Silmäilinpä tässä läpi erään kevään kurssin luentojen aiheita ja huomasin yhden niistä käsittelevän seksuaalisuuden merkitystä elämänkulussa. Opiskelen siis sosiaalialaa, joten tuskinpa aihetta kovin syvällisesti käydään, mutta toivottavasti jotain uutta ja mielenkiintoista tulee kuultua. Nyt en kuitenkaan aio kirjoittaa seksuaalisuudesta koko elämänkaarta ajatellen.

Asiasta nimittäin muistui jonkin mutkan kautta mieleeni, kuinka Paratiisi jo pitkän aikaa sitten toivoi jonkinlaista kirjoitusta aiheesta ”seksi ei ole vain nuorten ja kauniiden yksinoikeus”. En ole tutustunut ikääntyneiden seksuaalisuuteen sen enempää, mutta jaan nyt kuitenkin muutaman ajatuksen, joita itselleni nousi mieleen.

Kirjoitin otsikkoon seksuaalisuus, vaikka mielessäni olevat ajatukset liittyvätkin suurimmaksi osaksi seksiin ja sen harrastamiseen. Seksuaalisuushan ei tietenkään tarkoita vain seksin harjoittamista, vaan se on paljon muutakin: jotain, mikä seuraa meitä lapsuudesta vanhuuteen. Seksuaalisuus herää kunnolla murrosiässä, mutta sen kehittyminen alkaa jo vauvoilla. Tohtori.fi kertookin seksuaalisuudesta seuraavaa: ”Seksuaalisuus koostuu persoonallisuudesta, sukupuolesta ja sen kokemisesta, elämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä kaikesta mielihyvää aikaansaavasta toiminnasta: myös sellaisesta johon ei liity seksiä tai erotiikkaa. Seksuaalisuus on asia josta ei pääse eroon, se kulkee aina mukana.”

Vanhojen ihmisten seksuaalisuuteen suhtaudutaan usein niin, että siinä olisi jotain kummallista; ehkä jotenkin niin, ettei sitä saisi ollakaan. Mainitsin jo aiemmassa artikkelissani, kuinka eräs henkilö ihmetteli blogissaan sitä, kuinka vanha mies kävi ostamassa kortsuja (”Luulisi, että vietit ovat pikkuhiljaa lakanneet”). Huh, miksei vanhoilla ihmisillä saisi olla aivan samalla tavalla seksuaalisia tarpeita? Ja toki heillä onkin: esimerkiksi läheisyys on varmasti yhtä tärkeää kuin muillekin. Seksin harrastamisenkaan ei tarvitse loppua, vaikka ongelmia voi ollakin: penis ei kenties enää seiso kunnolla tai emätin ei kostu – ja erilaiset sairaudet voivat olla haitaksi. Seksiä voi kuitenkin harjoittaa muullakin tavoin kuin yhdynnöillä (myös itsetyydytyksellä, jos kumppania ei ole). Halut helposti kyllä vähenevät ikääntyessä, mutta kokonaan niiden ei tarvitse kadota. Tässäkään kohtaa en voi olla mainitsematta seksin (ja orgasmin) hyötyjä: esim. kivut voivat vähentyä. Miksi siis luopua seksin harrastamisesta, jos siihen on fyysisesti kykeneväinen ja pienikin halu löytyy!

On toki ihan hyvä muistaa, että seksin merkitys ei ole kaikilla ihmisillä samanlainen – tarpeet ja halut vaihtelevat ihmisestä toiseen: niin vanhoilla kuin nuoremmillakin ihmisillä. Toiselle saattaa riittää läheisyys ja koskettelu, toinen taas kaipaa seksiä yhdyntöineen vielä 70-vuotiaana. Tohtori.fi-sivustolla sanotaan, että ”Seksitapojen aikaisemmalla laadulla on myös merkitystä tulevalle elämälle, tosin koskaan ei ole myöhäistä laajentaa valikoimaa. Seksuaaliseen aktiivisuuteen iäkkäänä vaikuttaa aktiivisuuden taso koko elämän aikana. Nuorena aktiivinen henkilö on sitä myös myöhemmin.”

On hieman surullista, että välillä kuulee sellaisia ajatuksia, että vanhat ihmiset itse ajattelevat, ettei heillä enää olisi ”oikeutta” seksin harjoittamiseen. Ihmettelen vain, että miksi? Kaikilla on oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla ja minkä ikäisenä tahansa, kunhan ei tietenkään loukkaa toisten oikeuksia.

kirjoittanut: oceansoul