Kirjoittaja: hihaton

Joku reksi sai taas seksistä raivarin

hihaton3 kommenttia

Helsingin uutiset: Erotiikkavideo karkotti naiset helsinkiläisravintolan tanssilattialta

Helsinkiläisessä yökerhossa tapahtuu:

– Yhtäkkiä deejii alkoi kuitenkin näyttää eroottissävytteisiä filminpätkiä.

Niissä oli korseteissa ja muissa alusvaatteissa eroottisesti liikehtiviä ja elehtiviä niin sanottuja pin up -tyttöjä tai burlesque-taiteilijoita.

Tanssilattian ympärillä olevissa pöydissä istui lähinnä oluitaan särpiviä miehiä.

– Tuli tosi epämiellyttävä olo olla siinä katseltavana, Hallikas toteaa.

Unohtaen taustalla pyörineen videopätkän, joka kuvauksen perusteella ei ollut juurikaan keskimääräistä alusvaatemainosta rankempaa materiaalia, mitä tavallisuudesta poikkeavaa tuossa on oikein tapahtunut? Joka ikisessä yökerhossa miehet istuvat tanssilattian ympärillä pöydissä katsomassa, kun naiset keikuttavat persettään lyhyissä hameissa ja tyköistuvissa topeissa, eikä sitä kukaan pidä outona. Vai onko joku vielä niin tynnyrissä kasvanut, että kuvittelee jotain muuta? Katseltavana siellä tanssilattialla ollaan kuitenkin, eläkää sen kanssa tai pitäkää kotidisko.

Hallikas ei ollut seurueessa eikä tanssilattialla ainoa, joka koki valkokankaan tarjoamat näkymät häiritseviksi. Muut naiset kaikkosivat vähin äänin tanssilattialta. Hallikas sekä yksi seurueen naisista päättivät mennä tiskijukan juttusille.

– Pyysimme tätä vaihtamaan videota. Hän tuntui kuitenkin lähinnä loukkaantuvan, kun nimitimme näkemäämme retropornoksi ja perustelimme pyyntöämme videoiden seksistisyydellä.

Retropornoa? Oh come on. Paljon rohkeampaa kamaa tulee päivittäin telkkarin täydeltä, ja mitä seksistisyyteen tulee, kauniit naiset myyvät paremmin kuin hyvännäköiset miehet. Seksismiä on ihan turha hakea tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta sanelevat mitä filmille tallentuu. Toinen haluaa nähdä tissejä, toinen haluaa rahaa ja näyttää ne tissit rahaa vastaan. Jos ei pälli kestä sitä, että ihmiset haluavat eri asioita kuin sinä itse, ehkä parempi jäädä kotiin.

Siinä nuo neidit tekivät ihan oikein, että äänestivät jaloillaan, mutta lehtijutun arvoinen tapahtuma  tuo ei missään nimessä ole.  Samanlaista tapahtuu jatkuvasti, mutta harva meistä on niin valtakunnanloukkaantuja että kehtaa mennä lehdille itkemään moisesta.

kirjoittanut: hihaton

Normihomo

hihaton2 kommenttia

En tiedä olenko viimeinen joka tästäkin kuulee, mutta tämmöinen tuli sattumalta vastaan:

NHL – Normihomolehti (linkki vie nettiversioon, lehden omat sivut täällä)

Ainakin selailemassani numerossa 4/2011 (siinä, jossa on Arska kannessa) oli ihailtavan anarkistinen asenne: haastateltiin heteromiestä, jolta kyseltiin ”milloin tajusit olevasi hetero” -stereotyyppisiä kysymyksiä ja vedetään ennakkoasenteita överiksi. Lehti on ilmaisjakelua ja toiminta katetaan mainostuloilla, mikä ei varmaan 10 vuotta sitten olisi onnistunut. Kannattaa vilkuilla NHL:ä silläkin silmällä, mitkä putiikit uskaltavat mainostaa tällaisessa lehdessä.

Ja siltä varalta että jäi epäselväksi, minusta NHL:n ja vastaavien olemassaolo on ihan hiton hieno asia. Ainoa parempi tilanne on se, kun homoille, transvestiiteille ja polyamorisille ei tarvita omaa lehteä, vaan kaikkia kohdellaan tasaveroisina ryhminä.

Siihen meillä on vielä matkaa.

kirjoittanut: hihaton

Mies, nainen, joku muu?

hihaton2 kommenttia

HS: Australian passissa on nyt kolmas sukupuoli

Australiassa on siis (jo hetken ollut) voimassa käytäntö, jonka mukaan passiin voidaan merkitä miehen tai naisen sijaan sukupuoleksi ”X”.  Tällä pyritään välttämään tilanteita, joissa transsukupuolinen ihminen joutuu vaikeuksiin sen takia, että hän näyttää olevan toista sukupuolta kuin passissa lukee.

Ylen mukaan uudistus jakaa mielipiteitä Suomessa, mutta oma kantani on ainakin selvä: Australian malliin, eli vapaaehtoisena valintana x-sukupuoli on ehdottoman tervetullut uudistus. En myöskään jaa Transtukipisteen huolta mahdollisuudesta, että merkinnästä tehtäisiin pakollinen kaikille seksuaalivähemmistöille, varsinkin kun useimpia on vaikea tunnistaa päältäpäin.

Toisaalta sitten… mitä luulette, millaisia reaktioita tuollainen merkintä herättää esim. iranilaisella lentokentällä?

kirjoittanut: hihaton

Tasa-arvoinen avioliittolaki tekee tuloaan

hihaton1 kommentti

Keväällä muodostetun hallituksen synnytys oli niin tuskallinen, että sukupuolineutraali avioliittolaki jouduttiin pudottamaan hallitusohjelmasta. Onneksi lakialoitteita voi tulla muitakin reittejä, ja viidestä muusta hallituspuolueesta löytyi aktiiveja tekemään aloite (PDF) eduskunnalle. Matkalla nimikin muuttui sukupuolineutraalista tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi.

Lakialoitteen takaa löytyy melkoinen liuta isoja nimiä, kuten Helsingin Sanomat jo jokin aika sitte kirjoitti. Vaikka aloitteen läpimenoa ei voidakaan pitää varmana, se on selkeästi seuraava askel rekisteröidystä parisuhteesta kohti todellista tasa-arvoa avioliiton solmimiseen.

Mielenkiintoiseksi asian kuitenkin tekee evankelis-luterilainen kirkko ja sen suhtautuminen asiaan seuraavien 10 vuoden aikana.

Kirkolla on lain läpi mentyä jälleen edessään yksi kompastuskivi ja valinnan paikka. Aika tarkalleen vuosi sitten A-studion homoilta sai aikaan massivisen piikin kirkosta eroajien määrässä, vaikka ohjelmassa meuhkannut Päivi Räsänen ei kirkon virallista kantaa edustakaan. Jos kirkon edustajat olisivat selkeästi sanoutuneet irti Räsäsen puheista, tappiot olisivat todennäköisesti jääneet pienemmiksi.

Jos kirkolla olisi rahtuakaan munaa, se ilmottaisi jo tässä vaiheessa selkeän, yksioikoisen kantansa uuteen avioliittolakiin ja kantaisi sen seuraukset. Todennäköisesti tappiot jäisivät pienemmiksi tällä tavalla, mutta ennustan että kirkko yrittää jälleen seistä jalka molemmissa leireissä ja päätyy pyllistämään kaikille. Samalla tavalla kuin se jakaa rahaa homovihalle (Seksualistin kirjoitus aiheesta täällä) ja yrittää samalla suvaita homoutta, eikä kukaan ole lopulta tyytyväinen.

Ja vielä aiheeseen liittyen: viime aikojen virkistävintä luettavaa on ollut Tuomas Enbuske, joka viimeisimmäsään ruotii juurikin suvaitsevaisuutta. Suosittelen lukemaan ja poimin lopusta ajatuksen, josta kirkkokin voisi ottaa pohdiskeltavaa:

Mitäs jos lopetetaan suvaitseminen ja annetaan ihmisten elää rauhassa?

kirjoittanut: hihaton

Parisuhteen Oikeat säännöt

hihaton3 kommenttia

Kaikissa parisuhteissa tarvitaan sääntöjä, joiden mukaan eletään. En nyt tarkoita niitä hassunhauskoja ”mies on aina joko nälkäinen tai himokas” -sääntöjä, vaan ihan oikeita, aikuisten ihmisten välisiä sopimuksia. Ikävä kyllä suurin osa pariskunnista jättää säännöt kokonaan sopimatta.

Sääntöjen puuttuminen on yksi varmimmista tavoista saada aikaan parisuhderiitoja.

Parisuhteen säännöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Jako ei aina ole täysin selvä, eikä sen tarvikaan olla. Paljon tärkeämpää on se, mitä sanotaan ääneen ja mitä ei. Ulkopuolelta tulevia sääntöjä en lähde tässä sen enempää käsittelemään, koska pidän paljon mielenkiintoisempana sitä dynamiikkaa, jonka pariskunta itse luo välilleen.

Moni näyttää ajattelevan, ettei Sen Oikean Kumppanin kanssa tarvitse tehdä sääntöjä, koska rakkaus hoitaa ja lässynlässyn. Saahan sitä toivoa, mutta täällä oikeassa elämässä se ei vain mene niin. Ihmiset eivät lue ajatuksia.

Jaa että minkälaisia sääntöjä? Jokainen pariskunta tekee ne itse, mutta näistä voi aloittaa:

Miten määritellään pettäminen? Saako muiden kanssa jutella intensiivisesti, koskettaa käsivartta, halata, suudella, harrastaa seksiä, karata viikon panolomalle?

Onko asioita, joita saa tehdä, mutta joista kumppani ei halua tietää? Saako näitä asioita tehdä kotona vaikka silloin, kun toinen on matkoilla?

Kuinka paljon suhteen asioista puhutaan ulkopuolisille? Saako kumppanin mieltymyksistä puhua avoimesti vai ovatko ne yksityistä tietoa?

Mitä tehdään, jos seksuaaliset halut ovat erilaiset? Tasataanko tilannetta suuseksillä, käsiseksillä, itsetyydytyksellä, ulkopuolisilla suhteilla vai millä? Entä jos toinen haluaa kokeilla jotain, mihin toinen ei ole valmis?

Kaikkia sääntöjä ei voi eikä tarvikaan sopia etukäteen, vaan moniin voidaan palata sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Monista asioista voidaan myös sopia tapauskohtaisesti, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys asioiden suunnasta kannattaa etsiä. Monesti tilaisuudet tulevat sellaisilla hetkillä, ettei kumppani ole maisemissa kertomaan mitä asiasta ajattelee.

Sääntöjä miettiessä on ensiarvoisen tärkeää, että molemmat ovat rehellisiä tunteistaan ja tarpeistaan. Yhtä tärkeää on kuunnella kumppania avoimesti ja tuomitsematta, sellaisena kuin hän on. Sääntöjä ei voi kumpikaan osapuoli sanella, vaan ne pitää tehdä oikeasti yhteisymmärryksessä ja avoimin kortein. Sääntöjä voi ja pitää myös jatkuvasti muokata, koska tilanteet ja ihmiset muuttuvat ajan myötä. Se, mikä ei ollut ok suhteen alussa, voi myöhemmässä vaiheessa päätyä sallittujen juttujen listalle.

Sopikaa, miten pyritte käyttäytymään suhteessa ja pitäkää säännöt ajan tasalla. Yhteiselo sujuu kun ei tarvitse arvailla.

kirjoittanut: hihaton