiä, mutta eiköhän nekin nopeasti korjaannu.

Minunkin mielestäni seksi on parasta vakituisen kumppanin kanssa (vaihtelu silti virkistää!). Kaikki eivät kuitenkaan elä vakaassa parisuhteessa, jossa voisi toteuttaa seksuaalisia halujaan. Silloin itsetyydytys on mitä mainioin tapa purkaa paineita (ja pornon käyttäminen kiihokkeena on täysin ymmärrettävää eikä siitä kannata mitään häpeää tuntea).

2. ”Kampanja edistää pornoriippuvuutta!”

Aina kun pornosta puhutaan, niin joku keksii pornoriippuvuuden. Koska jotkut ovat jääneet koukkuun, niin kyseessä täytyy olla asia, joka on kaikille huono juttu!

Toki riippuvuus on vakava asia, mutta maailmassa on tuhansia asoita, joille voi tulla riippuvaiseksi. Pitäisikö niitä kaikkia alkaa boikotoimaan vain sen takia, että niihin saattaa jäädä koukkuun? Suurin osa suomalaisista on katsellut ainakin joskus pornoa, mutta vain hyvin pienelle määrälle siitä on tullut ongelma. Ei siis ole mitään syytä, miksi porno oikein käytettynä olisi huono juttu. Jos itsestä tuntuu siltä, että porno saattaisi aiheuttaa ahdistusta tai muuta, kannattaa jättää katsomatta. Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisia, joten ei kannata yleistää, että porno olisi kaikille haitallista.

(Ps. kaikki eivät todellakaan loppujen lopuksi päädy katsomaan lapsipornoa tai muuta sairasta, vaikka normaali porno alkaisikin tuntua tylsältä.)

3. ”Pilaatte parisuhteita!”

Tässä yksi nainen, joka katsoo pornoa välillä yksin (harrastaen itsetyydytystä samalla; voi kamala sentään!) ja välillä yhdessä kumppaninsa kanssa. Samoin kumppanini katsoo välillä yksikseen pornoa, enkä näe siinä mitään ongelmaa.

On ihan selvää, ettei parisuhteessa halut voi aina osua 100%:sti yhteen, joten niitä voi tyydyttää joskus yksinkin. Toki voi elää selibaatissa, mutta miksi ihmeessä? Onko se kumppanilta jotenkin pois, jos toinen runkkailee silloin, kun ei itse halua/voi rakastella? (Useimmille avoin suhde ei tule kysymykseen, joten kai se sentään on parempi, että runkkailee pornolehden äärellä kuin käy panemassa naapuria?)

Pornon katselusta parisuhteessa on blogissa ollut aiemmin juttua myös mm. täällä ja täällä. Myös pornon ikärajoista on ollut keskustelua. Pornovinkkejäkin (k18) on lukijoilta tullut.

Raamatun tai muun uskonnollisen kirjallisuuden vaihtaminen pornoon on täysin vapaaehtoista tässä tempauksessa, joten kenenkään ei tarvitsisi vetää hernettä nokkaan! Jos porno on kamala asia omasta mielestäsi, niin sitten on. Älä kuitenkaan estä muita nauttimasta siitä.

kirjoittanut: oceansoul

Lapsen itsetyydytys

Aihetta on toivottu blogiin tulleessa palautteessa, joten kirjoitan jokusen ajatuksen ylös:

Lapset aloittavat itsetyydytyskokeilut hyvin eri-ikäisinä, mutta keskimäärin ensimmäiset kokeilut sijoittunevat murrosiän alkuun. Olisi tärkeää, että lapset saisivat totuudenmukaista tietoa masturboinnista, jotta seksuaalinen kasvu pääsisi alusta asti oikeille raiteille. Tiedon jakaminen on onneksi internetin aikoina helpottunut, mutta välillä informaatiotulvasta voi olla vaikea erotella jyvät akanoista.

Mitä sitten tehdä, kun oma kullannuppu tulee Siihen Ikään?

Todennäköisesti Se Ikä on paljon aikaisemmin kuin vanhemmat toivoisivat, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä ohjata nuorta oikeellisen tiedon lähteille. Esimerkiksi itsetyydytys.org sisältää samassa paketissa tietoa, vinkkejä ja materiaalia sooloseksiin liittyen. Sivun voi vaikka jättää huolimattomasti näkyviin ja toivoa, että jälkikasvu innostuu sitä selailemaan.

Kävelin paikalle kun lapseni masturboi, mitä nyt?

Vastaus riippuu lapsen iästä. Jos hän on erityisen nuori (alle 10-vuotias), voi lyhyt juttutuokio asiasta olla paikallaan. Kerro asiallisesti, että lapsi ei ole tehnyt mitään väärää, mutta hänen ei sovi harrastaa puuhiaan muiden nähden. Lupaa, että lapsi voi jatkaa tekemisiään omissa oloissaan, mutta säästä hänet kukka ja mehiläinen -tarinoilta. Niiden aika on myöhemmin.

Mikäli kyse on vähänkään vanhemmasta lapsesta, pyydä anteeksi tunkeiluasi ja hanki hänen huoneeseensa lukollinen ovi.

Voiko lapsen itsetyydytys mennä liiallisuuksiin?

Kohtuullisella määrällä itsetyydytystä ei ole haittavaikutuksia, mutta useita positiivisia puolia. Omaan kehoon tutustuminen on tärkeä ensiaskel seksuaalisuuden kehittymiselle ja välttämätön perusta vanhemman iän seksielämälle. Itsetyydytys tuo lisäksi fyysistä nautintoa, lievittää stressiä ja särkyjä, antaa turvallisuuden tunnetta muuttuvissa tilanteissa ja parantaa yöunen laatua. Yleisimmät liiallisen itsetyydytyksen aiheuttamat vaivat ovat hiertymiä ja ihoärsytystä, jotka menevät ohi nopeasti eivätkä aiheuta pysyviä haittoja. Olisi kuitenkin hyvä, jos lapsi oppisi alusta asti hyväilemään itseään useilla eri tavoilla, jotta keho oppisi vastaamaan monenlaisiin ärsykkeisiin.

Mikäli lapsen itsetyydytys ei vie kaikkea vapaa-aikaa, siitä ei tarvitse olla huolissaan.

Milloin ja miten kertoa lapselle seksistä ja sen seurauksista?

Seksuaalivalistus on varmasti yksi vaikeimmista asioista, joita vanhemmat kohtaavat lastensa kasvaessa. Jotkut vanhemmat ovat ratkaisseet asian siten, että harjoittelevat seksistä kertomista lapselleen siitä lähtien, kun he ovat vielä vauvaiässä. Tällöin lapsi kasvaa tarpeellinen tieto käytettävissään ja ymmärtää sitä vähä vähältä tullessaan vanhemmaksi. Vanhempien vastuulla on kertoa asioista sellaisella tavalla, että lapsi ymmärtää mistä on kyse.

Toinen lähestymistapa on jättää oma itsensä pois kuviosta ja varmistaa muilla keinoin, että lapsi saa tarvittavan tiedon ennen seksisuhteiden aloittamista. Kirjat, nettisivut ja lehdet tarjoavat kaikki oikeaa tietoa, kunhan sitä malttaa hieman metsästää ja tarjoilla jälkikasvulle huomaamattomasti. Kondomien huolimaton heitteillejättö voi myös herättää mielenkiintoa, mutta niiden kanssa kannattaa itse pysyä pois kuvasta. Kukaan ei halua ajatella vanhempiaan käyttäessään ehkäisyvälineitä.

Tämä kaikki sitten sillä varauksella, että kirjoittajalla ei ole minkäänlaista koulutusta aiheeseen tai omaa jälkikasvua. Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja niiltä, joilla on omia lapsia.

Lue lisää blogin kirjoituksia itsetyydytyksestä.

kirjoittanut: hihaton

Seksi on paljon muutakin kuin vain yhdyntää

Monesti ihmiset käyttävät virheellisesti keskusteluissaan yhdynnän synonyyminä seksiä. Kun seksi ei kuulemma suju, tarkoitetaan sillä monesti vain sitä, ettei (emätin)yhdyntä onnistu. Sinänsä käsitteiden ”väärinkäyttö” ei ole vakavaa, mutta siitä nouseva ajattelumalli on: joidenkin mielestä seksi ei ole mitään ilman yhdyntää. Tai mikä ehkä vielä yleisempää, ei edes ajatella sitä, että seksiä voisi harrastaa ihan yhtä nautinnollisesti myös ilman sitä yhdyntää, jos vaikkapa toinen ei ole siihen kykenevä tai halukas. Mistä siis kumpuaa näin yhdyntäkeskeinen ajattelu, kun seksin muotoja kuitenkin on niin monia?

Usein suuseksi ja käsillä tapahtuva hyväily luetaan vain esileikeiksi, vaikka ne yksinäänkin voisivat riittää tyydyttämään molemmat. Suuseksistä on jo aiemmin kirjoitettu esimerkiksi artikkelissa Suuseksi nautintoa(ko). Käsillä tapahtuvaan hyväilyyn voi kuulua esimerkiksi klitoriksen hyväily ja ’sormettaminen’ emättimeen tai/ja anaaliin. Lisäksi mukaan voidaan ottaa seksileluja klitoriskiihottimista dildoihin ja anaalitappeihin.

Seksiksi voidaan aivan yhtä hyvin lukea myös itsetyydytys. Sitä voi harrastella niin yksistään kuin kumppaninsakin kanssa. Molemmat voivat hyväillä itseään toisen katsellessa; toinen voi myös ”auttaa” toista (esim. nainen voi hyväillä miehen kiveksiä tai peräaukkoa tuottaakseen enemmän nautintoa tai mies voi suudella ja hyväillä naisen rintoja jne.). Myös eroottista hierontaa voi kokeilla. Yleensä kannattaa aloittaa kehon ääreisosista (varpaat, kädet, pää) ja siirtyä sitten selkään, jalkoihin, rintoihin, pakaroihin ja lopuksi vasta jalkoväliin. Halutessa voi käyttää hierontaöljyä.

Lisäksi voi myös muistaa anaaliseksin, josta blogissa on kirjoitettu muun muassa merkinnässä ”Miten saan kumppanini harrastamaan kanssani anaaliseksiä?”. Kaikki eivät siitä toki tykkää, mutta toisille voi sen kautta ulottua aivan uusi ihana alue.

Jos siis lapsia ei olla tekemässä, seksin ei tarvitse välttämättä sisältää ollenkaan yhdyntää emättimeen. Myönnänhän toki itsekin, että kaipaan edellä mainittujen lisäksi usein myös juuri sitä perinteistä yhdyntää. Silti välillä tulee harrasteltua esimerkiksi suuseksiä molemmin puolin orgasmiin asti (en kuitenkaan tarkoita tällä sitä, että seksin tarvisi olla orgasmikeskeistäkään – myös ilman sitä seksi voi olla tyydyttävää!), jolloin yhdyntää ei välttämättä tule edes kaivattua. Jos siis joskus syystä tai toisesta yhdynnät eivät ole mahdollisia, ei seksin tarvitse siihen loppua.

Välillä myös tuntuu siltä, että läheisyys unohdetaan kokonaan, jos seksiä ei haluta harrastella. Silloinkin kuitenkin kannattaisi siis muistaa ihan vain halailla, nukkua vierekkäin, silitellä, pussailla ja esimerkiksi hieroa toisen hartioita, vaikka itse seksi ei maistuisikaan. Ja mikä tärkeää – antaa toiselle oikeus itsetyydytykseen, jos hän sitä kaipaa.

kirjoittanut: oceansoul

”Tunnen syyllisyyttä runkkaamisen jälkeen”

Itsetyydytyksestä on harvoin mitään haittaa, kuten jo aikaisemmissa kirjoituksissa on todettu. Joskus kuitenkin kuulee ihmisten kertovan, että heille tulee itsetyydytyksen jälkeen syyllisyyden tunne ja/tai häpeää. Mistä tällainen tunne sitten tulee? Kliininen seksologia -kirjasta (Jukka Virtanen, 2002) löytyy luuloja, joita ihmisillä itsetyydytykseen liittyen on:

– Itsetyydytys on syntiä, tietoista tekoa Jumalaa vastaan. Tutkimuksissa onkin huomattu, että syvästi uskonnolliset ihmiset masturboivat vähemmän kuin vähemmän uskonnolliset (toim. huom.: tai sitten uskovaiset eivät vain kerro totuutta? ;>). Raamatussa ei kuitenkaan aivan suoranaisesti puhuta masturboinnista, vaikka tietysti joidenkin kohtien voi ajatella siihen viittaavan. (Olen kuitenkin keskustellut muualla itsetyydytyksen syntisyydestä niin tuhannesti uskovaisten kanssa, etten enää viitsisi vaivautua..)

Myös luonnottomuus saattaa olla joillakin mielessä. Tätä pohtiville tiedoksi kuitenkin, että hyvin läheisillä sukulaisillamme – ihmisapinoilla – esiintyy aivan samanlaista toimintaa. Naarasapinat kyhnyttävät sukupuolielimiään puita (sekä lajitovereitaan vasten) – ja urosapinat koskettelevat itseään ”rytmikkäästi”; joskus jopa imevät itseään. … Ja kun välillä samaa luonnottomuusargumenttia vedetään suuseksiin liittyvissä keskusteluissa, niin myös sitä nämä hassut eläimet harrastavat puolin ja toisin. Olen lisäksi joskus lukenut, että naaras-bonobot tekevät välillä ”dildoja” oksista ja lehdistä, joten edes seksileluja ei voi oikein luonnottomaksi mennä sanomaan.

Välillä jotkut uskovat, että itsetyydytys on vain nuorten hommaa, jota harrastetaan ennen kuin se oma kumppani löytyy. Uskomusta lienee vahvistanut freudilainen teoria siitä, että masturbointi on psykoseksuaalisen kypsymättömyyden oire. Noh, kuten suomalainen tuore seksitutkimus osoittaa, niin myös parisuhteessa runkataan yhä enenevin määrin. (Ja jo aikaisemmin on tutkittu, että valtaosa aikuisista miehistä ja lähes puolet aikuisista naisista tyydyttää itseään ajoittain. Nykyisin kyllä masturboivien naistenkin määrä on kasvanut selvästi.)

Itsetyydytyksen pelätään myös aiheuttavan riippuvuutta. Vaan jos sen takia itsensä rakastelemisesta pidättäytyy, niin kannattaa sitten varoa nettiä, suklaata, kahvia, rahapelejä ja tuhansia muita asioita…

Syyllisyyttä saatetaan kokea myös siitä, että yksilö ajattelee ”varastavansa” kumppaniltaan yhteistä sekstailua. Harvemmin näin kuitenkaan on, eli runkkaus ei ole muun seksin korvike & yleensä paljon masturboivat henkilöt ovat muita useammin yhdynnässä kumppaninsa kanssa. Ja kuten jo aiemmissa artikkeleissani olen todennut, masturboivan naisen on usein helpompi saada orgasmi ja he ovat tyytyväisempiä sukupuolielämäänsä. Yleensä runkkaus tulee kyseeseen, kun halukkuuden määrässä on suuria eroja. Sen avulla pienennetään tyydyttymättömyyteen liittyvää turhautumista ja ahdistusta.

Joten eikös unohdeta ne turhat syyllisyyden tunteet ja nautita tästä mukavasta jutusta, kun siltä tuntuu? :) Seksuaalisesti tyytyväiset ihmiset kun kokevat terveytensä ja vointinsa paremmaksi kuin seksuaalisesti tyytymättömät. Itsetyydytyksestä blogissa lisää näissä jutuissa.

kirjoittanut: oceansoul

Naisten itsetyydytys

Naisten kohdalla itsetyydytys tuntuu vielä nykyisinkin olevan harvempaa kuin miesten kohdalla. Silti sitä voisi suositella jokaiselle naiselle: masturboimalla oppii tuntemaan oman kehonsa – sen, mistä nauttii eniten ja miten keho reagoi muutenkin erilaisiin ärsykkeisiin. Ja mikä monille olisi helpottava tieto, sen avulla useimmat naisista saavat orgasmin. Ja mitä enemmän masturbointia harrastaa, sitä helpompi orgasmi on saada myös yhdynnässä, sillä orgasmi on opittava asia.

Erilaisten tutkimusten tulokset vaihtelevat hieman, mutta esimerkiksi itsetyydytys.orgin kyselyn mukaan ”noin 95% miehistä ja noin 60% naisista kertoi masturboivansa joskus”. Myös tiheys vaihtelee, sillä kyselyn mukaan miehet masturboivat usein monia kertoja viikossa, kun taas monille naisille tuntuu riittävän hyvin muutama kerta kuussa.

Ennen masturbointi olikin enemmän ”miesten juttu”, mutta nykyisin, kun masturboinnista puhutaan enemmän normaalina ja suositeltavana seksuaalisuuden muotona, on myös naisten itsetyydytys kasvanut suuresti. Silti varsinkin naisten keskuudessa saattaa kuulla, kuinka se olisi häpeällistä – ja jopa monien olen kuullut sanovan, ettei se tunnu mitenkään ihmeellisen hyvältä / ei ole mitenkään kovin kiinnostavaa.

Miehille itsetyydytys tuntuukin olevan luontevampaa (helpompaa), mutta koska kyse ei kuitenkaan ole mistään kovin erikoisesta taidosta, luulisi naistenkin oppivan tyydytyksen salat – vaikka sitten harjoittelemalla ahkerasti. Itsetyydytysvinkkejä olenkin antanut jo aiemmassa artikkelissani: Itsetyydytysvinkkejä naisille.

”Jokaisen naisen tulisikin ainakin muutaman kerran kuukaudessa ottaa omaa aikaa ja rauhaa ja harrastaa itsetyydytystä.” totesi Kari Heusala eräässä Helmen artikkelissa. Kenties niin – ainakin kannattaa kokeilla.

Vaan miten on tämän blogin naispuolisten lukijoiden kohdalla? Miten suhtaudut itsetyydytykseen? Kuinka usein sitä tulee harrastettua? Oliko vaikeaa ”opetella” harrastamaan itsetyydytystä?

Ja miehet, millaisia ajatuksia naisten itsetyydytys herättää? (Häiritseekö esimerkiksi jotakuta oman naisen masturbointi? Tai mikä kenties toivottavasti yleisempää, kiihottaisiko sitä katsella vaikkapa salaa?) Suhtaudutko jotenkin muuten erilaisemmin naisten itsetyydytykseen kuin miesten?

>> Lue myös muita blogin kirjoituksia itsetyydytyksestä!

kirjoittanut: oceansoul