Miten säilyttää halut?

Varsinkin pitkässä suhteessa voi olla vaikeaa pitää seksuaalista halua yllä. Rakastumisvaiheessa seksiä tekee usein mieli enemmän kuin tarpeeksi, mutta sen jälkeen halut helposti hiipuvat. Naisista useat kokevat jossain vaiheessa elämäänsä ajoittaista haluttomuutta, mutta haluttomuutta esiintyy toki miehilläkin.

Haluttomuudesta on tullut kirjoitettua jo aiemminkin, mutta tällä kertaa aiheena on enemmänkin se, miten halut voisi onnistua säilyttämään (tai palauttamaan) parisuhteessa. Olen ehkä itse huono vastaamaan tähän, sillä olen parisuhteillut kumppanini kanssa vasta nelisen vuotta. Rakastumisvaihe on toki jo ohitettu – ja olen itsekin kokenut välillä lyhyitä haluttomuuden hetkiä, mutta yleisesti ottaen seksihalut on ollut kuitenkin helppoa säilyttää. Mutta miten on esimerkiksi kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen? Tai jos lapset tuntuvat vievän kaiken vapaa-ajan?

Uusin Terveydeksi-lehti kirjoittaa myös haluttomuudesta ja listaa muutamia neuvoja, joilla erotiikan saa kukoistamaan suhteessa. (Tässä niistä muutamia lyhennettynä; voit lukea loput näköislehden sivulta 22.)

  • Valitse kumppani, johon tunnet seksuaalista viehtymystä. (Artikkelissa haastatellaan aiemmin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri/seksologi Kivijärveä, joka toteaa, että ”Parisuhteessa seksi on niin olennainen asia, että olisi hyvä, jos paria valitessaan voisi kiinnittää enemmän huomiota toisen seksuaalisiin mieltymyksiin”.)
  • Sitoudu suhteeseen täysillä. Rakastaminen on pitkälle tahdon asia.
  • Hyvä parisuhde tukee seksielämää. Vaali rakkautta, kunnioitusta ja arvostusta.
  • Älä ripustaudu; parisuhteessa pitää olla tilaa hengittää.
  • Huolehdi omasta psyykkisestä ja fyysisestä kunnosta. Tee päätös, että haluat olla eroottinen nainen tai mies.
  • Kerro omista toiveista ja odotuksista; jos seksielämään tulee häiritseviä ongelmia, hae apua.

Mitkä ovat sinun neuvosi?

kirjoittanut: oceansoul

Paha porno puhuttaa taas

Minun ei pitänyt kirjoittaa ”Vaihda Raamattusi pornoon” -tempauksesta, mutta kirjoitanpa kuitenkin, sillä erilaisia keskustelufoorumeita ja blogeja lukiessa on tullut vastaan kaiken maailman kommentteja. En aio kirjoittaa siitä, onko tempaus hyvän maun mukainen tai loukkaako se uskovaisia. (Perusteluita tempauksen järjestämiselle voi lukea esim. täältä, jos ne eivät vielä selvillä ole.) Sen sijaan kommentoin muutamaa esille tullutta asiaa.

1. ”Porno ei todellakaan ole tervehenkistä!”

Esimerkiksi Ville Mäkipelto kirjoittaa, että ”Porno asettaa mahdottoman haavekuvan ja fantasian siitä, mitä seksi ei ikinä voi olla. Parhaan seksuaalisen nautinnon voi minun vakaumukseni mukaan kokea vakiintuneessa ja pitkässä parisuhteessa.” Samoin arco_iris kirjoittaa, että ”Pornolehdissähän terve ja normaali seksuaalisuus pääseekin oikeuksiinsa :D Niistä kun ottaa seksielämäänsä mallia niin hyvä tulee. Luulenpa, että porno tekee aikamoista hallaa monenkin seksielämälle ja suhteelle ja luo epärealistisia odotuksia ja suorituspaineita.”

Jokaiselle luulisi olevan selvää, että niin pornoleffat kuin vaikka Deverauxin siirappiset rakkausromaanit eivät kerro siitä, millaista todellisuus on. Pornossa on kyse vain kiihottavasta materiaalista, jota ei ole tarkoitus pitää opetusfilminä. (Toki pornosta voi saada joitain käyttökelpoisiakin ideoita…) Ymmärrän, että tietämättömät teinitytöt tai -pojat saattaa saada hieman vääriä käsityksiä, mutta eiköhän nekin nopeasti korjaannu.

Minunkin mielestäni seksi on parasta vakituisen kumppanin kanssa (vaihtelu silti virkistää!). Kaikki eivät kuitenkaan elä vakaassa parisuhteessa, jossa voisi toteuttaa seksuaalisia halujaan. Silloin itsetyydytys on mitä mainioin tapa purkaa paineita (ja pornon käyttäminen kiihokkeena on täysin ymmärrettävää eikä siitä kannata mitään häpeää tuntea).

2. ”Kampanja edistää pornoriippuvuutta!”

Aina kun pornosta puhutaan, niin joku keksii pornoriippuvuuden. Koska jotkut ovat jääneet koukkuun, niin kyseessä täytyy olla asia, joka on kaikille huono juttu!

Toki riippuvuus on vakava asia, mutta maailmassa on tuhansia asoita, joille voi tulla riippuvaiseksi. Pitäisikö niitä kaikkia alkaa boikotoimaan vain sen takia, että niihin saattaa jäädä koukkuun? Suurin osa suomalaisista on katsellut ainakin joskus pornoa, mutta vain hyvin pienelle määrälle siitä on tullut ongelma. Ei siis ole mitään syytä, miksi porno oikein käytettynä olisi huono juttu. Jos itsestä tuntuu siltä, että porno saattaisi aiheuttaa ahdistusta tai muuta, kannattaa jättää katsomatta. Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisia, joten ei kannata yleistää, että porno olisi kaikille haitallista.

(Ps. kaikki eivät todellakaan loppujen lopuksi päädy katsomaan lapsipornoa tai muuta sairasta, vaikka normaali porno alkaisikin tuntua tylsältä.)

3. ”Pilaatte parisuhteita!”

Tässä yksi nainen, joka katsoo pornoa välillä yksin (harrastaen itsetyydytystä samalla; voi kamala sentään!) ja välillä yhdessä kumppaninsa kanssa. Samoin kumppanini katsoo välillä yksikseen pornoa, enkä näe siinä mitään ongelmaa.

On ihan selvää, ettei parisuhteessa halut voi aina osua 100%:sti yhteen, joten niitä voi tyydyttää joskus yksinkin. Toki voi elää selibaatissa, mutta miksi ihmeessä? Onko se kumppanilta jotenkin pois, jos toinen runkkailee silloin, kun ei itse halua/voi rakastella? (Useimmille avoin suhde ei tule kysymykseen, joten kai se sentään on parempi, että runkkailee pornolehden äärellä kuin käy panemassa naapuria?)

Pornon katselusta parisuhteessa on blogissa ollut aiemmin juttua myös mm. täällä ja täällä. Myös pornon ikärajoista on ollut keskustelua. Pornovinkkejäkin (k18) on lukijoilta tullut.

Raamatun tai muun uskonnollisen kirjallisuuden vaihtaminen pornoon on täysin vapaaehtoista tässä tempauksessa, joten kenenkään ei tarvitsisi vetää hernettä nokkaan! Jos porno on kamala asia omasta mielestäsi, niin sitten on. Älä kuitenkaan estä muita nauttimasta siitä.

kirjoittanut: oceansoul

Seksiä miehen tai naisen kanssa

Mieheni antoi minulle luvan harrastaa seksiä naisten kanssa (olen bi). Mutta hän sanoi, että jos olisin sängyssä toisen miehen kanssa, suhde häneen olisi ohi. Miksi näin? Olenhan viehtynyt kumpaankin sukupuoleen, ja näin ollen kyseessä ei olisi kokeilu vaan himo, josta kumppanini juuri sanoo olevansa mustasukkainen. Enkä ole ainoa tämän ongelman kanssa – miksi miehet usein jakavat naisensa mieluummin toisen naisen kuin miehen kanssa? Jos mieheni harrastaisi seksiä toisen ihmisen kanssa, olisi se minulle aivan sama mitä sukupuolta tämä kolmas osapuoli edustaisi.

Gwenn

Et mainitse asiasta mitään, joten oletan tässä, että miehesi on hetero. Miehen seksuaalisella suuntautumisella voi olla tai voi olla olematta vaikutusta asiaan.

Biseksuaalisuutta on montaa eri tasoa, ja karkeasti olen tavannut jakaa tasot kahteen luokkaan. Ensimmäinen luokka koostuu ihmisistä, jotka haluavat elinkumppaninsa olevan tiettyä sukupuolta, mutta kokevat seksuaalista vetoa molempiin. Jälkimmäinen, käsittääkseni selkeästi pienempi ryhmä, kokee sekä seksuaalista että romanttista viehätystä sekä miehiä että naisia kohtaan. Veikkaan, että kuulut jälkimmäiseen kategoriaan.

Miehesi, joka oletukseni mukaan ei tunne samalla tavalla, näkee naiset ja miehet erilaisina kumppaneina itselleen ja sinulle. Se, että harrastat seksiä jonkun kanssa, on aina lähtökohtaisesti uhka suhteelle. Kuulostaa ehkä ristiriitaiselta aiempien kirjoitusteni kanssa, mutta kannattaa lukea tarkkaan: ”lähtökohtaisesti” tarkoittaa tässä sitä, että asiasta ei ole neuvoteltu eikä sovittu etukäteen.

Koska miehesi todennäköisesti ajattelee pitkäaikaista kumppanuutta eri sukupuolta olevien välisenä asiana, hän näkee toiset miehet suurempana uhkana suhteellenne. Koska seurustelet miehen (hänen) kanssa, hänen on helppo olettaa sinun suosivan miehiä seurustelukumppaneina yleiselläkin tasolla.

Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, haluatko hänen pitävän oletuksensa, koska se helpottaa omaa elämääsi naispuolisten kumppanien suhteen. Lähtökohtaisesti toki kannattaa suosia rehellisyyttä, mutta tässä tapauksessa (siis kaikkien oletusten jälkeen) pieni valkoinen valhe on molemmille parempi kuin miehesi epävarmuuden lisääminen. Muista lähettää kuvia syrjähypyistäsi blogin toimitukselle!

kirjoittanut: hihaton

Feromonituoksut

Feromonit ovat kemikaalisia signaaleja, joilla on alitajuinen vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen. Niitä syntyy ihmisillä luonnostaan, mutta jo pitkään esimerkiksi erotiikkaliikkeissä on ollut saatavilla pulloista suihkutettavia feromonituoksuja (ne ovat tietenkin lähinnä synteettisiä valmisteita, mutta muistaisin joskus lukeneeni myös jonkun sisältäneen luonnollisia eläinuutteita). Feromonituotteiden luvataan mm. lisäävän viehätysvoimaa ja parantavan seksielämää ja parisuhdetta. Helmen testiryhmä esimerkiksi raportoi itseluottamuksen kasvaneen.

En ole itse kokeillut koskaan feromonituoksujen käyttöä, mutta useasta paikasta olen lukenut niiden käytöllä olleen vaikutusta. Esimerkiksi Piparipiru kirjoittaa, että ”Itse suhtauduin myös todella skeptisesti, kun kokeilin ensimmäistä kertaa feromoni tuoksua (ja kokeilin vain siksi, kun sain töistä ilmaiseksi yhden pullon). En kertonut miehelle hajuvedestä mitään ja erään kerran, kun tietokone vei voiton minusta, päätin kokeilla oliko tuoksusta mihinkään. Ei mennyt kahtakaan minuuttia, kun tietokone sammui ja lakanat lauloivat.” Tässä kohtaa on tietenkin helppo ajatella, että kyse oli sattumasta. Mutta oliko sittenkään?

Onko feromonituoksuista oikeasti apua vai ovatko vaikutukset vain kuviteltuja? Kerro kokemuksistasi!

Ei muuten ole kovin kauaa siitä, kun lehdet kertoivat pillun hajuisesta deodorantista.. onkohan ollut suurikin myyntimenestys.. :)

kirjoittanut: oceansoul

Monenlaista moniavioisuutta

Ilmeisesti itselläni on liikaa aikaa, sillä katselin viimeisimmänkin 4D:n. Dokumentti oli melkoisen huono, mutta kirjoitan nyt siitä kuitenkin pari sanaa. Tämä siksi, että Noora kirjoitti blogimerkinnässään seuraavasti eräästä uutisesta: ”Miten tämä on mahdollista, Suomen pitäisi olla tasa-arvon mallimaa? Muuutenkin niitä naisia sorretaan, leikellään klitoriksia ja pakotetaan naimaan ilman halua, ja nyt ilmenee, että meillä sallitaan moniavioisuus. — Minä en ainakaan haluaisi olla kenenkään jalkavaimo!”

Kommentoin kirjoitukseen silloin, että moniavioisuudessa ei itsessään ole mitään pahaa – ja voihan niinkin päin olla, että naisella on useampi mies. Olen edelleen samaa mieltä. Katsomassani dokumentissa esiteltiin kaksi tapausta: toiseen kuului mies + 2 naista; toisessa miehellä on 7 vaimoa (+9 lasta). Suhteet olivat hyvin erilaisia.

Ensimmäinen tapaus oli lähtenyt liikkeelle miehen ”alkuperäisen” naisen halusta toteuttaa biseksuaalisia tarpeitaan. Nainen ja mies olivat kymmenen vuoden ajan kaksistaan, kunnes pyysivät mukaan kolmannen henkilön; tällä hetkellä he kaikki asuvat siis yhdessä. Naiset harrastavat seksiä keskenään, mies harrastaa seksiä kummankin kanssa & lisäksi he harrastelevat kimppakivaa (puheidensa mukaan heidän talossaan harrastetaan jonkinlaista seksiä 15-20 kertaa viikossa). LISÄKSI naiset kertoivat, että heillä on varsinaisen perheensä ulkopuolella vielä useita muitakin rakastajattaria. Mies sen sijaan kertoi olevansa tyytyväinen kahteen naiseensa. Suhde on siis hyvin avoin. Kaikki näyttävät olevan suhteellisen tyytyväisiä tilanteeseen (joskin naiset kokevat saavansa liian vähän aikaa keskenänsä), vaikka vuorot täytyykin aina suunnitella ja merkitä kalenteriin.

Tällaisessa suhteessa ei olekaan mitään pahaa. Kaikki nauttivat tilanteesta ja ovat tasa-arvoisia.

Toinen tapaus sen sijaan oli sellainen, että siitä ei voi samaa sanoa. Kyseessä oli siis uskovainen mies, joka kertoi saaneensa jumalallisen näyn, jonka mukaan hänen pitää hankkia useampi vaimo. Asiasta on toki hänelle iloakin: ”Jos yksi vaimo kyllästyttää, voi olla toisen kanssa. Hehhehhee. Se ei kuitenkaan ollut ajatukseni!” Eipä tietenkään.

Aluksi vaimojen kesken oli paljon kilpailua (voin kuvitella..), mutta nyt yhteishenki on kuulemma parantumassa. Kaikki kuulostikin vielä suurin piirtein toimivalta, kunnes seuraavanlaisia asioita tuli ilmi: Mies ei enää rakastele vaimoista vanhimman kanssa, minkä vuoksi tämä vaimo tuntee itsensä rumaksi ja hylätyksi. Mies saarnaa Jumalan rangaistuksista saaden naiset itkemään. Eräs nainen oli suunnitellut jo lähtevänsä suhteesta, mutta itkien perusteleekin jäämistään seuraavasti: ”Jos haluaa jotain Jumalalta, pitää antaa jotain itsestään.” Nainen pysyy epätyydyttävässä liitossa ilmeisesti siis vain siksi, että ’Jumala on niin tahtonut’.

Mies kertoo, että jos naista ajaa uhmakas pyrkimys itsenäisyyteen, se ei sovi siihen, mitä hän avioliitolta odottaa. Kyse ei naisten mielestä ole hallinnasta, vaan rakkaudesta (”kyllä hänen pitää olla ankara, jos minä olen hankala”). Entä jos mies on hankala? Saako naiset olla ankaria? Tuskin. Väitän, että kyse nimenomaan on hallinnasta. Ja kun vähän selittää, kuinka tämä on Jumalan tahto, niin kaikki nöyrtyvät.

On aivan yhtä väärin, vaikka suhteessa olisi vain kaksi henkilöä ja tilanne olisi samanlainen kuin tässä. Ongelma ei ole itse moniavioisuudessa. Monet ajattelevat juuri tämän uskovaisen perheen mukaisia tapauksia moniavioisuudesta puhuttaessa, mutta parhaimmillaan se voi kuitenkin olla täydellinen ratkaisu joillekin henkilöille (kuten ensimmäinen tapaus osoitti).

(ps. Mielenkiintoista keskustelua avoimista suhteista on ollut jo hihattoman aiheessa ”Suhteellisuuksia”. Keskustelua voi jatkaa siellä ja tähän aiheeseen kuulisin mielelläni mielipiteitä varsinkin moniavioisuudesta. Kummassakaan näissä tapauksessa ei ollut kyse virallisista liitoista, koska heidän maissaan – sen enempää kuin Suomessakaan – moniavioisuus ei ole sallittua.)

kirjoittanut: oceansoul